- Kuva: Petteri Paalasmaa
Satu Manninen, 30, on kuluneen vuoden aikana julkaissut esikoisrunokokoelmansa Sateeseen unohdettu saari. Dialogi Virginian kanssa ja debytoi nyt myös maisteritason kuvataiteilijana Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä Tennispalatsissa. Valokuvissaan hän tutkailee paikkoja ja muuntaa niitä mielenmaisemiksi. Häntä kiinnostaa näkymättömän ja näkyvän suhde kuvissa ja runoissa. Seuraavaksi runokirja näkyy Mäntän kuvataideviikoilla, jossa sitä voi lukea veden äärellä sijaitsevassa mökissä.
– Kuvataidetaustani näkyy runoissani, aloitan runon kirjoittamisen jostain kuvasta, en mistään abstraktista aiheesta tai filosofiasta. Huomaan, että teen runojani erilaisesta lähtökohdasta kuin ne, joille kieli tulee ensin. Lisäksi jo monet viittaukset elokuviin tekevät runoistani visuaalisia, Manninen sanoo.