Lauantai 2.8.2014

Sofi Oksasen Puhdistus

Pe, 11/14/2008 - 12:03 -- admin
  • Kuva: WSOY
    Kuva

Sofi Oksasen Puhdistus, yksi vuoden puhutuimmista kirjoista, on Finlandia-ehdokkuutensa ansainnut. Kirjan lukemista ei voi lopettaa ennen viimeistä sivua, niin taitavasti teos on rakennettu koukuttavan juonen, elävien yksityiskohtien ja käsittelyä vaativan aiheen varaan.

Oksanen kirjoitti Puhdistuksen alun perin näytelmäksi, joka sai kantaesityksensä 7.2.2007 Kansallisteatterissa. Romaani julkaistiin viime keväänä.

Niitä varten, jotka eivät ole vielä lukeneet romaania tai nähneet näytelmää, kerrataan juoni nopeasti:

Aliide Truu elää virolaisessa maalaiskylässä vanhuuttaan ja luulee jo pelon jääneen Stalinin vainojen aikaiseen nuoruuteensa. Pelko kuitenkin tulee taas taloon, kun Aliiden pihalta löytyy 20-vuotias pahoinpidelty Zara.

Zara on kotoisin Vladivostokista, josta mafian miehet ovat houkutelleet hänet länteen tarjoilijaksi. Tarjoilijan töitä ei tietenkään ole.

Zaran maailmassa naisia alistetaan ja hallitaan samoilla keinoilla, joiden kanssa Aliide tuli tutuksi Viron miehityksen päivinä. Keinot ovat seksuaalinen väkivalta, pelko ja häpeä, joka sulkee uhrien suut ja pitää heitä otteessaan.

Taidolla tehdyn romaanin tärkein ominaisuus onkin se, ettei Oksanen kaunistele sitä, missä ei ole mitään kaunisteltavaa. Eikä vaikene siitä, mistä ei olisi saanut vaieta, mutta on ollut pakko.

Aliide Truun ristiriitaisessa henkilöhahmossa paljastuu, miten tavalliset ihmiset tekevät hirmutekoja.

Aliide ei nimittäin tosiaankaan ole vain sorron uhri. Hän oppii nopeasti, miten puhdistuksista selviää ehjin nahoin. Kadehtimansa sisaren hän lähettää Siperiaan ja rakastettunsa lukitsee elämään komerossa. Naapureitaan ja kyläläisiä hän antaa surutta ilmi puolueen virkailijoille.

Toisaalta Aliide ei voi unohtaa omia kauhun hetkiään kunnantalon kellarissa.

Kaikkien kauheuksien ohella Puhdistuksessa on myös viehättäviä jaksoja. Oksanen kuvaa ihailtavan pikkutarkasti virolaisten arkea neuvostovallan alla. Aliide Truu valmistaa talvisalaattia ja kurkkusäilykkeitä, kerää sieniä ja marjoja sekä kuivaa yrttejä peräkamarissa, jossa leijuu luonnonlääkkeiden huumaava lemu.

Tekstin historia näytelmänä näkyy romaanin sujuvasti etenevissä, yksityiskohtaisissa kuvailuissa. Ajoittain tuntuu kuin seuraisi tapahtumia näyttämöllä, kuten ensimmäisessä kohtauksessa, jossa Aliide pyydystää raatokärpästä keittiöstä. Kirja on silti näytelmästä selkeästi erillinen, oma taideteoksensa.

Koristeellisia yksityiskohtia Puhdistuksessa ovat kirjalliset vihjeet, joita käytetään hauskan vanhahtavasti: raatokärpänen vihjaa mitä tuleman pitää, eikä asetta esitellä turhaan, vaan se on käyttöä varten.

Puhdistus onkin ahdistavuudestaan huolimatta lukunautinto, jonka päättyminen surettaa. Samalla kirja on erittäin tärkeä teos, epäilemättä vaikuttavin kaikista tänä vuonna lukemistani kirjoista.

Kirjailija: 
Sofi Oksanen
Kustantaja: 
WSOY 2008, 380 s.
Henkilöt: