- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Helsingin kauppakorkeakoulusta tulee osa Aalto-yliopistoa.
Suomalainen yliopistoälymystö ei usko sivistykseen markkinarahalla. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mukaan hallituksen linjaamalla huippuyliopiston rahoitusmallilla siirrytään armottomaan rahan perässä juoksemiseen.
-Jo nyt tietyillä aloilla professoreitten työajasta menee kolmannes ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Tämä merkitsee entistä vähemmän aikaa perustutkimukseen ja opetukseen, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.
Hallituksen eilinen kehyspäätös antoi innovaatioyliopiston lisäksi kaikille yliopistoille samantapaisen mahdollisuuden rahoituspohjan laventamiseen. Valtio lupaa satsata yliopistojen yksityisiltä markkinoilta vuoteen 2010 mennessä keräämän rahasumman 2,5-kertaisena.
- Lisäksi herää epäilys, mistä melko pääomaköyhässä maassa löytyy tarvittava määrä yksityisiä sijoittajatahoja. Meillä ei ole sellaista lahjoituskulttuuria, joka olisi nyt tarpeen, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm lisää.
Innovaatioyliopiston toiminnan vuotuiseen perusrahoitukseen kehyspäätös tuo nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa. Tämä lisäys aiotaan siirtää asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuosina 2015-2020. Liitot katsovat, että tämä on melko epämääräinen lupaus, koska asiasta ei ole olemassa minkäänlaista mallia, miten tämä aiotaan aidosti toteuttaa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsovat, että yliopistojen autonomisen aseman kasvun myötä myös rahoituspohjan laventaminen on tarpeen. Nyt esitetyssä mallissa on kuitenkin myös vaaransa. Se voi jatkossa merkitä valtion rahoitusosuuden kaventumista. Liitot katsovat, että vain valtion rahalla sivistysyliopistoissa turvataan myös niiden tieteenalojen tulevaisuus, joilla on vaikeampi haalia markkinarahaa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat lisäksi erityisen huolissaan vuotta 2009 koskevasta budjettirahoituksesta. Kehyspäätös turvasi innovaatioyliopiston rahoituksen, mutta muiden yliopistojen perusrahoitukseen on luvassa ensi vuodelle vain 20 miljoonaa, josta valtion tuottavuusohjelma nakertaa 11 miljoonaa. Yliopistoille tekee tosi tiukkaa valmistautua mittavaan yliopistouudistukseen jäljelle jäävällä 9 miljoonalla. Tuottavuusohjelma vähentää ensi vuonna yliopistoista 250 henkilötyövuotta.
Kommentit
Tekijänoikeuksien kuolema
Uudessa mallissa kaikkien tutkimustulosten oikeudet kuuluvat säätiölle. Tutkijat menettävät viimeisetkin oikeudet ideoihinsa. Toisin kuin USA:ssa jossa proffa oppilaineen voi perustaa yrityksen ja tehdä ideoiden pohjalta bisnestä. Neukkulan kaltaista systeemiä tässä rakennetaan. Puolueen tilalla vain säätiö.
Rahoituksen helpottaminen
Yksi suurin ero esim. Yhdysvaltalaisessa maailmassa meikäläiseen verrattuna on lahjoitusten verovähennyskelpoisuus. Kun lahjoitat rahaa yleihyödylliselle taholle, kuten esim. yliopistoa rahoittavalle säätiölle, voit vähentää lahjoituksesi veroistasi. Tämähän ei ole varsinaista veronkiertoa, vaan ajatuksena on nimenomaan se, että voit halutessasi itse määrätä omien verodollareiden käyttökohteen. Tällainen systeemi pitäisi ottaa meilläkin käyttöön, siten jokainen yksityinenkin ihminen voisi tällä tempulla kertoa, mitä ja missä tukee mieluiten. Voitaisiin perustaa esim. vanhainkotisäätiöitä, jonne vanhukset siirtäisivät eläkkeidensä vero-osuudet, päiväkotisäätiöitä jne.
Tuosta "muutkin yliopistot saavat saman tuen keräämällä vastaavan summan"- lauseesta unohtui mainita, että nyt kun kaikki isot yritykset on rekrytoitu tuon yhden lafkan taakse, on helppo esittää tällainen ajatus. Turun yliopiston vastaava säätiö takavarikoitiin 70-luvulla laittomalla toimenpiteellä valtiolle samalla kun yliopisto valtiollistettiin (takavarikoivat muuten myös ylioppilaskunnan rahat, noin ohimennen sanoen, ainoana vastaavana toimenpiteenä koko maassa), ja kas kun 80-luvun taitteessa Åbo akademi kansallistettiin, ei silloinen RKP:n opetusministeri tehnyt samaa akademin tai sen oppilaskunnan rahoille, outoa. Nyt siis tulee käymään niin, että tällä yhdellä lauseella taataan Suomen ruotsinkieliselle yliopistolle lisärahoitus, sillä se on ainoa varma yksityisen rahan kerääjä koko maassa, ja siis saa vielä valtiolta kylkiäiset. No, eipä meikäläistä haittaa, se kun on minullekin hyödyksi.
Perustutkimus kärsii
Raivio HS 13.3.:
"Eli jos valtion panos yliopistojen kehittämiseen riippuu siitä, kuka onnistuu lumoamaan ulkopuolisen rahoittajan, se tietysti vinouttaa rahoitusta. Eiväthän firmat rahoita perustutkimusta."
Niinpä. Suomen akatemia on viimeisen 10 vuoden aikana paketoinut tutkimusta ohjelmiksi ja monessa tapauksessa yhdessä Tekesin kanssa. Ei voi välttyä ajatuksella, että perustutkimuksen sijaan Akatemia on vähintäänkin epäsuorasti tukenut yritysten T&K:ta.
Toisaalta innovaatioyliopiston korkeakouluilla on ollut erittäin vähän oikeaa perustutkimusta. Mieleeni tulee lähinnä TKK:n kylmälaboratorio, joka sekin lienee pudonnut huipulta. Kaikkinainen ICT on luonteeltaan artefaktien kehittämistä, eikä siten voida puhua perustutkimuksesta. TAIK puuhastelee pelkästään artefaktien kanssa ja kauppiksen tutkimuksellisimmat hankkeet ovat Tekesin tukemia, kaukana perustutkimuksesta.