Skandaali Katajanokalla
Julkaistu: 29.5.2008
Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA Oy
”Ympäristörikos. Järjetön hanke. Pilaa historiallisen keskustan.” Tällaisia sanoja käytettiin Katajanokalle suunnitteilla olevasta norjalaisen rahoittajan ja sveitsiläisten arkkitehtien design-hotellista Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kuulemistilaisuudessa keskiviikkona. Akateemikko Juha Leiviskä on huolissaan hankkeesta.
- Käsittämätön suunnitelma, keskeisrakennus tällaisessa paikassa, rannassa. Tulos on mahdoton aggressiivisine brutaaleine ulokkeineen, joiden alle syntyy epämiellyttäviä ulkotiloja, arvioi Leiviskä ja toivoi vielä harkintaa hankkeen eteenpäin viemisessä.
Keskiviikon kuulemistilaisuudessa näytettiin sveitsiläisen arkkitehtitoimiston Herzog-de Meuronin uudet havainnekuvat ristinmuotoisesta 7-kerroksisesta lasihotellista, jota on ehdotettu rakennettavaksi Katajanokan rantaviivalle.
Jos hotelli rakennetaan, se peittää Katajanokan jugend-kaupunginosan Tähtitorninmäeltä ja Kauppatorin suunnasta, hallitsee mereltä tultaessa keskustakuvaa, jota nyt dominoivat Tuomiokirkko, empirekeskusta ja Uspenskin katedraali. Se peittäisi myös Kauppatorilta katsottuna avomerinäkymän.
Kuvissa rakennus näyttäisi nousevan pari metriä Stora Enson pääkonttorirakennusta korkeammaksi. Arkkitehdit epäilevät, että todellisuudessa hotellista tulee huomattavasti korkeampi ja tumma, vaikka kuvissa se esitetään vaaleksi.
- Tällä kerroskorkeudella tekniikka ei mahdu välipohjiin, laskee SAFAn puheenjohtaja Rainer Mahlamäki.
Myös muut paikalla olevat arkkitehdit uskovat, että rakennuksesta tulisi toteutusvaiheessa huomattavasti korkeampi kuin suunnitelmissa, näinhän kävi ainakin Sanomatalon kohdalla rakennusvaiheessa. Nyt esillä olevat uudet kuvat maaliskuussa esiteltyjä realistisempia, mutta vaikuttavat joidenkin kuulemistilaisuudessa paikalla olleiden mielestä vieläkin ”myyntikuvilta”.
- Hotellisuunnitelmassa käsitellään historiallista kaupunkiympäristöä kuin raakamaata, huomauttaa arkkitehti Roi Mänttäri.
Aloite hotellin rakentamisesta on tullut norjalaiselta rahoittajalta Arthur Buchardtilta, ja maailmankuulun sveitsiläistoimiston piirustukset on tehty hänen kustannuksellaan. Paikalla ei ole kuitenkaan toistaiseksi hotellikaavaa. Keskiviikon tilaisuus oli lain vaatima asukkaiden kuulemistilaisuus kaavoitusprosessissa.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on näyttänyt hankkeelle vihreätä valoa ja kaavan valmistelut on aloitettu. Kaava menee valtuustoon ensi vuonna. Sitä ennen on kuultava kaupunkilaisia, kaavan hyväksymisen jälkeen on mentävä oikeuteen, jos haluaa muutoksia.
- Näinkö kaupunkia todella suunnitellaan? Norjalaisgrynderi ilmoittaa haluavansa hotellin keskelle kaupunkia ja kaupunki tottelee, kysyy arkkitehti Juha Ilonen.
Design-hotellihanke esiteltiin maaliskuussa, jolloin syntyi myös vaikutelma, että asia on jo päätetty ja hotellin saaminen olisi lottovoitto Helsingille. Kuitenkin vasta nyt kaavaprosessi on aloitettu ja kansalaisilla on oikeus tehdä muistutuksia ja ilmaista mielipiteensä kaavoituksesta kaupunkisuunnitteluvirastoon 13. kesäkuuta saakka.
