Torstai 23.10.2014

Suomalaisten sankari-Mannerheim ärsytti: ”Tekoviikset ja pitkät saappaat”

Luotu: 
16.8.2012 12:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Kuva Suomen marsalkka -elokuvan trailerilta. Kenialainen Telley Savalas Otieno näyttelee elokuvassa Gustaf Mannerheimia.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen markasalkan suomalaisen tuotantotiimin Erkko Lyytinen ja Emma Taulo.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Kenialainen Telley Savalas Otieno näyttelee elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Valinta on herättänyt keskustelua. Kuva Suomen marsalkka -elokuvan trailerilta.
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Yleisradio oli kutsunut tänään järjetettyyn tiedotustilaisuuteen kolminkertaisen määrän vartijoita turvallisuussyistä.
|

Faktakulma

Elokuva Suomen Marsalkka (The Marshal of Finland) kuvattiin Nairobin ympäristössä touko-kesäkuun aikana kansainvälisen työryhmän voimin. Kenialainen Telley Savalas Otieno esittää elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad.

Lähde: Yle

Kun virolainen elokuvatuottaja Ken Saan kysyi Erkko Lyytiseltä, minkä aiheen tämä haluaisi kuvata Keniassa, Lyytinen sai mieleensä heti Mannerheimin.

- Muistin, että sukulaisten ja tuttavien seinillä on kipsivaloksia Mannerheimista. Se on ikoni, tulkinta sankarista, Lyytinen selitti aihevalintaansa tänään Ylen Isolla pajalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

- Gustav Mannerheim on myyttinen sodanjohtaja, mutta emme tunne häntä ihmisenä. Meillä on vain myytti.

Kohuttu Mannerheim-elokuva käsikirjoitettiin, tuotettiin ja filmattiin Keniassa. Kenian pääkaupungissa Nairobissa toimii aktiivinen elokuva-ala.

Vaikka suuri osa tuotannosta tehtiin Keniassa, Ylen suomalainen tuotantoryhmä toimitti kenialaisille taustaksi historiallista tietoa Mannerheimin elämästä. 

Lopulta tuloksena oli kenialaisen käsikirjoittajaryhmän fiktiivinen tulkinta Mannerheimin rakkauselämästä vuosina 1905-1919. Alun perin elokuvassa piti olla useampia sotakohtauksia.

- Jouduimme hylkäämään sotaelokuvan sääolojen vuoksi. Sadekausi alkoi, kun menimme Keniaan. Siksi keskityimme rakkaussuhteisiin, Lyytinen kertoi.

”Fiktiivinen, yksi tulkinta”

Suomen marsalkka –elokuva on Lyytisen mukaan elokuva sankaruudesta ja fiktiivisen Mannerheimin taistelusta universaalina sankarina oman etunsa sekä kansakunnan edun välisen ristiriidan selvittämiseksi.

"Jos olisimme tuoneet tekoviikset ja pitkät saappaat Keniaan, emme olisi koskaan saaneet ratkaisua ongelmaan, millainen ihminen Mannerheim oli."

- Hänestä tuli oman sankarimyyttinsä vanki. Jos olisimme tuoneet sen riippakiven – tekoviikset ja pitkät saappaat – Keniaan, emme olisi koskaan saaneet ratkaisua ongelmaan, millainen ihminen Mannerheim oli, Lyytinen sanoi.

Suomessa marsalkka Mannerheim on Lyytisen mielestä yksinkertaisesti liian myyttinen hahmo, jotta hän olisi voinut käsitellä henkilöä suomalaisen kulttuurin keinoin.

- Minun osaltani Mannerheim on nyt käsitelty. Toivottavasti hänestä tulee tämä elokuvan myötä uusia tulkintoja, ettemme jää pyörittämään 60 vuotta vanhaa myyttiä, Lyytinen perusteli.

Tällä hetkellä Mannerheimin elämästä on valmisteilla Markus Selinin tuotanto, joka kamppailee rahoitusvaikeuksien kanssa.

