- Kuva: Herzog / de Meuron
- Kuva: Herzog / de Meuron
Faktakulma
Allekirjoittaneet vaativat, että Katajanokanlaituri 2:n kaavoitus ja hankkeet tontin myymisestä pysäytetään.
Jaakko Ihamuotila, vuorineuvos, tekn.tri. h.c.
Henrik Lilius, valtionarkeologi, professori
Heikki Orvola, professori
Mirja Orvola, sisustusarkkitehti
Oiva Toikka, professori
Raili Pietilä, arkkitehti SAFA
Vuokko Nurmesniemi, akateemikko
Heikki Miettinen, johtaja, Uudenmaan liitto
Esa Laaksonen, johtaja, Alvar Aalto Akatemia
Heikki Pyykkö, arkkitehti SAFA
Seppo Vuolanto, ympäristöneuvos
Kristian Gullichsen, arkkitehti, professori
C.J. Gardberg, filosofian tohtori
Carl-Magnus Westermarck, hallituksen puheenjohtaja, Mercuri Urval
Anssi Blomstedt, elokuvaohjaaja
Erik Adlercreutz, arkkitehti SAFA
Mauno Nousiainen, arkkitehti SAFA
Jaakko Perheentupa, professori
Outi Heiskanen, akateemikko
Pi Sarpaneva, sisustusarkkitehti
Michael Cedercreutz, seniorikonsultti
Maj Kuhlefelt, suunnittelija
Severi Parko, professori
Ralf Långbacka, akateemikko
Helsingin kaupungin hotellihanke on saanut lisää vastustajia. Suomalaiset kulttuurivaikuttajat ovat allekirjoittaneet jo toisen listan nimiä pysäyttämään Katajanokan rakennushankkeen. Nyt joukossa on kolme akateemikkoa Vuokko Nurmesniemi, Ralf Långbacka, Outi Heiskanen ja useita muita huolestuneita.
Hotellin vaatimaa asemakaavanmuutosta käsitellään jälleen huomenna. Kaavan käsittely jäi pöydälle viime viikolla. Edellisen käsittelyn yhteydessä julkaistiin arkkitehtien niin sanottu professoriadressi.
Uuden vetoomuksen allekirjoittajien mielestä Helsingin Eteläsatama ja sen keskeinen osa Katajanokanlaituri on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Hotellihankkeen asemakaavanmuutoksen pohjaksi otettujen piirustusten mukaan hotelli olisi viisikerroksinen, lasijulkisivuinen rakennus.
– Suunnitelmien mukaisen rakennuksen koko, korkeus ja materiaalit eivät sovellu ympäristöönsä. Rakennus ei ota huomioon kansallismaiseman kulttuuriperinnettä: rakennustapaa, -materiaaleja eikä paikan henkeä, vaan on räikeässä ristiriidassa rantamaiseman portaittain kasvaviin rakennusrintamiin nähden, vetoomuksessa todetaan.
Vetoomuksen allekirjoittajien mielestä Katajanokalle voisi sopia joku toisentyyppinen hotelli.
– Ei ole estettä suunnitella alueelle hotellia, jos suunnitelma eheyttää kaupunkikuvaa ja sopeutuu ympäristöönsä pyrkimättä olemaan huutomerkki maisemassa, sanotaan vetoomuksessa.
Akateemikkojen johdolla tehdyssä vetoomuksessa todetaan, että kiistellyn rakennuksen toisen kerroksen tasolta ulokkeina nouseva ristinmuotoinen rakennusrunko katkaisee pitkät, bulevardimaiset rantalaiturien suuntaiset näkymät Katajanokalta Presidentinlinnalle ja Presidentinlinnalta Katajanokalle.
Faktakulma
Allekirjoittaneet vaativat, että Katajanokanlaituri 2:n kaavoitus ja hankkeet tontin myymisestä pysäytetään.
Jaakko Ihamuotila, vuorineuvos, tekn.tri. h.c.
Henrik Lilius, valtionarkeologi, professori
Heikki Orvola, professori
Mirja Orvola, sisustusarkkitehti
Oiva Toikka, professori
Raili Pietilä, arkkitehti SAFA
Vuokko Nurmesniemi, akateemikko
Heikki Miettinen, johtaja, Uudenmaan liitto
Esa Laaksonen, johtaja, Alvar Aalto Akatemia
Heikki Pyykkö, arkkitehti SAFA
Seppo Vuolanto, ympäristöneuvos
Kristian Gullichsen, arkkitehti, professori
C.J. Gardberg, filosofian tohtori
Carl-Magnus Westermarck, hallituksen puheenjohtaja, Mercuri Urval
Anssi Blomstedt, elokuvaohjaaja
Erik Adlercreutz, arkkitehti SAFA
Mauno Nousiainen, arkkitehti SAFA
Jaakko Perheentupa, professori
Outi Heiskanen, akateemikko
Pi Sarpaneva, sisustusarkkitehti
Michael Cedercreutz, seniorikonsultti
Maj Kuhlefelt, suunnittelija
Severi Parko, professori
Ralf Långbacka, akateemikko
Kommentit
Semivenäläinen kaupunkikuva ei kärsi akadementikoista
Siihen vaan rakennusta nyt. Perustakaa oma arkkitehtipuistonne vaikka Keilaniemeen.
