Tekijänoikeuksien mahdollinen siirtäminen opetusministeriöstä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön (tem) tulee hallituksen iltakouluun lähiviikkoina. Muutosta vastustaa moni poliitikko eri puolueista. Vastustajien puolella ovat myös taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöt. Hallituksessa asiaa valmistelevat ministerit ovat vaitonaisia.
Vastustajat eivät pidä muutosta ”hallinnollisena”, vaan sisällöllisenä ratkaisuna, joka johtaisi tekijänoikeuksien heikentämiseen suurten mediatalojen eduksi.
Asiaa valmistelevat hallituksessa Jyrki Katainen (kok), Mauri Pekkarinen (kesk), Tarja Cronberg (vihr) ja Stefan Wallin (rkp). Tällä hetkellä tekijänoikeusasiat ovat opetusministeriössä ja kulttuuriministeri Stefan Wallin on ilmoittanut haluavansa pitää ne myös jatkossa siellä. Hän saa tukea tekijänoikeusjärjestöiltä, muun muassa Teostolta ja taiteilijajärjestöiltä.
Uusisuomi.fi yritti selvittää avainministereiden kantaa muutokseen. Tarja Cronberg ei halunnut ilmoittaa kantaansa ennen iltakoulua. Ministeri Suvi Linden ilmoitti odottavansa iltakoulun ehdotusta ja ottavansa kantaa vasta sitten. Kataista ja Pekkarista ei tavoitettu.
Puolueista Vihreät, sdp ja Vasemmistoliitto kannattavat tekijänoikeuksien säilyttämistä opetusministeriössä. Muissa puolueissa on mielipidehajontaa. Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) vastustaa ehdottomasti tekijänoikeusasioiden siirtoa pois opetusministeriöstä.
- Muutos merkitsisi samaa kuin että sahateollisuus päättäisi metsänomistajien asioista. Suuret mediatalot ajavat tätä kiireesti ja näköjään tiedotushiljaisuuden vallitessa, tavoitteena on lopulta murentaa tekijänoikeudet. En tiedä, onko Nokialla jotain tekemistä asian kanssa, mutta arvelen, että mobiilitelevision tulo on yksi syy hankkeeseen. Ne haluavat musiikin sinne ilmaiseksi.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) sanoo myös yksiselitteisesti vastustavansa tekijänoikeusasioiden siirtoa opetusministeriöstä temiin.
- Tekijänoikeudet kuuluvat sinne, missä sisältöjä muutenkin käsitellään, siis opetusministeriöön. Vastustan siirtoa.
Teosto ja taiteilijajärjestöt pitävät hallinnollista muutosta myös sisällöllisenä muutoksena: vaarana on, että tekijänoikeudet otetaan pois sisällöntuottajilta eli taiteilijoilta tai ainakin että tekijänoikeus heikkenee.
Teosto kiinnittääkin valtioneuvostolle toimittamassaan lausunnossa huomiota siihen, että muutosta ajavat suuret mediatalot kuten SanomaWSOY, jotka ”ostavat sisältöjä” ja joiden edun mukaista olisi heikentää tekijänoikeuksia.
Tekijänoikeudet eivät ole vain korvausasia. Harvoille suomalaisille taiteilijoille tekijänoikeuskorvauksilla on toimeentulomerkitys, mutta esimerkiksi muusikoille, menestyksestä riippuen, korvaukset voivat olla huomattavia.
Monet pitävät kuitenkin tärkeämpänä ”määräysvallan” menettämistä teokseensa, joka on tekijänoikeuksilla turvattu taiteilijan eliniäksi ja 50 - 75 vuodeksi sen jälkeenkin. Mikko Alatalo pelkää, että lopullisena tavoitteena on, että mediatalo tilattuaan esimerkiksi musiikkikappaleen, saisi sen jälkeen siihen kaikki oikeudet eli luvan soittaa sitä rajattomasti ilmaiseksi. Nykyisessä käytännössä joka soittokerralta joudutaan maksamaan tekijänoikeuskorvausta.