”Monikulttuuria”

Tuotannon ja käsikirjoituksen siirtäminen Keniaan oli Ylen draamaosaston mukaan ”monikulttuurinen teko”. Tiedotustilaisuudessa Yle Draaman edustaja antoi ymmärtää, että monikansallinen tuotanto oli Mannerheim-elokuvassa Ylelle tärkeämpää kuin itse aihe.

Kaikkiaan Mannerheim-projekti maksoi noin 170 000 euroa. Tarkkoja kustannuksia ei tänään tarjoiltu tiedotusvälineiden käyttöön. Elokuvan osuus budjetista on noin 20 000 euroa ja elokuvan teosta tuotettu 6-osainen dokumentti maksoi korkeimmillaan 150 000 euroa.

- Takaan, kun näette elokuvan, tulette hämmästymään sen teknistä ja taiteellista tasoa, tuottaja Erkko Lyytinen sanoi.

Varmistui toukokuussa

Yle kertoi viime talvena valmistelevansa elokuvaa Mannerheimista. Tuolloin yleisölle ei kerrottu projektin ”monikulttuurisuudesta”, mutta puhuttiin kansainvälisestä tuotannosta. Lopulta koko projekti sovittiin vasta toukokuussa.

- En voinut tiedottaa tekeväni elokuvaa Mannerheimista ennen kuin minulla oli rahoitus ja sopimukset tehty. Nyt voin luvata, että Suomen marsalkka tulee ensi iltaan syyskuussa.

Lue myös juttu Yleisradion turvajärjestelyistä.

Kaikki Ylen uuteen Mannerheim-elokuvaan ja aiempiin Mannerheim-projekteihin liittyvät jutut Uuden Suomen arkistossa.

Faktakulma

Elokuva Suomen Marsalkka (The Marshal of Finland) kuvattiin Nairobin ympäristössä touko-kesäkuun aikana kansainvälisen työryhmän voimin. Kenialainen Telley Savalas Otieno esittää elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad.

Lähde: Yle

Aiotko katsoa uuden Mannerheim-elokuvan?

1885 ääntä annettu
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Jaakko Salomaa

> Tuotannon ja käsikirjoituksen siirtäminen Keniaan oli Ylen draamaosaston mukaan ”monikulttuurinen teko”. Tiedotustilaisuudessa Yle Draaman edustaja antoi ymmärtää, että monikansallinen tuotanto oli Mannerheim-elokuvassa Ylelle tärkeämpää kuin itse aihe.

No onpas todella yllättävää.

Jouni Minkkinen

Aion katsoa elokuvan jotta voin perustella mielipiteeni siitä. En mene festareille maksamaan siitä. En pätkääkään rahoita enempää kuin on ollut pakko.

Suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden nimissä odotan ja vaadin YLEä tekemään seuraavaksi elokuvan Muhammedista jonka pääosaa näyttelee Ron Jeremy tai Sarah Palin.

Toinen elokuvahanke olisi Otto Ville Kuusinen jota voisi esittää Ville Rydman.

Arvo Koiso

Itseasiassa hallituksen ja eduskunnankin voi siirtää Keniaan. Mitä ne enää täällä tekee, kun eivät mistään merkiryksellisestä enää päätä. Voivat sitten hoitaa Kenialle eurovaluutan tai jotain. Onhan se oltava yhteinen valuutta, kun historiakin on yhteinen. Sitäpaitsi on modernia olla eurooppalainen, ja päätökseon ytimissä.

Arto Heikinaro

Lyytinen selitti aihevalintaansa:
- Gustav Mannerheim on myyttinen sodanjohtaja, mutta emme tunne häntä ihmisenä. Meillä on vain myytti.

Kyllä Mannerheim tunnetaan henkilönä, ihmisenä ja persoonana tosi tarkkaan. Mannerheim ei todellakaan ole myytti vaan aito, oikeasti elänyt henkilö. Nyt kyllä Lyytinen heitti äärirasistisen kommentin ja vihailmaisun suomalaisesta kansallissankarista. Ja tämä elokuva/tekele on sen luokan vihateko, että se ei varmaankaan ja todellakaan jää rankaisematta.