- Hotellihanke liittyy keskustan elävöittämiseen ja koko satama-alueen uudelleen suunnitteluun, huomauttaa toimistopäällikkö Satu Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta ja lisää, että virasto toteuttaa vain päätöksiä, eikä ole tehnyt aloitetta hotellista.
Keskiviikon tilaisuudessa ihmetellään, miksi hotellin tontti halutaan irrottaa Etelä-Sataman ranta-alueen kokonaissuunnittelusta. Eräs paikalla oleva entinen kaupungin virkamies epäilee, että hotellista on sovittu kabineteissa jo ajat sitten, että hotelli on cocktail-kutsuilla luvattu norjalaisille, ja hanke etenee kuin juna kaupunkilaisten näkemyksistä piittaamatta tai ympäristövaikutuksia tarkemmin tutkimatta.
Kilteimmät tiedustelevat kaupungin virkamiehiltä, suostuisivatko sveitsiläisarkkitehdit muutoksiin ja pienentämään rakennusta. Virkamiehet arvelevat, etteivät sveitsiläiset ota toivomuksia vastaan, että ollaan ota tai jätä -tilanteessa ja sveitsiläiset luopuvat hankkeesta elleivät saa suunnitelmiaan sellaisinaan lävitse.
Lain vaatimaan kuulemistilaisuuteen oli saapunut noin 80 kaupunkilaista, joista kymmenkunta oli katajanokkalaisia ja arkkitehtejä kuutisenkymmentä. Kaupunkilaiset tuskin tiesivät oikeudestaan tulla kuulluiksi asiassa, koska heitä kutsuttiin Katajanokan laiturialueen kuulemistilaisuuteen. Arkkitehdit ja minä osasimme paikalle, koska Suomen Arkkitehtiliitto SAFA kertoi tilaisuudesta sivuillaan.
Sveitsiläiset Jacques Herzog ja Pierre de Meuron omistavat maailmankuulun arkkitehtitoimiston, joka on suunnitellut mm. Lontoon Tate Modern –gallerian. Kumpikin suunnittelijoista on käynyt myös paikan päällä katsomassa Katajanokkaa.
 |
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Paikat: Helsinki, Katajanokka
ILMOITUS
Yritysblogi
Tuoreimmat uutiset
Luetuimmat
Suosituimmat jutut juuri nyt
Suosituimmat jutut tänään
Suosituimmat jutut viikon ajalta
Urheilu
Törkeä töötti: Anssi Salmelalta lähti muisti ja hampaita
Philadelphiassa New Jerseyn puolustaja Anssi Salmela onnistui maalinteossa Philadelphiaa vastaan ja vielä alivoimalla, mutta sai myös tuta kiekkoilun kivuliaan puolen. ››Koivu ja Selänne kovassa iskussa
Konkarikiekkoilijat Saku Koivu ja Teemu Selänne näyttivät jälleen kerran, että luistin liikkuu ja maila heiluu yhä... ››Viihde
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Älkääpä...
...hesalaiset tyhjää purisko. Kyllä tuo rotisko sinne
sopii oikein hyvin. Piristää merellistä atmösfääriä.
Pitäkää vain hyvänänne. Pääasia ettei kukaan
keksinyt sitä Lappiin rakentaa.
Täältä Inarista katsoen siihen muuten sopisi hyvinkin
mainiosti vierelle ydinvoimala, vaikka pienempikin, jos
saa halavala.
Pyh
Ainoa vika tuossa on, ettei se ole Aallon suunnittelema. Rumia romuja Helsinki on täynnä, mitä siihen yksi ruksi enää tekee. Koko maisemalinjaa hallitsee jääräpäinen halu olla muuttumatta ja kauhea hinku rakentaa lähiö tyyppisiä romukasoja. Tuohon se sopii kuin nenä päähän.
