- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Helsingin kauppakorkeakoulusta tulee osa Aalto-yliopistoa.
Yliopistomaailmassa ei uskota sivistysyliopiston pärjäävän markkinarahalla. Tuoreessa yliopisto-opettajien ammattijulkaisussa Acatiimi-lehdessä muistutetaan, että yliopistojen olomuotojen valmistelu meni uusiksi, kun hallitus ilmoitti maaliskuussa, että alun perin vain innovaatioyliopistolle luvattu mahdollisuus rahoituspohjan laventamiseen suodaan myös muille.
Hallituksen kehyspäätös, jossa säätiöpohja tehtiin mahdolliseksi myös muille kuin innovaatioyliopistolle, yllätti yliopistot. Innovaatioyliopiston muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu
Yliopistoissa ollaan tilanteesta ymmällään ja odotellaan säätiömallille laadittavia ehtoja. Päätoimittaja Kirsti Sintonen kirjoittaa, että huhupuheiden mukaan hallituspuolueiden johtajat ideoivat mahdollisuuden säätiömalliin päivää ennen kehysriihtä.
Samoilla linjoilla on myös opposition Eero Heinäluoma (sd.), jonka mukaan innovaatioyliopiston synnyttämisen varjolla ollaan peittämässä tavoite koko yliopistokentän yksityistämisestä.
- Korkeakouluajattelussa tehdään valtaisa muutos puolihuolimattomasti, ilman kunnollista julkista keskustelua, Heinäluoma huomauttaa Demarin haastattelussa.
Heinäluoman mielestä Suomesta ollaan rakentamassa entistä kovempaa markkinatalousyhteiskuntaa.
Yliopistojen rahoituksen säätiömallikaan ei takaa tasapuolisuutta, vaikka innovaatioyliopisto ei ole saamassa aivan sitä, mitä Raimo Sailaksen raportissa reilu vuosi sitten esitettiin.
Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoituksesta
Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen toimintamenoihin tulee aiemmin tehtyjen lisäysten päälle 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa 2012.
Kommentit
Kun ei ole markkinaa
Suomenkielisellä opetuksella ei ole maailmassa markkinaa, joten se lakkaa, kun opetuksesta tulee markkinataloudellista. Suomalaiset ylioppilaat kansainvälistyisivät, jos heille maksaisi stipendit ulkomaille.
Yksityinen raha mukaan!
Ei ole mitään järkeä kouluttaa jokaista vähintään maisteri (puolet sitten vielä tupla tai tohtoreiksi) tasolle pelkästään valtionrahoin.
Koko Suomen menestys on keskittynyt siihen, että täällä on hyvä/tunnollinen ja koulutettu työvoima halvalla.
Onko tämä kaikki koulutus tarpeellinen? Ei ole. Jos kaikki haluavat kouluttautua, niin siitä pitäisi osaksi maksaakin. Tämä karsisi "turhat" hömppä opiskelija. Ihmiset, jotka todella haluaisivat menisivät kouluun. Ennen kun joka alkaa huutelemaan sieltä, että "Ei käy, mites ne köyhät?." Noh osaksi opetus rahoitetaan opintoseteleillä tämän lisäksi stipendi ja opintolaina (eikö se ole yksilön tehtävä sijoittaa omaan tulevaisuuteen). Näitä ideoita on vaikka kuinka paljon ja ne tekevät koulutusjärjestelmästä tehokkaamman.
Myös näiden "joojoo" professorien pitäisi myös oikeasti TUOTTAA julkaisuja ja järkeviä tutkimuksia.
Jälleen kerran ratkaisu jolla karsitaan valtionmenoja ja veroja.
Jos suomalaisille alkaisi maksaa stipendejä ulkomaille he eivät tulisi tänne takaisin kuin pakotettuina.