Uusi Suomi / Kulttuuri Perjantai 10.2.12 Aseta US kotisivuksi

Mikä Waltarissa puhuttaa?

Mikä Waltarissa puhuttaa?
Julkaistu: 19.9.2008 14:00
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Antti Karvinen
Kuva
"...Myös olen kuullut, että jossakin on taulu, johon on kuvattu kolmijalkainen mies, ja tunnen etten voi elää hetkeäkään kauemmmin, ellen saa seinälleni taulua..." Teoksesta Waltari, Neljä päivänlaskua, 1949
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Antti Karvinen
"...Myös olen kuullut, että jossakin on taulu, johon on kuvattu kolmijalkainen mies, ja tunnen etten voi elää hetkeäkään kauemmmin, ellen saa seinälleni taulua..." Teoksesta Waltari, Neljä päivänlaskua, 1949
Kuva
Mika Waltari ripustaa Otto Mäkilän maalausta kotinsa seinälle.
Kuva: WSOY
Kuva
Yrjö Saarinen, Tanssiva Pariisi, 1930, liimaväri, Hyvinkään taidemuseo Kuva: KKA / Hannu Pakarinen
Kuva: Hannu Pakarinen
Mika Waltarin syntymästä on kulunut sata vuotta. Kirjailijan minän jälki on lavea. Ateneumissa on avattu kuvataidenäyttely, jossa esitellään kirjailijan intohimoista suhdetta kuvataiteisiin.

-Syy siihen, että Waltaria luetaan ja rakastetaan on tietysti vetävä kerronta yhdistettynä vakaviin aiheisiin, hyvin inhimillinen ote elämän kuvaukseen, suuret henkilöhahmot, jotka ovat kuitenkin tavallisen ihmisen tavoin heikkoja, sanoo Uuden Suomen kirjallisuuskriitikko Salla Seuri.

Monipuolisen kirjoittamisen jättiläinen on painanut jäljen suomalaiseen kulttuurin niin sarjakuvien teksteissä, kansainvälisten myyntimenestyskirjojen myötä kuin rakastettujen näytelmien vuoropuheluissa.

Presidentti Tarja Halonen sanoi puolestaan eilen Ateneumissa, että Waltari osasi maalata historian eläväksi ja kuvailla samalla ihmisen ja elämän itsensä ikiaikaisuutta.

Waltari kirjoitti kymmeniä teoksia, muun muassa romaaneja, runokokoelmia ja näytelmiä. Hänen tunnetuin teoksensa on Sinuhe egyptiläinen, joka on käännetty 40 kielelle.

Professori Jarmo Virmavirran näkökulma heinäkuussa keräsi koko joukon mielipiteitä.

Mitä mieltä sinä olet?

 
Uusi Suomi
Uusi Suomi
 

Tähän uutiseen liittyvät asiasanat

 
 
 
 

Aivan ymmärrettävää.

Virmavirran esiinottama vasemmiston Waltari-kammo on ymmärrettävä siltä pohjalta,että tämä kirjoitti tuoreeltaan pätevän kommentin Viron neuvostomiehityksestä.Valaiseva oli myös "Neuvostovakoilu Suomessa".Kirjallisuuskritiikin kanssa ei vasemmiston( "älymystöllä !")kannanotoilla ollut mitään tekemistä.

Waltari kyynisenä kansallishistoristina

Waltarin maailmankatsomus ei muodostunut 1939-1940, vaan hänen perusasenteensa oli jo olemassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Craucher

Waltari suurena kirjailijana kirjoitti myös kaikenlaista roskaa: arkiviihdettä. Hänen maineensa ei ole tästä vaurioitunut. Tosin Virosta hän kirjoitti anonyymistä ja Ruotsissa kustannetusti, koska aihe oli niin arka.

Tämä on yksi argumentti nimimerkkikirjoittamisen puolesta kaikille omalla nimellä uhoajille.

Kieku, Kaiku ja "Kukkuu eikä Kääk"

Aku Ankalla oli nyt joku Mika Waltari numero jossa joku Sinuhen Ankka-kopio seikkailee ja jossa Mika Waltari on itsekin mukana. Lienee siis vanhan tarinan toisto joka on otettu juhlavuoden kunniaksi mukaan.

9-vuotias Ankka-fani poikani on puhunut Waltarista, Sinuhesta, Kieusta ja Kaiusta viimeisen viikon.

Pitääpä ottaa selvää. Waltari ei pojan mukaan pitänyt Ankasta.

Uusi tarina

Suomalaisen Kari Korhosen piirtämä sarja ja uutta tuotantoa, joskin vanhoja tuttuja bongattavaksi sivukaupalla. Nuori Sinuhea lukematon polvi innostuu ilmeisesti tästä versiosta ilman tunnistustaakkaa.
http://www.akuankka.fi/etusivu

Felix Onnellinen

on mielestäni Waltarin kirjoista mielenkiintoisin. Ehkäpä juuri sen vuoksi, että epäilen sen olleen teos, jota kirjoittaessaan Waltari selvitteli elämän peruskysymyksiä itselleen.

Tunnen niin suurta sympatiaa hänen masennuskausiensa vuoksi ja muistan tätini sanat: "Jumalani, miksi teit minusta niin viisaan, että ymmärrän kuinka tyhmä olen."

Waltarissa kiehtoo hänen ristiriitainen persoonansa. Se huikea tietämys elämästä mikä hänellä oli ja se hersyvä huumori, joka tulee esiin komisario Palmuista.

Olen melko varma että elämä Waltarina olisi yhtä helvettiä, mutta voi kuinka kadehdinkaan hänen kirjallisia kykyjään!

Olet niin oikeassa Lilli

Luin Sinuhen ensi kertaa ollessani 14-15 vuotias. Kokemus oli kerrassaan taivaallinen, enkä millään olisi voinut uskoa, että kirjan oli kirjoittanut suomalainen henkilö, Mika Waltari. Mikään lukuelämys ei tuon jälkeen ole ollut niin mahtava.

Sen jälkeen ahmin tietenkin sitten Turms kuolemattoman ja muutaman muunkin Waltarin kirjan.

Nyt kun hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta, en voi muuta kuin nöyränä kiittää häntä noista väkevistä ja ainakin minut lukemaan innostaneista teoksistaan.

-EP-

Tämä totuus kirpaisee myös minua

En ole itserakas, mutta alla oleva siteeraus täyttää kyllä myös oman älykkyyteni kriteerit.

---"Tunnen niin suurta sympatiaa hänen masennuskausiensa vuoksi ja muistan tätini sanat: "Jumalani, miksi teit minusta niin viisaan, että ymmärrän kuinka tyhmä olen."--------

En sano tähän enempää, voin vain todeta, että ko. lause on täyttä totta kannaltani.

-EP-

Waltari

Katsoin eilen TV1:destä tuleen ohjelman joka kertoi Waltarista se oli aika meilenkiitoinen näkökulma kyseisestä kirjalijasta.

 
 
ILMOITUS

Yritysblogit

Sami Järvinen
Sami Järvinen, Navi Group
 
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola, Omistajayrittäjä.fi
 
 
 

Tilaa US-uutiskirje

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.

 

Luetuimmat

 
 
 
 
 

Kysely