
– Odotukset Smedsin uusiman teoksen suhteen ovat totta kai korkealla. Luonnollisesti kiinnostaa se, miten teos avautuu kansainvälisessä kontekstissa ja miten yli kolmenkymmenen hengen kansainvälinen työryhmä toimii, sanoo Teatteri-lehden päätoimittaja Annukka Ruuskanen.
Mental Finlandin ensi-ilta on tänään Brysselin flaaminkielisessä kansallisteatterissa.
– Ehkä parhaiten Smedsin käsialan kiteyttää Teatterikorkeakoulun lehtori Juha-Pekka Hotinen. Hän sanoo, että Smedsin Tuntematon on kuin eräänlainen dramaturgisten tekniikkojen ja taktiikkojen ensyklopedia. Samalla hän myös tekee omanlaistaan synteesiä viime vuosikymmenten teatteritaiteesta.
Ruuskanen perehtyi Kristian Smedsin töihin kirjoittaessaan Smedsin ohjaajantyöhön pureutunutta teosta Kätketty näkyväksi (Tammi 2005).
Ruuskanen sanoo, että Smedsille on tyypillistä nivoa esitys osaksi sitä paikkaa, missä teos esitetään.
– Hän ei mene minnekään valmiiden kysymysten kanssa, hänelle teatterin tekeminen on kommunikaatiota, jossa on jollain lailla aina paikallinen lähtökohta. Uudesta työtavasta syntyy aina uusi kieli.
Yhtenä pohjatekstinä tai metaforana työryhmä hyödyntää Asterixia ja muita sarjakuvasankareita. Bryssel tunnetaan sarjakuvakaupunkina. Ruuskanen kertoo, että Smedsin Viroon tekemästä esityksestä jotkut virolaiset sanoivat sen henkeä virolaisemmaksi kuin monen virolaisen esityksen.
– Ihan sama juttu on nyt Mental Finlandissa. Esitys on voimakkaasti eurooppalaisessa kontekstissa. Esityksessä, kuten EU:ssa, vallitsee oikea kielten sekamelska.
Esitys on Smedsin johtaman kansainvälisen työryhmän yhteisponnistus.
Smedsin työtavoissa esityksen aiheet ja teemat on ennalta hahmoteltu, mutta lopputulokset ovat prosesseja, suuria, muuttuvia kameleontteja.
Kansanteatteria monessa mielessä
Ruuskanen painottaa, ettei Smedsiä kiinnosta kulttuurieliitti, vaan hän kuvaa kansaa.
– Smeds haluaa, että hänen kaikki kaupan kassat ymmärtävät hänen teoksensa.
Samaa sanoo teatteritieteen emeritaprofessori Pirkko Koski, jonka mielestä Smeds tekee ennen muuta kansanteatteria.
– Smeds tekee sitä kahdessakin mielessä. Hänen teoksissaan on kansan nimissä puhumisen perinne, joka kuuluu kansanteatteriin. Siinä esimerkiksi pilkataan vallanpitäjiä ja ei kuuluta valtavirtaan.
Samalla hänen teoksissaan kuitenkin näkyy kunnioitus valtavirtaa kohtaan, joka kansanteatterissa tarkoittaa katsojan arvostamista.
Koski muistuttaa, että Smeds tekee hyvin yhteiskunnallista, epäeliittistä teatteria.
– Hän tekee teatteria laajemmille joukoille kuin muille teatterilaisille. Eri asia tietysti on, mitä mieltä niistä on.
Kosken mukaan tästä ovat merkkinä ne yhteiskunnalliset keskustelut, joita Smedsin teosten ympärillään on käyty.
– Keskusteluissa näkyy ajalle ominainen sallivuus. Hänen toimintansa ei johda siihen, että hänet esimerkiksi erotettaisiin tai heitettäisiin ulos.
Niin kävi eräälle toiselle kansanteatterin tekijälle nimittäin Jouko Turkalle.
– Näen Smedsin töissä jotain samaa kuin Turkan Helsingin kaupunginteatteriin 70- ja 80-luvuilla ohjaamissa töissä, kuten Viisas neitsyt ja Siinä näkijä, missä tekijä. Hänkin maalasi isolla siveltimellä ja pyrki vaikuttamaan isosti, ei pelkästään tehnyt teatteria kriitikoille.
Kosken mielestä Smedsillä on kova tarve puhua.
– Hänen teoksissaan mennään ihmisten nahkoihin, ne ovat moraalisia ja ihmisystävällisiä töitä. Hän ei ole henkilöhahmoja kohtaan väkivaltainen.