Kaiken lisäksi toivoisin, että Lyytikäinen lopettaisi Mannerheimin ja sotaveteraanien parjaamisen ja haukkumisen ulkomailla, mistä olen saanut korviini tietoa, joka kuitenkin on kuulopuheen asteella vielä.

Arto Heikinaro

Lyytinen selitti aihevalintaansa:
- Gustav Mannerheim on myyttinen sodanjohtaja, mutta emme tunne häntä ihmisenä. Meillä on vain myytti.

Kyllä Mannerheim tunnetaan henkilönä, ihmisenä ja persoonana tosi tarkkaan. Mannerheim ei todellakaan ole myytti vaan aito, oikeasti elänyt henkilö. Nyt kyllä Lyytinen heitti äärirasistisen kommentin ja vihailmaisun suomalaisesta kansallissankarista. Ja tämä elokuva/tekele on sen luokan vihateko, että se ei varmaankaan ja todellakaan jää rankaisematta.

Kaiken lisäksi toivoisin, että Lyytikäinen lopettaisi Mannerheimin ja sotaveteraanien parjaamisen ja haukkumisen ulkomailla, mistä olen saanut korviini tietoa, joka kuitenkin on kuulopuheen asteella vielä.

Pekka Toivonen

Lyytisen anlyysi on väärä.
Mannerheim ei suinkaan ollut sankarimyyttinsä vanki, julkisuuden vanki hän kylläkin oli. Tarvittavan vapautuksen julkisuudesta hän sai aina halutessaan, kun matkusti ulkomaille. Sveitsi olikin hänelle tärkeä paikka vanhuuden vuosina. Erityisesti naisystävien tapaaminen siellä sujui ilman hankalaa kotimaista julkisuutta.

Joni Malmberg

Joo olen itsekin tekemässä Steven Hawkingista omaelämänkertataide-elokuvaa johon olenkin alustavasti pyytänyt pääosanäytteliäksi Mike Tysonia. Kyllä tästä varmaan hyvä tulee kun emme oikein kuvausryhmän kanssa tiedetä Hawkingista sen hölkäsen pöläystä. Tysonista emme viitsineet kertoa medialle mitään ennen kuin rahoitus oli kasassa.

Kaija-Liisa Nissinen

Eikö kaikki sankarit ole julkisuuden vankeja tavalla tai toisella. Se vaan on kestettävä.

Mutta nyt ihmetteln sitä, että jos minä sanon ääneen sanan 'neekeri' (anteeksi) olen rasisti, mutta kun joku tekee leffan 'suomenvaaleasta' julkisuuden henkilöstä ja vieläpä sankarista ja käyttää sankarin roolissa mustaihoista näyttelijää, niin eikö tämäkin ole rasismia? Minun oikeustajuni sanoo, että on.

Ehdotankin, että Mannerheimin nimi leffassa muutetaan joksikin muuksi, afrikkalaiseksi nimeksi. Sitten voin kyllä mennä katsomaan tuon leffan.

Tuula Saskia

Lyytisen väite siitä, että Mannerheimia ei tunnettaisi, on lievästi sanoen outo. Kuinkahan monta teosta hänestä onkaan kirjoitettu, sekä historiaa että fiktiota!

En ymmärrä, mitä lisätietoa mustaihoinen kenialainen näyttelijä ja sikäläinen työryhmä voisi meille antaa.

Aamu-tv:ssa Lyytinen yritti esiintyä vakuuttavasti, mutta yleisvaikutelma oli kaikkea muuta kuin uskottava.

Mihin ihmeeseen hänkin pyrkii? Harvinaisen typerä projekti.

Vesa-Pekka Sainio

Kyllä tämä Mannerheim-juttu on ikävä näyte siitä mihin suuntaan YLE on mennyt ja on menossa. On se hienoa päästä ensivuonna maksamaan kaikkien muidenkin suomalaisten tavoin YLE-veroa, kun tietää mihin sitä rahaa käytetään. On vaikeaa käsittää, miten YLE-vero sai niin laajan polittisen konsensuksen eduskunnassa.