Tuo porukka on suunnitellut homemökkejä ympäri Suomea ja aikansa eläneitä.
Eiväthän nuo ole arkkitehtejä
Allekirjoittajia on laskujeni mukaan 26, joista vain 5 arkkitehtejä. En ole nähnyt hometta Vuokko Nurmesniemen puvuissa;)Että ei tuota nimilistaa voi mitätöidä. Hotellista tulisi Helsingin uusi maamerkki, kun maisemaa nyt hallitsevat kirkot. Siis Helsingin symboliksi tulisi epämiellyttävä liikemiestalo. Ei kiitos! Valmistelu pitäisi pistää tarkempaan syyniin, kuka aloittaa tutkinnan, miksi tätä ajettiin salamyhkäisesti?
Karmeata
Karmeata miljööväkivaltaa!
Saapa nähdä, kumpi
Saapa nähdä, kumpi voittaa: pääkaupunkimme kansalliset kauneusarvot vai rahan valta. Viimeksi mainitun voittaessa voisi KRP ryhtyä tutkimaan asiaa.
Minusta tuo Hotelli
Minusta tuo Hotelli näyttää varsin hienolta. Kyse vain on siitä, että tontti ja rakennusoikeus menee pöydän alta. Pitää olla avoimesti kaikille saatavilla, eikä korruptiotyylillä.
Parin vuosikymmenen kuluttua
Parin vuosikymmenen kuluttua tuo hotelli olisi kuin Espoon kaupungintalo. Arkkitehtien ja Museoviraston mielestä ehdottomasti suojeltava.
Kokeillaan! Annetaan
Kokeillaan!
Annetaan väliaikainen rakennusoikeus sille, esim. 20 vuotta ja jos tontille on keksitty parempaa käyttöä siihen mennessä niin puratetaan tai muuten annetaan olla.
skatta vs hotelli
Lopputulos: Nämä Itä-pasilaa ihannoivat akateemikot (60v-kuolema) saavat kaupungin päättävät elimet pelästymään ja keskeyttävät lupaprosessin.
Sijoittaja vetäytyy
Ei tule hotellia eikä mitään muutakaan. Parinkymmenen vuoden päästä aletaan uudelleen katsomaan josko aluetta voitaisiin hyödyntää..
Ps: mielestäni rakennus on hieno ja säväyttävä. Paikka on juuri oikea tällaiselle...
Pps: arkkitehtejä harmittaa kun paikalle suunniteltu lattea aaltodesing ihailu keskus ei toteutunut
ei relevantteja ...
Mitä hemmetin Akateemikkoja nämä oikein ovat... Nurmesniemi - marimekon suunnittelija ... Långbacka - ohjannut kuuskymmentäluvulla muutaman ruotsinkienlisen leffan ..... Outi Heiskan - taidegraafikko...
Yhteistä näille kaikille on että he ovat syntyneet 30 luvulla!!!
Mitä tekemistä tällaisilla ihmisillä on Arkkitehtuurin kanssa????
Jospa ei aina karsittaisi kaikkea mitättömyyksiin
Sen päivän tahtoisin nähdä kun Helsingin keskustaan rakennetaan oikeasti tarpeessa olevia korkeita rakennuksia, joista näkee kauemmas kuin toisen talon seinään. Eiköhän tuo maisema mennyt jo kun Normenin linna purettiin Enson sokeripalan tieltä. Hotellihanke sentään mukailee valkoisten möykkyjen muotoa.
Suomen kunnia
Älkäähän nyt, tässähän on Suomen maine ja kunnia Maailman rumimpien kaupunkikeskustojen maana vaarassa!
Arkkitehdit ja Julkisivulautakunnat ovat pitäneet h-vetin hyvää huolta että kaunista kaupunkia ette Suomesta löydä. Vai onko niin, että Pietarsaaressa ja osassa Porvoota ja Loviisaa on käynyt moka?
Suomen kansallismaisemaa
Kuka purkaisi Enson pääkonttorin.
Ehdotan enson takana olevan kirkon omistajalle keräyksen järjestämistä, jotta se voisi ostaa enson tontin, purkaa rakennuksen ja entisöidä alueen. Nyt lama-aikana hintakin voisi olla kohdallaan.