- Kuva: LPR- arkkitehdit
Pääsisäänkäynti on eduskuntataloa vastapäätä Mannerheimintien suunnasta. Kadun vilkas liikenne on aiheuttanut pulmia, ettei melu ulotu konsertti- ja harjoitustiloihin.
SRV Viitosten Helsingin musiikkitalon urakkaa koskevan tarjouksen putoaminen 124 miljoonasta 90 miljoonaan ihmetyttää rakennuttajapiirejä. Pudotusta kertyi uudella kierroksella yli neljännes alkuperäisestä eli 27 prosenttia.
- Mistä noin valtava pudotus voi johtua, se vaatisi kyllä hyvän selityksen, ja hyvä jos sitä kyselette, ihmettelee erään pääkaupunkiseudun rakennusliikkeen johtaja.
Ensimmäisellä tarjouskierroksella Kiasman aikanaan urakoinut Peab Seicon tarjosi 90 miljoonaa kiinteällä hinnalla. Nyt kustannusnousuvaraus on jätetty tilaajan kontolle, joten lopullinen hinta tulee olemaan suurempi.
- Vaikuttaa siltä, että haluttiin saada julkisuuteen hinta, jolla päästään rakentamisen alkuun. Nyt tarjouksesta jätettiin pois oleellisia sisältöjä kuten kustannusnousuvaraus, jonka joku joka tapauksessa maksaa. Epäilen, etteivät lopulliset rakennuskustannukset ole 90 miljoonaa euroa, arvioi Peab Seiconin toimitusjohtaja Antti Peltoniemi.
SRV:llä itsellään on selitys sen uudelle alemmalle tarjoukselle, joka tosin ole kovin yksityiskohtainen. Yhtiön eilisen tiedotteen mukaan musiikkitalon tarjoushanke on jaettu niin sanottuihin hankintapaketteihin, jotka kaikki on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Näistä yli puoleen on tehty kustannuksia säästäviä muutoksia.
Miksi Seiconista ei jätetty tarjousta toisella kierroksella?
- Me teimme ensimmäisen tarjouksen tosissamme, se maksoi meille neljännesmiljoonan. Tarjous oli halvin, mutta se hylättiin silti liian kalliina, vaikka kyse oli kiinteästä hinnasta. Kanssamme ei ryhdytty jatkoneuvotteluihin kuten nyt SRV Viitosten kanssa. Katsoimme tulleemme huonosti kohdelluiksi ja arvioimme, ettei meitä haluta hankkeeseen, Peltoniemi kertoo.
Toisen rakennusliikkeen nimettömänä pysyvä johtaja, joka tutustui annettuun aineistoon, epäilee että ensimmäisen kierroksen myttyyn meno johtui rakennuttajan töppäilyistä, keskeneräisistä ja epämääräisistä määrittelyistä.
Musiikkitalon rakentamisen kokonaiskustannusarvio, joka pääurakan lisäksi koostuu suunnittelusta, käynnissä olevista esirakennustöistä ja sivu-urakoista on 140 miljoonaa euroa. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus suosittaa omistajaosapuolia eli Helsingin kaupunkia, Yleisradiota ja valtiota tekemään päätökset omalta osaltaan rakennustöiden aloittamisesta. Yleisradio empii vielä.
Kommentit
PEAB-SEICON
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peab_Seicon
Seicon on rakentanut keskusrikospoliisin rakennuksenkin pk-seudulla, mutta tunnetuin lienee Kiasma.
Kiasman vuotavaa kattoa
Kiasman vuotavaa kattoa tilkittiin pitkään Seiconin jäljiltä. KRP:n kämpässäkin oli jotain häikkää.
Seicon-Rakennus varoitti
Seicon-Rakennuksen työmaapäällikkö varoitti omistajia ja yleisöä arkkitehtonisesta ratkaisusta jo heti alkujaan. Kiasman kattovuoto on arkkitehtooninen ominaisuus, ei virhe. Samalla tavalla käpristelevät Carrara-marmorilevyt Finlandia-talon seinissä ovat arkkitehtoninen ominaisuus, ei rakennusvirhe.
niin
jotakin sielta huumeryhmastahan on vuotanut, lieko rakennevika?
Ns. kulttuuripiirit sekä
Ns. kulttuuripiirit sekä amatöörit rakennuttajina maksaa veronmaksajille (äänestäjille). Taitavat olla maamme tehottominta ja samalla kalleinta porukkaa. Toivottavasti YLE vetäytyy hankkeesta eikä lisää TV-maksun (vielä) maksavien rasitusta.
Suomi logiikkaa..
Eihän kukaan oleta, että se tulee maksamaan 90 miljoonaa hinta on varmaankin lähempänä 150milj.
