- Kuva: Sampo Image Archive
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos.
Sammon konsernijohtajan, korkeakoulumaailmassa itsekin vaikuttaneen Björn Wahlroosin mukaan yliopistoissa ei ole merkitystä valtavilla skaalaeduilla. Innovaatioylipistoa eli huippuyliopistona tunnettua hanketta hän ei pidä hyvänä ideana, vaikka sen takana olevaa säätiömallia hän kannattaa.
Wahlroos kertoo ajatuksistaan yliopistomaailman Acatiimi-lehdessä.
Innovaatioyliopistohankkeessa on tarkoitus yhdistää Helsingin kauppakorkekoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.
- Ajatus, että varsin huonosti yhteensopivia koulutus- ja tutkimusyksiköitä lyödään yhteen sen takia, että saataisiin hyvä rahoitus ja hyvä hallintomalli, on perin outo. Siitä tulee mieleen Dorian Grayn muotokuva, sielun myyminen, paukauttaa suorista puheistaan tunnettu Wahlroos.
Yliopistojen rakenteellisesta kehittämisen tarpeesta Nallena yleisesti tunnettu Wahlroos on vaihtanut ajatuksia muun muassa hyvän ystävänsä, toisen entisen Hankenin professorin, MIT:ssa työskentelevän Bengt Holmströmin kanssa. Holmström kuuluu myös Nokian hallitukseen. Nokiaa on pidetty huippuyliopistohankkeen kannattajana.
- Yliopistoissa ei ole merkitystä valtavilla skaalaeduilla – niissä ei ole kyse prosessiteollisuudesta. Tietenkin sen verran voidaan ajatella minimikokoa, ettei professori nyt ihan yksin joudu istumaan, Wahlroos täräyttelee.
- En epäile, etteikö esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulu voisi löydä hynttyyt yhteen Turun yliopiston kanssa ja samalla säästetään hallintomenoissa, mutta ei pidä luulla, että tämä on ala, jossa fuusioimalla automaattisesti syntyy hyvää. Sellainen ei edusta kovin kummoista sektorin tuntemusta, jatkaa hän myös verkkoon laitetussa Acatiimin jutussa. Acatiimi on professoriliiton, tieteentekijöiden liiton ja yliopistonlehtorien liiton lehti, joka ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa.
Innovaatioyliopistohankkeen nettisivujen mukaan tarkoituksena on kehittää uusi yliopistokokonaisuus, jonka toiminnassa ensi sijalla on yliopiston tutkimus- ja opetustehtävä. Hankkeella pyritään luomaan vahvat edellytykset uuden maailmanluokan tutkimusyliopiston syntymiselle.
Kolmen korkeakoulun ylläpitämät nettisivut kertovat, että innovaatioyliopisto aloittaa toimintansa 1.8.2009. Tavoitteena on juhlallisesti kuuluminen maailman kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä.
Kommentit
Monet maailman
Monet maailman huippuyliopistosta ovat tosiasiassa varsin pieniä maiden koko huomioon ottaen. Esim Princeton University 4900 opiskelijaa ja 1975 jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa on Princetonissa 1100.
Kuvitelma, että lyödään yhteen kolme erilaista yliopistoa ja muutaman vuoden kuluttua innovaatioita tulee kuin liukuhihnalta on lähes uskomatonta toiveajattelua. Eiköhän ainoa tapa kehittää yliopistoja antaa niille mahdollisimman suuri itsenäinen toimintavapaus, hyvä rahoituspohja ja ennen kaikkea aikaa.
Nobel palkintoja ei saada sillä, että lukematon joukko opetusministeriön ja yliopiston omia hallintomiehiä jatkuvasti arvioi professorien suorituksia erilaisten ajankäyttölomakkeiden ja julkaisumäärien avulla. Varsinkin kun näillä hallintohepuilla ei ole mitään kompetenssia arvioida ko. professorien aikaansaannoksia. Kansainvälisesti arvostetun tutkimusryhmän kouluttaminen ja kokoaminen kestää yleensä vuosikymmeniä ja sinä aikana opetusministeri ja Nokian pääjohtaja on kerinnyt vaihtua useasti.
Pieni osa professoreista todellisuudessa omaa kyvyt huipputason tutkimukseen, mutta jokainen hallintoheppu omaa kyvyt tehdä Albert Einsteinin tasoisen tutkijan tutkimustyön mahdottomaksi. Eiköhän paras resepti olisi yliopistojen itsenäisyyden lisääminen ja niiden sisäisen byrokratian purku kansainväliselle tasolle.
Kuulostaa pahalta koska
Kuulostaa pahalta koska puolueetomuus tutkimustyössä on tärkeää,eli jos rhuittajat vaativat asioita tutkimus kärsii.
Yliopistojen
Yliopistojen tohtoritehtailussa ei ole mieltä.
Kun sitten on koulutettu tohtori, tälle pitää keksiä jotakin puuhastelua verorahoilla.
Nalle on ihan oikeassa. Minäkään en kannata, mutta toisin perustein.
Taas tässäkin olisi kaiken kerman kuoriminen Helsingin seudulle ja se on huonoa aluepolitiiikkaa. Muille yliopistoille jäisi kurria litkittäväksi, kun huippuyksikkö rypisi kermassa.