Ainoa tapa millä Helsinki voisi parantaa maisemaansa, on ruveta rakentamaan uutta keskustaa vähän sivummalle ja luoda sinne keskuksia (EI SIIS UUTTA LÄHIÖTÄ) jossa ihmisten ja liike-elämän tarpeet kohtaavat. Paljon vihreyttä ja lasin tanssia. Sellaisia alueita, ettei ihmisen sieltä tarvitse pois lähteä jos ei halua matkustaa. Infran juhlaa. Siinä olisi jotain. Säästäisi vielä energiaakin monessa kohtaa kun ihmiset ja palvelut ovat suhteellisen tiiviillä alueella (eikä tämä tarkoita sitä, että pitää asua 1m2 luukussa, vaan sitä että rakennettaan korkealle).
Mutta ei. Tehdään lähiöitä, kauheita kauppakeskuksia, hirvittävät matkat ihmisille ja viitsitään itkeä kun ei itse tajuttu ehdottaa jälleen yhtä hirvittävää laatikkoa rannalle.
Ruma kaupunki tuo Hesa on, ei siitä pääse mihinkään (pl. ihan ydin keskustan pari korttelia). Siitä oikein paistaa hirvittävä haluttomuus kehittyä mihinkään suuntaan. Ainoa mitä saatetaan tehdä, on taas yksi lähiö jonnekin 30km päähän palveluista ja työpaikoista, jossa ei kukaan viihdy missään vaiheessa. Sekin sen takia, kun niitä on tehty aina. Ei sen takia, että ne olisivat hyviä.
Sonni posliinikaupassa
Takuulla on pimeä raha vaihtanut kiivaasti omistajaa että tuollainen kammottava vastenmielinen hätäpaska on päässyt Helsingin virkakoneistossa noinkin pitkälle.
Kyllä nyt jotkut tahot tuhoavat Helsinkiä rahankiilto silmissään. Makkaratalot ja Hesarit ja Kiasmat ovat pientä tämän jättiläisemakon sontaläjän rinnnalla.
Kannattaako edes toivoa että suunnitelma ei toteuisi? Vai joko päättävät virkamiehet ovat myyneet sielunsa?
WOW
Sankariarkkitehtuurissa oleellista on saada puumerkkinsä (graffititaiteilijat kai kutsuvat niitä tägeiksi) mahdollisimman näkyvälle paikalle. Wow, tuohan on Helsingissä se paraatipaikka johon mahdollisimman räyhäkkään rakennuksen töräyttämällä varmasti kaikki Suomessa oppivat tietämään kuka sen siihen on suunnitellut.
Yleisemminkin on ollut jo pidempään vallalla suunnittelukulttuuri jossa ympäristöstä ei piitata tai viereisiä rakennuksia ei oteta mitenkään huomioon suunnittelussa. Surullista.
Parranpärinää ja tyhjiä ämpäreitä
Jos oltaisiin todella huolissaan ulkonäollisistä ja maisemallisista arvoista, siirrettäisiin matkustajalaivat ja niiden vaatima yksityisautoilu parkkipaikkoineen toisaalle.
Hurskastelua puhua historiallisesta maisemasta. Etenkin kun tuntuu arkkitehti kunnioittnaneen Alvar Aallon näkemystä alueen ulkoasusta.
Tuo hotelli on todella
Tuo hotelli on todella tarpeen. Aallon epäonnistunut Enson pääkonttori muuttuu se myötä todella hienoksi ja nätiksi taloksi. Ei, ihmeiden aika ei ole vielä ohitse!
Minulla on ehdotus.
Enson vuorineuvos William Lehtinen katsoi aikoinaan yhtiön tarvitsevan maan nimekkäimmän arkkitehdin suunnittelemaan sille pääkonttorin Helsingin näyttävimmälle paikalle. Ja kiire oli kova. Väittävät, että Aalto oli juuri aiemmin hävinnyt jonkin kilpailun jossain päin maailmaa hotellin suunnittelusta. Niinpä, simsalabim, Lehtinen sai hotellinsa ja sijoitti siihen Enson pääkonttorin. Huonejako ja varustus ainakin vielä 80-luvulla piti monessa paikassa sisällään vielä kylpyhuoneetkin.