Smedsin yhteistyökyky koko työryhmän, myös visuaalisten suunnittelijoiden kanssa on Kosken mukaan mitä ilmeisimmin poikkeuksellinen. Koski kuitenkin muistuttaa, että harvoin mikään tähti syntyy tyhjästä. Esimerkiksi Tuntematon tehtiin Kansallisteatteriin juuri, kun koko talon tekniikka oli uusittu huippumoderniksi, joten laitteilla sai myös hienoa jälkeä.
– Monesti esityksissä tekniikkaa käytetään hyvin, mutta sen yhdistäminen kokonaisuuteen ei aina onnistu. Smeds yhdistää juuri erikoisen taitavasti tekniikan ja ihmiset.
Master demonstrates the right moves from Smeds Ensemble on Vimeo.

| 03:16 | Niinistö esittäytyy presidenttikollegoilleen — MTV3.fi |
| 01:33 | Euroministerit antavat Kreikalle ehtoja — YLE Uutiset |
| 01:16 | Tukipaketista ei sopua - Kreikalle lyötiin kolme ehtoa Brysselissä — MTV3 Talous |
| 00:41 | Kodak lopettaa kameroiden valmistuksen — YLE Uutiset |
| 00:18 | Länsi-Savo: Kiireettömät "hätäpuhelut" soitetaan pian numeroon 0295 000 — MTV3.fi |
| 00:11 | Euroopan presidenttejä voi bongata tänään Helsingissä — YLE Uutiset |
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
Paras vaieta kuoliaaksi koko ukko.
.
Smeds
Olen samaa mieltä, että Smeds vain tavoittelee julkisuutta hinnalla millä hyvänsä. Suuri meuhkaaminen ei mielestäni ole sinällään mitään taidetta. Paras olla puhumatta mitään hänestä.
Smeds kuuluu niihin, joiden
Smeds kuuluu niihin, joiden mielestä kaikki rajat on rikottava. Ehdotan siis yhden uuden rajan rikkomista: taloudellisen turvallisuuden rajan!
Smeds tehköön seuraavan produktionsa puhtaasti omilla ja kaveriensa rahoilla ja tarvittaessa lainaa jostain puuttuvan osan. Kun tulee esitysten aika, näytäntöihin ei myydä lippuja, sehän syrjii köyhiä ihmisiä. Sen sijaan otetaan käyttöön Suomessakin hyvin toimiva metodi: sisäänpääsy on vapaa, mutta kerätään kolehti kulujen peittämiseksi. Tällä metodilla punnitaan Smedsin taiteen todellinen kannatus ja arvonanto.
Lahjoittihan Tanskassa miljardööri Mærsk McKinney Møller rekallisen rahaa oopperatalon kuluihin:
http://www.hs.fi/tulosta/HS20071101SI4KA019d7
Me olemme tosiaan sitä mitä syömme.
Kun ymmärrämme, että olemassaolomme on täysin riippuvainen kaiken muun olemassaolosta, tajuamme, mitä ehdoton rakkaus tarkoittaa. Sillä rakkaus on laajentumista, että näkee kaiken itsessään ja itsensä kaikessa, silloin ei voi olla mitään rajoja. Sillä itse asiassa jokainen on kaikkea kerralla.
Tuli toinenkin
Tuli toinenkin valaistuminen.
MIKÄ ON TAIDETTA ?
Kansantaiteilija Eemeli sanoi kuulleensa kerran hyvän määritelmän näyttämötaiteesta: jos piereskelee lavalla, niin se ei välttämättä ole taidetta. Jos piereskelee musiikin tahdissa, niin se on taidetta.
Tämä lienee hyvä ohje vielä 2000-luvullakin?
kansalainen Jake
Nyt belgialaiset ja
Nyt belgialaiset ja ranskalaisetkin ihmettelevät, että mikähän rähjälandia se Suomi oikein on. Lehtiarvostelut olivat aika tyrmääviä.
Tähän asti heillä on ollut toisenlainen sivistynyt käsitys Suomesta, joka kerralla saatiin tällä tökeröllä tekeleellä romutettua. Sanoudun jyrkästi irti näistä Suomea halventavista "kulttuuritekeleistä".
On siinä Suomi-brändääjillä tekemistä, kun joutuvat tätä alatyyliä selittelemään.
Kaupan kassat kiss my / kattia kanssa
"Smeds haluaa, että hänen kaikki kaupan kassat ymmärtävät hänen teoksensa."
Eivät niin maan perusteellisen varmaan ymmärrä. Smeds nämä muut nuoret tekevät teatteria semmoiselle "kansalle" jota ei ole olemassakaan muualla kuin heidän mielikuvituksessaan. Tulkaapa tänne Tampereelle katsomaan TTT:n ohjelmia, niitä katsoo kaupan kassakin.