Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan seppeleenlasku Torkkelinpuistossa. Gunnar Finnen veistämä sankaripatsas sijaitsee Tuomiokirkon kupeella. Taustalla Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto.
Uusi Suomi julkaisi 28.-29.4.1938 paljon kuvia Viipurin juhlallisuuksista, kun kaupungissa vietettiin vapaussodan 20-vuotismuistojuhlaa. Uusisuomi.fi esittelee niistä näyttävän otoksen Vanhat valokuvat kertovat -sarjassaan (linkki alla).
Hyvä nähdä noita vapautusjuhlien kuvia. Ne muistuttavat, että vain suomalaiset voivat vapauttaa Viipurin, venäläiset voivat vain miehittää kaupungin, joka on aina ollut suomalaisten karjalaisten asuttama. Muutenkin on hyvä tuon tuosta muistuttaa, kuka on maahnatunkeutuja ja sodanaloittaja ja sotasyyllinen, Suomi vai Venäjä/Neuvostoliitto.
Enää ei kai olla itänaapurin kanssa niin arkaluontoisessa tilanteessa, että pitäisi vaieta merkittävistä tosiasioista, jotka liittyvat olennaisimpiin tekijöihin naapurisuhteittemme kehityksessä. Keskeisimpien YYA-aikaisten tabujen purkaminen on ehdoton edellytys aitoon ystävyyteen tähtäävän rehellisen yhteisen historiantulkintamme rakentumisessa. Yksi sellainen on Neuvostoliiton kesällä 1940 rauhan aikana alasampuman suomalaisen siviililentokoneen Kalevan amerikkalaisvoimin tehtävä etsintä, ks. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Amerikkalaiset+etsiv%C3%A4t+alasammu...
Karjalan Kannas sinällään on vanhinta suomalaisseutua ylipäätään - kymmenen tuhannen vuoden ajan olemme sitä asuttaneet, kun taas esimerkiksi uustulokkaat venäläiset vain 60 (kuusikymmentä) vuotta, vallattuaan sitä ennen joidenkin satojen vuosien aikana suomalaissukuisten kansojen maita nykyisen Venäjän alueella ja Karjalassa.
"Erehtymättömättömiksi" julistautuneet Neuvostoliiton hirmuvaltiaat tietenkin syyllistivät rikoksiensa uhrit.Muuten ei voinut ollakaan.Eihän erehtymätön voi tehdä vääryyttä kenellekään.Ilman riippumatonta oikeusjärjestelmää uhrit eivät ole voineet puolustautua.
Ehkä pientä valoa on tässä suhteessa näkyvissä Venäjällä.
Olen varma, että Karjala-kysymys alkaa kiinnostaa suomalaisia nykyistä enemmän vasta noin 10 vuoden kuluttua.
Uusi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen syntynyt sukupolvi on siihen mennessä kunnolla aikuisiässä.
Suomettunut itsesensuuri hallitsee vielä suomalaisten enemmistön ajattelua.Eli ajatellaan ensin mitä Kremlissä tästä pidetään ennenkuin sanotaan mitään.
Presidentti Jeltsin vastasi lehdistölle toukokuussa 1994 tavattuaan presidentti Ahtisaaren Moskovan Kremlissä: "Minä katson, että Karjalan liittäminen oli epäilemättä stalinistista politiikkaa, totalitarismin hyökkäyspolitiikkaa, emmekä me presidentti Ahtisaaren kanssa missään tapauksessa hyväksy sellaista."
Kommentit
Suomalaiset voivat vapauttaa Viipurin, venäläiset vain miehittää
Hyvä nähdä noita vapautusjuhlien kuvia. Ne muistuttavat, että vain suomalaiset voivat vapauttaa Viipurin, venäläiset voivat vain miehittää kaupungin, joka on aina ollut suomalaisten karjalaisten asuttama. Muutenkin on hyvä tuon tuosta muistuttaa, kuka on maahnatunkeutuja ja sodanaloittaja ja sotasyyllinen, Suomi vai Venäjä/Neuvostoliitto.