Kun Stora Enso nyt lähiaikoina siirtää pääkonttorinsa Ruotsiin, varmaankin Uppsalaan, vapautuu vanha Gutzeitin palatsi. Ja kun huoneitten määrä ei välttämättä riitä kannattavaan hotellitoimintaan, hankitaan nyt nopeasti Finnjet (Vielä kerkiää, se on vasta matkalla Mumbaihin.) kaupungin omistukseen 8 miljoonalla eurolla. Parkkeerataan jetti siihen Aallon suunnitteleman hotellin eteen ja annetaan suomalaisen huippuarkkitehdin suunnitella yhdyskäytävä hotellin ja laivan välille. Näillä kahdella kun on ennenkin ollut kiinteä kohtalonyhteys.
Te vitsailette, mutta
Onko kertomanne Enson rakennuksesta totta?
Jos näin, olisipa hyvä kuulla muiden asiantuntijoiden kommentit.
Tuota arkkitehtien pyhää paheksuntaa ymmärtäisi maallikkokin,
jollei rannalla sijaitsisi Stora Enson konttoria.
Sehän on pyhä.
Jos tämä suunnitteilla oleva rakennus rakennus ei istu Katajanokan Jugend-tunnelmaan, niin miten siihen on istunut Gutzeitin palatsi?
Tästä asiasta arkkitehtikunnan johtohahmot puhuvat harvoin.
En minä vitsaile
Talon syntyhistorian osalta olen kuullut asian mielestäni varsin luotettavalta taholta.
Itsekin talossa muutamankin kerran käyneenä ja muutaman hotellin starttaamisessa mukana olleena, uskoisin tietäväni toimistorakennuksen ja hotellirakennuksen tilanjaon ja tilojen erot.
Mutta Finnjetin parkkeeraamisen osalta ja sen hotelliksi virittämisen osalta olen kyllä ihan tosissani. Huomattavasti kannatettavampi ajatus kuin sveitsiläisarkkitehtien viritelmä. Panepa siihen kohtaan 7 kerrosta "mustaa" lasia!
Mainitsemasi Katajanokan "Jugendtunnelmasta" ei muutenkaan Eteläsataman tai Kauppatorin suunnasta saa edes aavistusta. Ennen siellä huomio kiinnittyi Vikingin ketshup-lineen. Nyt toivoo, että varsinkin aurinkoisena päivänä huomion kohteena ovat Uspenskin kullatut sipulit.
hienoa suunitelmaa pukkaa
Mun mielestä hotelli sopii ainakin kuvan perusteella hyvin tuohon miljööseen. Katajanokan eteläranta on nykyisellään aika ankea. Terminaaleja ei voi kauniiksi kehua. Nyt nuo rumat rotiskot jäisivät hotellin taakse näkösuojaan.
Kauppatorin ympäristöä ei nykyisellään voi mitenkään pitää arkkitehtuuriltaan yhtenäisenä. Se on pilattu jo ajat sitten. Uudisrakennus ei sitä enää enempää pilaa, päin vastoin tiivistää avointa tilaa ja toimii mahdollisesti jopa tuulensuojana.
Katajanokan kokonaisuus
Katajanokan silhuetti on jo pilattu ja toimenpiteitä tarvittaisiin lähinnä sen hirveän Aallon rötiskön purkamiseksi pilaamasta maisemaa. Siinähän on jo hotellia kerrakseen. Onhan se tiettävästi tehty Italiaan suunnotellun hotellin piirustuksista, kun Alvarilla oli rahapula?
Risti sun rintaasi Katajanokka
Yhdysvalloissa tuntematon arkkitehti, joka pilasi postitalon edustan aallonmurtajalla haluaa pilata nyt lisää helsinkiläisten kaupunkikuvaa Kiasman lisärakennuksella.
Saattaa tietysti olla että kyseinen heppu on niin kauaskatsoinen, että otti huomioon tämän ennustetun veden nousun ja väsäsi tämän aallonmurtajan nyt oudolta vaikuttavaan paikkaan.
Nyt sveitsiläinen haluaa lyödä oman rötiskönsä Katajanokan kupeeseen. Alvar Aalto sen aloitti. Saa nähdä kuka onnistuu sen lopettamaan.