Kuten artikkelissa sanotaan, heidän hintansa oli kiinteä. Ihme ratkaisu.
Toisaalta ihme ratkaisu koko Suomi. On ruma aivan keskustassa nykytaiteenmuseo ja käyttöä on kuinka paljon? Musiikkitaloa jälleen kerran aivan keskustassa jolle tulee käyttöä kuinka paljon?
Mites olisi seuraavaksi, jos rakentaisivat ilmaisutaiteen amfiteatterin Eiraan?
Jääkiekkohallia ei saa kuitenkaan rakentaa kamppiin (aluksi haluttiin kampin ostoskeskuksen yhteyteen) eikä Suomeen tule, varmaankaan seuraavaan 50 vuoteen uutta stadionia (kyllä minunkin mielestä vanhan voisi purkaa).
Kiasma
Oletan että tarkoitit suorastaan laululyyrisellä ilmaisullasi "On ruma aivan keskustassa nykytaiteenmuseo" nimenomaan Kiasmaa, ja päätin ottaa käyttöasteen ihmettelysi vilpittömänä kysymyksenä. Siispä tässä sinulle tietoa, suoraan Kiasman omilta sivuilta:
"Jo avajaisviikonloppuna Kiasmaan virtasi 30 000 uteliasta kävijää. Tämän jälkeen Kiasma on ottanut paikkansa suomalaisten, erityisesti helsinkiläisten kohtauspaikkana. Miljoonas kävijä asteli Kiasmaan toukokuussa 2001. Kahden miljoonan kävijän raja ylitettiin viisi vuotta myöhemmin, toukokuussa 2006."
Eli,
Kävijä määrät laskevat koko ajan?
Keskimäärin siellä kävi sitten aukiolopäivinä .. noin 400 ihmistä tuohon 2006 mennessä.
400 ihmistä... onko se sitten paljon vai vähän.
Jos 6 euron (aikuiset 7e, opiskelijat 5, alle 18 ilmaiseksi)maksulla lasketaan niin Kiasma tuottaa optimistisesti 2400 euroa per aukiolo päivä. Jos se on tehnyt noin 10milj. tuohon toukokuu 2006 mennessä.
Kiasma maksoi 200milj. +korjaukset ja huollot, en löytänyt budjetti.
Varsin tuottava laitos, mutta eihän taiteen tarvitse ollakaan?. Onko se sitten antanut kulttuurillemme lisäarvoa? Mene ja tiedä.
Nykytaiteen, autoilun ja mäkihypyn kustannuksista
Saan omissa laskelmissani Kiasman päivittäisistä käyntimääristä laskemaasi suurempia, mutta väliäkö hällä. Tällä hetkellä kävijämäärät ovat kuulemani mukaan aika paljonkin keskivertoa paremmat, kiitos kansainvälisestikin erittäin kovatasoisten näyttelyiden. Suosittelen!
Kulttuurin rahoitus on ylipäänsä tietysti yksi näistä ikuiskysymyksistä. Jos haluaa lähteä erilaisia hyötyjä, kustannuksia ja hyödyttömyyksiä mittailemaan, niin ratkiriemukkaita esimerkkejähän löytyy viljalti. Mainitsen kaksi.
Muurla-Lohja-moottoritien elinkaarimallisen sopimuksen sanotaan olevan runsaan 600 miljoonan arvoinen. Siinä on 51 kilometriä, jonka hyöty minulle itselleni on marginaalinen. Toki ymmärrän, että rekkaliikenne kuljettaa hyödykkeitä myös minulle, ja että moottoritie saattaa tuottaa jonkinlaista lisäarvoa liike-elämälle ja kansantaloudelle. Mikä sitten on kallista ja mikä halpaa, en tiedä.
Toinen minua mietityttävä kallis ja estetiikaltaan kyseenalainen rakennelma: mäkihyppytornit. Nuo harmaat rakennelmat ovat monttuineen minun silmiini rumia, aika hyödyttömän tuntuisia ja varmasti kalliita pystyttääkin. En onneksi tiedä tarkemmin.
Olen kuitenkin ymmärtävinäni, että mäkihyppytornien tarkoitus on tuottaa iloa ja hyötyä, paitsi niille harvoille, jotka sinne ikinä kipuavat, myös tätä urheilumuotoa seuraaville ihmisille, saapuivatpa he itse tornien juurelle tai eivät. Tuntuu siltä, että suomalaisten mäkihyppääjien kansainvälinen menestys luo positiivista virettä myös sellaisiin ihmisiin, jotka eivät kyseistä urheilumuotoa edes aktiivisesti seuraa. Miten tämän tunteen arvon voisi siis laskea? Arvottaminen tuntuu vaikealta, mutta ns. perstuntuma kallistunee useimmilla siihen, että tarpeellisiahan ne ovat!