Kommentit
Poliitikot, suuryritysten
<strong>Poliitikot, suuryritysten bulvaanit</strong>, haluavat SOSIALISOIDA luovan työn tulokset suuryrityksille.
Lauri Gröhn
metasäveltäjä, Teoston jäsen
Nauvo
www.synestesia.fi
Aikamoista potaskaa koko
Aikamoista potaskaa koko teksti.
Asiasta vääntävät taiteilijat, teosto ja teollisuus. Kaikki ovat koolla. Ai niin, kuluttajat taas unohtuivat...
Kulttuurialaa suojaava
Kulttuurialaa suojaava lainsäädäntö kuuluu kulttuurista vastaavalle ministerille.
Tätä mieltä ovat myös kulttuurialan yritykset, siirtoahan vastustaa taiteilijoiden rinnalla valtaosa luovan alan elinkeinojärjestöistä.
Kyse on rahasta. Siirron ideoineet mediayhtiöt haluaisivat saada entistä halvemmalla käyttöönsä toisten työn ja yritystoiminnan tuloksia. Se veisi pitemmällä tähtäimellä mahdollisuudet elää ja yrittää kulttuurin alalla. Mistä sitten syntyisi kotimaista kuunneltavaa ja katsottavaa lapsillemme?
Kyse on arvovalinnasta. Kaksi pienempää hallituspuoluetta on jo kertonut tukevansa kansallista kulttuuria ja vastustavansa siirtoa. Toivottavasti kaksi suurempaa, kansallisia arvoja usein esillä pitävää hallituspuoluetta tekee pian samoin.
Jos täällä halutaan
Jos täällä halutaan koskaan mitään KEHITYSTÄ, niin tuotteet pitää tehdä kuluttajille halvaksi ja helpoksi, jos näin ei käy niin palveluita ei tule...
Tähänkö päästään
Tähänkö päästään luovan työn tulokset sosialisoimalla: "niin tuotteet pitää tehdä kuluttajille halvaksi ja helpoksi, " (TSV), kysyn vaan!
"Kyse on arvovalinnasta.
"Kyse on arvovalinnasta. Kaksi pienempää hallituspuoluetta on jo kertonut tukevansa kansallista kulttuuria ja vastustavansa siirtoa. Toivottavasti kaksi suurempaa, kansallisia arvoja usein esillä pitävää hallituspuoluetta tekee pian samoin."
* Hienoa - on sana hallussa. Kohta kaikki unohtavat, että ei ole 1.1.1995 jälkeen ollut muuta kuin Rooman sopimuksen 25.3.1957 määrittämä sisämarkkina, joihin kaikkien pitäisi pyrkiä siksi, että Suomesta voitaisiin myydä eurooppalaista kulttuuria sisämarkkinoille eikä vain ostaa sitä tuontitavarana: kulttuuritase on monessa mielessä alijäämäinen.
* Samalla kun puolustestaan Sony BMG:ä, Universalia, EMI:ä ja muita alan pienyrittäjiä "kansianvälistä kapitalismia", kuten Nokiaa, Sonya, Applea jne. vastaan, UNOHDETAAN, että:
- opetusministeriö jätti hoitamatta tekijänoikeusdirektiivin mukaisen lainvalmistelun Suvi Lindénin ja Kaarina Drombergin ministerikaudella, jolloin syntyi surullisen kuuluisa Lex Karpela sen vuoksi, että asia oli jo sakkominuuteilla
- luotiin lainsäädäntöä, jossa on keskiaikainen häpeärangaistus ja syyllisyys päätetään jälkikäteen tuottajajärjestöjen toimesta
- opetusministeriön työn kulttuurialalla tekee nyt jo osaksi TEKES ja muut kauppa- ja teollisuusministeriön piiriin kuuluvat tahot eli opetusministeriöllä ei ole edellytyksiä hoitaa kulttuurialan integraatiota EU:n sisämarkkinoihin
- briteillä homma oli hanskassa jo the Beatlesin aikana, ruotsalaisila Abban aikana
- nyt pitäisi Stefan Wallinin tulla esiin ja kertoa, miten opetusministeriö aikoo tulevaisuudessa huolehtia siitä, että lait eivät ole länsimaisen oikeuskäytännön vastaisia taannehtivia ja tulkinnanvaraisia sekä kantajan intresseistä mielivaltaisesti riippuvia sekä mikä tärkeintä
- mihin toimiin opetusministeriössä aiotaan ryhtyä, jotta ne toimet, jotka tekee kauppa- ja teollisuusministeriön piiriin kuuluvat tahot, voitaisiin saattaa opetusministeriön piirii
- jos toisesta opetusministeristä tulee aineettomien oikeuksien ulkomaankauppa tai paremminkin aluksi aineettomien oikeuksien sisämarkkinaministeri niin silloin kulttuuriministerin salkku ei ole enää minkään pienpuolueen tai apuministerin salkku
* Mikä kompetenssi esimerkiksi Lex Karpelaa ennakkotapauksena käyttäen on opetusministeriölle hoitaa immateriaalioikeudet siten, ettei lainsäädäntö ole kelvotonta ja että lainsäädäntö ei tapahtu "pistooli ohimolla" sitten kun aika on jo mennyt ja EY-tuomioistuimeen ollaan menossa hidastelusta?
* LYHYESTI: Miten opetusministeriö aikoo hoitaa hommansa vähintään yhtöä mallikkaasti kuin maa- ja metsätelousministeriä euro-oloissa? Hengenviljely ei paljoa poikkea maanviljelystä, vaikke edellisessä menee enemmän etanolia ja tupakkaa ja jälkimmäisessä löpöä ja lannantuoksua.
Luovasta työstä pitää
Luovasta työstä pitää saada kohtuullisia tekijänoikeuskorvauksia jos se tehdään omalla ajalla, omilla välineillä ja rahoituksella sekä markkinoidaan itse. Tietysti voi käyttää alihankkijoita tai ryöstöviljellä kavereita jos rahkeet riittää. Luova kopionti ei tietenkään ole kiellettyä.
Työsuhteessa asia on yleensä toisin. Työstä maksettu palkka korvaa kaikki edellämainitut ja riski on ainoastaan työnantajan. Palkastahan voi aina neuvotella tai sitten vaihtaa muihin parempipalkkaisempiin ja vielä luovimpiin hommiin. Onnistuu varmaan, sillä luovista ja älykkäistä ihmisistähän on tässä kysymys.
Jos työnantaja palkkaa ns. luovia ihmisiä, ei se tee sitä siksi että he eläisivät palkan lisäksi royalteilla myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Se, mihin hallinnonalaan tekijänoikeuksien vahtiminen kuuluu on pelkkää poliittista sorminäppäryyttä. Tärkeintä on laisäädännön sisältö. Epäonnistunut LEX Karpela on erinomainen esimerkki huonosta lainvalmistelusta. Tehtiin laki jota ei voida kunnolla valvoa ja maksumiehinä ovat alaikäiset pikkupojat vastaamassa syytettyjen penkillä suurten mediatalojen nostamiin jättimäisiin korvausvaatimuksiin.
Vaikuttaa myös siltä, että "edistykselliseksi" leimautunut taiteilijakaarti on on konservatiivisempi kuin Suomen nykyiset äärikonservatiivit.
Masaskar
Nälkätaiteilija, elastiikan assistentti ja muovimaisten liikkeiden maisteri
Luovan työn tekijöistä
Luovan työn tekijöistä suurimmalla osalla ei ole työnantajaa ainakaan tuon luovan työn osalta. Eikä heillä henkilökohtaisesti ole mitään tekemistä kopiosuojauksen kanssa. Äläkän ovat nostaneet piirit, jotka haluavat ILMAISEKSI tai lähes ilmaiseksi sosialisoida luovan työn tuloksia.
Lauri Gröhn
yrittäjä, Nauvo