Risti sun rintaasi Katajanokka !
Miksi ihmeessä ne tyylikkäät rakennukset ovat aina muualla maailmassa. Vaikkapa Tallinan Kumu ja Bilbaon modernin taiteen museo ! Bilbaossa ei tarvitse edes mennä sisälle kun saa jo hyvänolon tunteen rakennuksen ulkopuolella.
Kiasman kohdalla tulee pahoivoivaksi.
Onko nyt todellakin niin...
...että kaupungin päättäjillä on oikeasti virtsaa päässä?
Vai miten muuten on selitettävissä Enson kammotus, Kiasma ja viimeisimpänä tämä? Ja kun maailmalla jotkin mielenvikaiset arkkitehdit päästetään mellastamaan ja terrorisoimaan kaupunkien katukuvaa, niin eiköhän me täällä pohjolassakin "pistetä kaupunki v*tuiks", kato kansainvälisiä ja hienoja kun ollaan.
Hyvältä tuo näyttää.
Hyvältä tuo näyttää. Alvarin laatikkohan on jo osa historiallista
keskustaa ja tästä tulee ajan myötä jatkoa. Ainoa ikävä puoli
on se, että ei ole suomalaisen kynästä.
Muistomerkki idiooteille
Etsin hieman taustatietoja tähän uusimpaan kusipäisyyteen. Kaupunkisuunnitteluvirasto näyttää olevan kaupunkisuunnittelulautakunnan työrukkanen joten viraston työntekijöitä ei voi tästä sveitsinpaskasta syyttää. Em lautakunnassa istuu joukko pikkupoliitikkoja jotka todennäköisesti pitävät itseään hyvinkin fiksuina ja sivistyneinä. Mutta kun meidän raukoille rajoillemme ilmestyy maailmankuulu arkkitehti peräti Sveitsistä, tuskin nämä lautakunnan jäsenen osaavat muuta sanoa kuin "Tottakai herra maestro" ja "Ilman muuta hra taiteilija" ja "Tehdään juuri niinkuin Te haluatte teidän ylhäisyytenne".
Näin on Helsinki myyty tomppelien toimesta. Kauan se kesti. Useita sukupolvia saatoimme ihailla sitä kuinka asianomaiset päättäjät estivät Helsingissä Turun ja Tampereen kaltaisen kaupunkituhon.
Ehdotan että näiden idioottipäättäjien nimet kaiverretaan tulevan hevonpaskahotellin seinään jotta helsinkiläiset voivat edes käydä sylkemässä nimitaulua.
Ehdotan myös että mörskä ristitään Skattan Skeidaksi.
Aalto-haali tai -holli
Amerikan suomalaisten sanotaan kokoontuneen omilla "haaleilla".
Uusi huippuyliopisto pitäisi nimetä Alvar Aallon ja Kiasman piirtäneen Steven Hollin mukaan: opiskellaan hollilla.
Aina kun...
Helsinkiin rakennetaan näkyvälle paikalle uusi rakennus, alkaa hirveä mölinä sen epäsopivuudesta juuri tarkoitettuun paikkaan. Kun Helsinkiin saadaan kerrankin kansainvälisesti arvostettujen huippuarkkitehtien suunnittelema rakennus, olisi syytä olla onnellinen. Kaiken lisäksi lystin maksaa norjalainen tilaaja.
On syytä uskoa, etteivät kuuluisat arkkitehdit pilaa mainettaan millään hutaisten tehdyllä työllä. Kun talo on valmis, koko kauppatorin ympäristö muuttuu monta astetta tyylikkäämmäksi, helsinkiläiset katselevat sitä ylpeinä – ja viihtyvät.
Kylläpä sitä nyt ollaan rähmällään
Niinpä niin... "kansainvälisesti arvostettujen"... "huippuarkkitehtien"... "kuuluisat arkkitehdit"... jne. Sinulla sitä riittää uskoa ja luottamusta tuohon kansainväliseen kuuluisuuteen. Selailin hieman svetsiläiskaksikon projekteja ja päädyin siihen, että kundit ovat kyllä lyöneet viisaat päänsä yhteen mutta aivan liian kovaa. Minun mielestäni voisivat muuttaa lafkansa nimeksi Arkkitehtitoimisto Ympäristörikos Ltd.