Lisäksi Helsingin yliopisto on kovasti kiinnostunut kiinteistömassasta, mikä tällä hetkellä on valtion omistuksessa. Siinä olisi melkoinen "tiedehuijaus", jos yliopistosta tulisi kiinteistösijoitusbisnes, mihin sen auttamattomasti olisi lähdettävä jos haluaisi kiinteistöilleen markkinahintaista tuottoa. Tuottomarginaalin kun pitäisi olla sellaiset 10-15 prosenttia pääomalle.
Kannatan konservatiivista yliopistopolitiikkaa, missä ei liehuta kuin liekin varret kaiken muodikkaan perässä. Yliopiston tehtävä on korkeimman tiedon ja opetuksen vaaliminen. Kun yliopistosta sitten valmistutaan, sitten voidaan yrityksissä tehdä omaa tutkimusta ja tuotekehitystä ja näin tuloksetkin ovat sitten "yliopistovapaita" assetteja yritystoiminnalle. Ja jos tutkimusta välttämättä halutaan tehdä yliopistoissa niin sitten rahoituksen pitää olla vastikkeetonta ja niin avointa, että KAIKKI tulokset tulee olla julkisia. Ainakin viiveellä.
Enemmän kuin huippuyliopistoa, kaivataan selkeää rajanvetoa bisneksen ja yliopiston välille.
Kukaanhan ei kiellä Nokiaa perustamasta omaa yliopistoa McDonaldsin tapaan. Eikä siihen tarvita veronmaksajien rahoja tieteen tason säilyttämiseksi.
kyse ei ole mittakaavasta
kyse ei ole mittakaavasta vaan siitä, että laitos on monipuolinen. kyllä kaupan, muotoilun ja tekniikan yhteydellä on merkitystä. tarve tulee myös siitä että korkeakoulujen välinen yhteistyö on Suomessa osoittautunut kovin takkuiseksi mm. ipr-asioiden vuoksi.
Ei yhteistyöllä haeta
Ei yhteistyöllä haeta skaala- vaan verkostoetua. Eri alojen opiskelijat tutustuvat toisiinsa jo opiskeluaikana, eivätkä vasta työelämässä. Innovaatioita voi syntyä sivutuotteena. Ne syntyvät usein siitä, että asiaa lähestyy eri näkökulmasta kuin muut. Siksi eri alojen ihmisten yhteenliittymä on hyvä ärsyke innovaatioille.
Verkostoituminen auttaa pieniä aloja, koska luennolle voi tulla sivuaineopiskelijoita muualtakin kuin vain omasta labrasta.
Rahoitus on eri ongelma. Se pitää ratkaista joka tapauksessa, vaikka yliopistoja ei yhdisteltäisikään. Ehkä säätiö auttaa siihen.
"Nyt ulkopuolinen
"Nyt ulkopuolinen tutkimusrahoitus on lisännyt fokusta tilaustutkimukseen. Varsinainen tiede ei kuitenkaan etene tilaustutkimuksilla."
"Olen liputtanut anglosaksisen mallin puolesta: ensin pitää hankkia yleissivistävä pohja ja sitten vasta sen päälle master-tutkinto."
"Laatua ei voida mitata. Laatu on aina katsojan silmissä. Laadun voi määritellä vain ja ainoastaan markkinaprosessin kautta."
"Julkaisujen pisteytykset voivat olla jopa vaarallisia. Wahlroos muistuttaa, että Einstein ei julkaissut koko elämänsä aikana kuin muutaman paperin."
Mieshän tajuaa _asioista_. On käsittämätöntä jos tämän tasoiset liikemaailman mielipiteet tyrmätään ja hanketta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Mutta tähän on taidettu naulata niin monen vaikuttajan arvovalta että huippuyliopisto tulee. Yliopistomaailmasta mitään tajuamattomat sailakset/ollilat ovat hankkeen takana niin tuskinpa mikään järkipuhe meitä pelastaa.
Hieno homma silti lukea mielipiteitä joissa on taustalla kokemusta, kauniisti argumentoitua ja mukana - jopa - sivistyksen tuntua.
Nalle on aivan oikeassa
Nalle on aivan oikeassa yliopisto/korkekoulut tulisi olla innavatiivisten ihmisien kohtauspaikka. Onko se paremmin järjestetty "super"mallilla vai pienemmillä yksiköillä - en tiedä. Sen tiedän, että kyseisissä laitoksissa suuruus tarkoittaa yleensä jäykkyyttä, pöhötystä, heikkoa opetusta jne... Mielenkiintoista Nallen haastattelussa oli kohta - vaatimus pääsykokeista luopumisesta. Tämä on ehdottomasti kannatettava ajatus ! Soveltuvuustestit on parempi mittari kuin ulkolukutaito. Tämä myös osaltaan vaikuttaisi sukupuolten tasa-arvoisempaan jakautumiseen kaikilla opiskelualoilla ja vielä kumminkin päin. Naisia tekniikan pariin ja miehiä ylipäätään opiskelemaan:
Nallesetän hymy on aito.
Nallesetän hymy on aito. Rehtiä menoa - kuin ilmetty Jaakko Lassila. Tosi On.
¤vastavirtanen