
Kansa veikkaa huonoina aikoina, ja kun suuri osa kulttuurin rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista, ei taiteen ja kulttuurin rahoituksesta välttämättä nipistetä yhtä paljon kuin muualta. Arkadia-seuran järjestämään kulttuuriministerien luokkakokoukseen eduskunnassa tiistai-iltana piipahtanut Stefan Wallin toi mukanaan hyviä uutisia:
- Eduskunta käsittelee nyt talousarviota, ja minusta kulttuurin kannalta tilanne on aika mukava. Veikkaus Oy tuottaa tällä hetkellä aika hyvin ja kun on sovittu, että tuotto menee suoraan siihen mihin se on tarkoitettu, niin rahaa tulee taiteelle lisää. Kulttuuribudjetti tulee kasvamaan 10 prosenttia, yhteensä 46 miljoonaa, ja tämä tulee näkymään edunsaajaryhmien kukkarossa. Suomalaisen elokuvan tuotanto tulee saamaan lisärahaa reilusti, lupasi Wallin.
Wallin arvioi myös, että kulttuurin painoarvo on koko yhteiskunnassa nousussa ja lupasi edelleen vahtia, että kunnat käyttävät valtionosuuksiaan kulttuurilaitosten rahoittamiseen, mihin ne on tarkoitettu.
Kaarina Dromberg epäili juuri kunnallisten päättäjien kulttuuritahdosta.
- Kyllä siellä menevät rahat urheilulle helpommin kuin kulttuuriin.
Tämän vahvisti entiseksi elokuvaohjaajaksi, nykyiseksi poliitikoksi itseään nimittävä Kaisa Rastimo, joka valittiin juuri aloittaneeseen Espoon kunnanvaltuustoon:
- Minua varoitettiin, että valtuustossa suurin puolue on urheilupuolue, johon kuuluvat kaikkien puolueiden miehet, ja siltä se valitettavasti näyttää.
Ministeri Wallinilla oli tähänkin optimistinen mielipide:
- Minusta urheilutapahtumiin pitäisi liittää mukaan kulttuuria, tästä on hyviä kokemuksia.
Kulttuuriministerien puheenvuoroista tuli selkeästi esille kaari, jatkumo, jolla valtion kulttuurihallintoa ja rahoitusta on vuosikymmenten mittaan kehitetty. Kivistö sanoo ajaneensa taiteilijoiden sosiaaliturvaa ministerinä ja virkamiehenä, mutta vasta nyt asia on realisoitumassa. Ensi vuoden alusta taiteilija-apurahoista maksetaan myös eläketurvaa.
Claes Andersson väitti suunnanneensa erityisesti kotimaiselle elokuvalle suurempaa tukea, ja näiden toimenpiteiden vaikutukset näkyvät nyt, hän arveli.
Marjatta Väänäsen ministerikautena 70-luvun alussa viimeisteltiin 60-luvulla aloitettua taidehallintoa, taidetoimikuntien ja läänin taidetoimikuntien järjestelmää. Väänänen huomautti, että vasta 60- ja 70-luvuilla, kun oli päästy jälleenrakennuksesta ja sotakorvauksista, tuli yhteiskunnassa koulutuksen ja kulttuurin kehittämisen vuoro.
- Silloin luotiin pohja nykyiselle musiikkiopistoverkostolle, jonka hedelmistä saamme nyt kansainvälisesti nauttia, painotti Väänänen ylpeänä.
Kirjailija Jarkko Tontti tosin huomautti, että taiteilijakunnassa pidetään alueellista apurahojen jakoa erittäin epäoikeudenmukaisena, koska taiteilijakunnasta yli puolet asuu Uudellamaalla.
- Minusta taiteilijan asuinpaikka ei saisi määrätä apurahan saamista vaan, taiteellinen laatu.
Kivistö huomautti tähän, että läänien taidetoimikuntien apurahat ovat kuitenkin melko pieniä, että taidetoimikuntien jakamat valtion apurahat tasoittavat tilanteen.
Arkadiaseurassa tuli esille ajatus kulttuurineuvoston perustamisesta tiedeneuvoston malliin. Kalevi Kivistö vahvisti, että tiedeneuvostolla on ollut suuri rooli rahanjaon järkeistämisessä ja kehittämisessä.
Kulttuurineuvoston perustaminen sai paikalla olleiden taiteilijoiden ja kansanedustajien kannatuksen. Uudistuslinjalla Andersson kaipasi erityisesti kuvataiteilijoiden aseman parantamista.
- Muissa Pohjoismaissa maksetaan taiteilijoille näyttökorvausta, kun heidän teoksensa ovat julkisesti esillä ja sillä on huomattava merkitys taiteilijoiden toimeentulossa. Mihin tämä uudistus on täällä unohtunut? Kuvataiteilijat ovat heikoimmin toimeentuleva osa taitelijoista, hän painotti.
Wallin lupasi, että taideteosten ensiosto tulee verovapaaksi, mikäli hänestä riippuu ja myös taiteen sponsoroinnin verovapaudesta on ollut puhetta.
Kaarina Dromberg taas kertoi olevansa ylpeä siitä, että hänen aikanaan tehtiin päätös nyt valmistuneesta Kotkan merikeskuksesta Wellamosta.
Pilviä taivaalla kaikki Arkadia-seurassa puhuneet näkivät siinä, että EU tulee ennemmin tai myöhemmin purkamaan Veikkauksen monopolin, eikä tähän ole riittävästi varauduttu. Nyt suuri osa taiteen rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Siksi olisi alettava pikku hiljaa siirtää budjettirahoitukseen nyt kansan veikkaamisinnon varassa olevaa tukea.
Doris Laine nosti esille sen, että taideaineiden osuutta olisi lisättävä kouluissa. Tämän asian Stefan Wallin sanoi nostavansa pöydälle viimeistään 2010, jolloin eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden kulttuuripoliittisen selonteon.
Arkadia-seura kokoontui tiistai-iltana Pikku-Parlamentissa. Seura on kansanedustajien ja kulttuurielämän keskustelukerho, joka käy kulttuuripoliittista mielipiteen vaihtoa pari kertaa vuodessa. Seuraan kuuluu reilut 200 jäsentä, joista kuutisenkymmentä on kansanedustajia. Jäsenet, kuten allekirjoittanutkin, kutsutaan seuraan yksitellen.
Paula Holmila

Kirjoita uusi kommentti