Suomessa on vähän ulkomaisten arkkitehtien töitä, niinkuin varmaan useimmissa muissakin maissa. Etsimättä tulee mieleen Johanneksenkirkko ja Norjan Suurlähetystö. Niin tosiaan ja Ralph Erskinen 80-luvulla piirtämä Malminkartanon aloituskortteli. Se löi aikanaan suomalaisarkkitehdeille luun kurkkuun, ennenmuuta rakennusten vapaan sijoittelun takia.
Erskinen opetus oli kuitenkin vain onnenkantamoinen. Siitä ei voi päätellä että kaikki ulkomainen/kansainvälinen olisi ilman muuta hienoa.
Rähmällään
In 2001, Herzog & de Meuron were awarded the Pritzker Prize, the highest of honours in architecture. Jury chairman J. Carter Brown, commented, "One is hard put to think of any architects in history that have addressed the integument of architecture with greater imagination and virtuosity."
http://en.wikipedia.org/wiki/Herzog_&_de_Meuron
…Siis heput on palkittu töistään maailman arvostetuimmalla arkkitehtuuripalkinnolla joka on verrattavissa vain Nobeliin. Ei sellaista varmaakaan myönnetä mitättömyyksille. Ja näyttää olevan muitakin palkintoja miesten palkintokaapissa:
2007 Royal Gold Medal and Praemium Imperiale
2003 Stirling Prize, Laban Dance Centre
2001 Prix de l'Équerre d'Argent, Rue Des Suisses, Paris
2001 Pritzker Prize
1999 Schock Prize
Näkyy kuuhun asti
Hän, joka sieltä pilven reunalta tarkkailee kansamme vaellusta vaaroista tyveneen, varmaan hymyilee tyytyväisenä nähdessään oman merkkinsä nousevan Katajanokan rantaan.
mikseivät voi tunkea ton
mikseivät voi tunkea ton tonne hernesaareen. Naurettavaa pilata kauppatorin maisemaa tollasella uus-eurooppalaisella tyylillä.
Sit niille maalaisille jotkat taas haluavat lietsoa vihaansa "stadilaisille" niin ei teidän kaupungitkaan sen hienompia ole. Samaa juntti 70-luvun rakennuksia suomi täynnä.
Ranta rötisköitä ristiin rastiin
RUMA RUMEMPI RUMIN
Katajanokan hotellihanke
Kunnioittavat kiitokset Uudelle Suomelle, Esa Laaksoselle ja Paula Holmilalle Katajanokan hotellihankkeen perusteellisesta perkaamisesta ja esittelemisestä!
Suunnitelmaa on edelleen vaikea uskoa todeksi. Kevyt höyläys ei pelasta kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan mahdotonta suunnitelmaa. Se on paitsi arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvan kannalta painajaismainen myös käytännöllisesti mahdoton. Helsinkiin toivotaan raivokkaasti lisää turisteja ihastelemaan ainutlaatuista kaupunkiymäristöä. Miksi silloin historiallisen kansallismaiseman ytimeen lähdetään pystyttämään hotellia, joka tuhoaa kohteen esteettiset ja historialliset arvot pommin tehokkuudella?
Ujo kysymys: voisikohan maailmantaloudessa vallitseva epävarmuus hillitä norjalaisyrittäjän rikastumistoiveita ja auttaa Helsinkiä selviämään hengissä tästäkin suunnitelmasta?
Aika monista hullutuksista on aikaisemmillakin vuosikymmenillä säästytty laman ansiosta. Tämä suunnitelma sopisi ainoastaan tuoreeksi luvuksi tarinaan "Helsinki, jota ei rakennettu".
Ei Hotellia
Tämä hanke sinetöi koko keskustan ulkoasun. Sen jälkeen kun hotelli on rakennettu, on turha ruveta havittelemaan Norremenin taloa takaisin.
Kirjoita uusi kommentti