Enää ei kai olla itänaapurin kanssa niin arkaluontoisessa tilanteessa, että pitäisi vaieta merkittävistä tosiasioista, jotka liittyvat olennaisimpiin tekijöihin naapurisuhteittemme kehityksessä. Keskeisimpien YYA-aikaisten tabujen purkaminen on ehdoton edellytys aitoon ystävyyteen tähtäävän rehellisen yhteisen historiantulkintamme rakentumisessa. Yksi sellainen on Neuvostoliiton kesällä 1940 rauhan aikana alasampuman suomalaisen siviililentokoneen Kalevan amerikkalaisvoimin tehtävä etsintä, ks. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Amerikkalaiset+etsiv%C3%A4t+alasammu...
Karjalan Kannas sinällään on vanhinta suomalaisseutua ylipäätään - kymmenen tuhannen vuoden ajan olemme sitä asuttaneet, kun taas esimerkiksi uustulokkaat venäläiset vain 60 (kuusikymmentä) vuotta, vallattuaan sitä ennen joidenkin satojen vuosien aikana suomalaissukuisten kansojen maita nykyisen Venäjän alueella ja Karjalassa.
M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
Wau, tämähän veti selvästi paremmin kuin
venäläisen hävittäjän alas ampuma Georgian vakoilulennokki Abhasian yläpuolella.
Hävitty mikä hävitty
Eikä se takaisin tule, hyväksykää jo se ja kehittykää, on jo vuosi 2008!
Ryöstetty mikä ryöstetty
Kyllä suomalaisten pitää saada muistella ryöstettyä omaisuutta.
Jos joku iso korsto ryöstäisi sinun omaisuuttasi etkä pystyisi minkään lain voimalla sitä takaisin saamaan niin et varmasti hevillä unohtaisi.
Uhri aina syyllinen
"Erehtymättömättömiksi" julistautuneet Neuvostoliiton hirmuvaltiaat tietenkin syyllistivät rikoksiensa uhrit.Muuten ei voinut ollakaan.Eihän erehtymätön voi tehdä vääryyttä kenellekään.Ilman riippumatonta oikeusjärjestelmää uhrit eivät ole voineet puolustautua.
Ehkä pientä valoa on tässä suhteessa näkyvissä Venäjällä.
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id91874.html
Suomettunutta kyyristelyä vielä liikaa
Olen varma, että Karjala-kysymys alkaa kiinnostaa suomalaisia nykyistä enemmän vasta noin 10 vuoden kuluttua.
Uusi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen syntynyt sukupolvi on siihen mennessä kunnolla aikuisiässä.
Suomettunut itsesensuuri hallitsee vielä suomalaisten enemmistön ajattelua.Eli ajatellaan ensin mitä Kremlissä tästä pidetään ennenkuin sanotaan mitään.
Oikeus voittaa lopulta
Future is here: "Eikä se takaisin tule, hyväksykää jo se ja kehittykää, on jo vuosi 2008!"
Neuvostoliiton korkein neuvosto tuomitsi vuonna 1989 23.8.1939 tehdyn Saksan ja Neuvostoliiton salaisen etupiirijaon.
Ja Jeltsin sanoi 1994 ,ettei Karjalan liittämistä NL:n voi hyväksyä.
Puuttuu vain että Suomen johto esittää sopivalla hetkellä Venäjälle neuvotteluja Karjalan palautuksesta.
Jeltsin loi perustan palautukselle
Presidentti Jeltsin vastasi lehdistölle toukokuussa 1994 tavattuaan presidentti Ahtisaaren Moskovan Kremlissä: "Minä katson, että Karjalan liittäminen oli epäilemättä stalinistista politiikkaa, totalitarismin hyökkäyspolitiikkaa, emmekä me presidentti Ahtisaaren kanssa missään tapauksessa hyväksy sellaista."