Nähdäkseni nykytaiteen kanssa on samoin. Kiasma on, paitsi näyttelytila, jossa toisinaan nähdään nykytaiteen kansainvälisiä suuruuksia, myös välttämätön harjoitusväline omille taiteen huippunimillemme. Jos nykytaide tuntuu tällä hetkellä tarpeettomalta ja vaikeasti avautuvalta, kannattaa muistaa Sibeliuksen, Gallen-Kallelan ja Halosenkin olleen joskus sitä - uusinta omassa ajassaan tehtyä taidetta. Kyllä joku niistä nykyisistäkin tuhertajista on sadan vuoden kuluttua kansallissankari!
Sijoitettiinpa yhteisiä varojamme taiteeseen, moottoriteihin tai nykytaiteen museoihin, suoria hyötysuhteita voi olla vaikea arvottaa, ja joskus kerrannaisvaikutukset voivat olla huikean merkittäviä. Lupaavalle mäkihyppääjälle saattaa olla välttämätöntä kiivetä lähes yksin hänen tarkoituksiinsa pystytettyyn torniin, aivan kuten nuorelle taiteilijalle saattaa olla maailmaa muuttava kokemus nähdä Pipilotti Ristin videotaidetta Kiasmassa.
Muurla-Lohja-moottoritien en usko olevan kansallisesti yhtä tärkeä projekti, vaikka varsin reippaasti rahaa nieleekin, jopa musiikkitalomitassa. Tarpeellinen, ehkä, mutta tuskin maailmaa (ainakaan myönteisessä mielessä) mullistava hanke sekin.
Eihän näitä sovi muuta kuin päivitellä
Vain muutama tarjoaja tai yksi niin kuin tässä tapauksessa.
Ensin kävi näin:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2007/05/20/kulttuurikuulumisia
Vaikka kuinka on ollut ylikuumentumista, voisi talousarviolta ja tarjouksilta sentään odottaa likimain samansuuruisia lukuja.
Ja sitten käy näin kuin nyt näyttää. Hinta muka romahtaa.
Lopulta kuitenkin käy niin, että loppulasku ylittää odotetun, että virheistä riidellään pitkään ja että lopputulos silti susi, kiitos ketjuttamisen.
Tarmo Pipatti: Kustannusarvio liian alhainen
http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=7&t=279&start=60&st=0&sk=t&sd=a
Lahden entinen kaupunginjohtaja totesi, että kustannusarvio oli liian alhainen, mutta se on tapana julkishallinnon kulttuurihankkeissa, joita ei koskaan haluta rahoittaa.
"Musiikkitalon rakentamisesta järjestettiin keväällä urakkakilpailu, johon tuli tarjoukset kolmelta ruotsalaiselta rakennusyhtiöltä. Kaksi tarjouksista oli sääntöjen vastaisia projektijohtourakoita, joissa rakennuttaja johtaa projektia ja etsii aliurakoitsijoita.
Peab Seiconin tarjous oli kiinteähintainen, mutta se oli kaksi kertaa niin kallis kuin kustannusarvio. Tarjous hylättiin, mutta Peab Seicon on valittanut asiasta markkinaoikeuteen. Yhtiö vaatii, että Musiikkitalon rakentamishanke pannaan jäihin siihen asti, kunnes markkinaoikeus saa asian tutkittua.
Asiasta on tulossa alustava päätös mahdollisesti jo ensi viikolla. Jos valitus päätetään tutkia tarkemmin, niin asian käsittely voi markkinaoikeuden ruuhkien takia kestää useita kuukausia.
Ensimmäisen urakkakierroksen epäonnistumisen takia hanke jo lykkääntyi puolella vuodella, joten talon arvioidaan valmistuvan aikaisintaan keväällä 2010. Työt eivät kuitenkaan ole kokonaan pysähdyksissä, sillä maanrakennustyöt pystyttiin käynnistämään jo ennen pääurakan toisen tarjouskierroksen ratkeamista.
Peab Seiconin toimitusjohtajan Antti Peltoniemen mukaan yhtiöltä kului ensimmäisen kierroksen tarjouslaskentaan paljon aikaa, rahaa ja resursseja.
- Musiikkitalo tulee olemaan aikataulullisesti ja laadullisesti erittäin vaativa hanke, joten kyllä se vähän enemmän maksaa kuin joku normaali rakentaminen, Peltoniemi toteaa.
Peltoniemi korostaa, että Peab Seicon on edelleen ainoa taho, joka on laskenut Musiikkitalon kustannuksia. Yhtiö on aiemmin vastannut mm. Kiasman rakennusprojektista.
RT: Alkuperäinen kustannusarvio liian alhainen
Rakennusteollisuuden etujärjestön RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin alun perin liian alhaiseksi. Pipatin mukaan kyse on ns. kunnallispoliittisesta kustannusarviosta eli siitä, että kustannukset mitoitetaan tahallaan alakanttiin, jotta hanke saataisiin menemään valtuustossa ja valtioneuvostossa läpi. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarmo_Pipatti
"Rakennusteollisuuden etujärjestön RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin alun perin liian alhaiseksi. Pipatin mukaan kyse on ns. kunnallispoliittisesta kustannusarviosta eli siitä, että kustannukset mitoitetaan tahallaan alakanttiin, jotta hanke saataisiin menemään valtuustossa ja valtioneuvostossa läpi. "
=> Kuntien rakennushankkeet perustuvat petokselle eli sille, että kaupunginvaltuutettuja höynäytetään kustannslaskelmilla, joista puuttuu noin 30%-50%.
=> Yrittääkö Helsingin kaupunki petosta Yleisradion televisioluvan maksajien varoilla? Miten paljon utsjokelainen televisionkatselija hyötyy Helsingin musiikkitalosta?
julkisten rakennushankkeiden budjetointi
Kuntien rakennushankkeet leviävät kustannuksiltaan lähes aina käsiin, mutta alibudjetoinnin sijaan isoin ongelma lie budjettien julkisuus. Kunta kun joutuu julkistamaan hankintaa varten budjetoimansa summan jo ennen tarjouskilpailua, joten tarjoaja voi buduun tutustumisen jälkeen arvioida, kuinka paljon kehtaa tarjota yli. 20-30 % ylitys ei lie harvinainen.
Kuinka moni yritys muuten ilmoittaa tarjouspyynnön yhteydessä, että "me sitten ollaan varattu tähän 5 miljoonaa". Kunnan on pakko. Valtuustoissa tähän sitten reagoidaan investointien tietoisella alibudjetoinnilla, ja kierre on valmis.
Lisäksi rakennusalan firmoilla vaikuttaa olevan liikaa töitä, kun niitä ylihinnoiteltuja tarjouksiakin on usein tavattoman vaikeaa saada... ja kun mietitään rakentamisen laatua... nähdäänköhän tässä maassa koskaan julkista rakennushanketta, joka olisi kaikin puolin onnistunut?
Musiikkitalo.
Kun katsoo kuvia musiikkitalon perustus kaivannosta, tulee mieleen atomivoimalan rakennustyömaa. Kustannukset taitavat sieläkin olla "hakusessa".
Musiikkitalon rakentamisessa on nyt se vaihe, missä meille maksajille uskotellaan rakennuksen tulevan entistä edullisemmaksi. Kaikki nämä kolme maksajaa, jotka ovat sitoutuneet tähän hankkeeseen, ovat meidän veronmaksajien kukkarolla. Olisi moraalisesti oikeampaa, kun löytyisi yksi maksaja olkootpa se vaikka valtio.
Miksi Katainen maksaisi Helsingin musiikkitalon?
Miksi Katainen, joka on Sari Sairaanhoitajalle vielä paljon velkaa, maksaisi Helsingin kaupungin musiikkitalon?
Ehdotan, että musiikkitalo louhitaan jononkin luolaan. Röyhelöisessä graniittiseinässä ei ääni kaiu.
Tällainen sali Suomessa jo onkin olemassa
http://www.kaustinen.net/data/liitteet/141938=kaustinensali.mov
hamaraa!
liian alhainen tarjous tietaa sita, etta rakennuttaja laskee menevansa konkurssiin projektin aikana ja nyppii saamansa rahat valista.
Ei saatana!
Tää homma on mennyt aivan överiksi rahastuspeliksi. Minusta kannattaa panna peli poikki just nyt ja unohtaa ainakin toviksi koko hanke.
Olin alussa itsekin musiikkitalon puolesta, koska ajattelin, että sinne voitaisiin järjestää sellaisia konsertteja, jotka todella tarvitsevat kunnon akustiikan ja puitteet.
Mutta nyt kun on lukenut näistä erilaisista sekoiluista asian ympärillä, josta on jo heti suoraan suorastaan huokunut vedätyksen ja ylimääräisen rahan ahnehtiminen, niin en todellakaan kannata enää koko hanketta.
Oopperatalo on jo tullut tarpeeksi kalliiksi monille, jotka eivät todellakaan jaksa katsella ja kuunnella jotain falsetissa vedettyä ylinäyttelemistä kaksi- tai kolme tuntia putkeen.
Unohtakaa koko juttu!
-EP-