Toinen, on outoa että Mannerheim mielletään myytiksi joka olisi tuntematon. Pelkkä Marskin Wikipedia-artikkeli on laajuudessaan ja yksityiskohdissaan mainio tiivistelmä suuren suomalaisen taustoihin. Marskista on kirjoitettu elämänkertoja ja historiikkeja sadoittain, ellei tuhansittain sivuin. Eivätkö filmin tekijät ole osanneet tai jaksaneet tutustua näihin lähteisiin, väittämällä että koko henkilö olisi "myyttinen", tai edes todellinen?

Wikipedia-artikkeli:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim

Linkkikirjasto Marskin elämänkerroista:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Mannerheim%20-%20kirjallisuutta.htm

Markku Lehto

Siinäpä se on. Nämä "hihastavetäjä-toimittajat" eivät jaksa paneutua subsanssiin ja luulevat , että kansalle voi syöttää mitä tahanasa....periaatteella: " pannaan sinne nyt jotakin ja mieluummin jotakin raflaavaa " ...., valitettavasti he ovat unohtaneet tämän vapaan tiedon kulun , vaikka mediaihmisinä heidän olisi se pitänyt ymmärtää. Mikä panos - tuotos - vastuu muuten YLE:n toimittajilla ja YLE:lle juttuja myyvillä on ja miten sitä mitataan ?

christinaholm

Mannerheim ei ole myytti vaan historiallinen sotilashenkilö jonka yksityiselämästä ei voida esittää mitä tahansa henkilökohtaisia fantasioita poliittisessa tai kaupallisessa tarkoituksessa. Lyytisen ilmeinen mytomania (tarkoittaa tapaa keksiä mielikuvituksellisia tarinoita) ei tuo hänen väittämäänsä "ratkaisua siihen minkälainen ihminen Mannerheim oli". Kysymyksessä voi pikemminkin olla mielivaltaisen ja tarkoituksellisesti vääristellyn kuvan antaminen todellisesta henkilöstä.

Periaatteessa filmin rahoittaja kai on juridisessa vastuussa mikäli joku jossain katsoo että Mannerheimistä on luotu elokuvan avulla häntä valheellisesti kyseenalaistavaa tietoa. Toivottavasti elokuva siis tukee yleisesti hyväksyttyä imagoa marsalkasta!

Jos Mannerheimin sijasta elokuvan päähenkilön nimeksi olisikin pantu Charles de Gaulle niin Lyytinenkin ehkä miettisi voiko mitä tahansa esittää valkokankaalla. Suomessa ilmeisesti voi...

Heikki Tala

Suomen marsalkka Mannerheim sai kasteessa nimet Carl Gustaf Emil, joista hän käytti tuota keskimmäistä. Emil nimeä hän inhosi. Tultuaan 1919 itsenäisen Suomen järjestyksessä toiseksi valtionhoitajaksi hän allekirjoitti viralliset asiakirja "Kustaa Mannerheim" muodossa. Hän näet oli sitä mieltä, että suuren enemmistön kielen tulee olla ainoa virallinen. Sotilasarvon kohotessa ja arvovallan noustessa hän siirtyi allekirjoituksissa pelkkään sukunimeen "Mannerheim".

Eilen radiossa oli joku ohjelma, jossa oli mukana Ruben Stiller ja joku nainen. He pitivät Mannerheimiä suomenruotsalaisena, vaikka hän muistelmissaan kertoo tunteneensa aina olleensa suomalainen (finne alkukielellä). Nuo veijarit vielä väittivät, ettei Kustaa Mannerheim olisi osannut suomea. Mannerheim oli niin tarkka tässä asiassa, että päämajan kieli koko Talvi- ja jatkosodan aikana oli suomi. Useimmat päämajan ylemmistä upseereista olivat ruotsinkielisiä ja he yrittivät helpottaa ruotsin kielellä Marskin elämää, jolle suomi tuotti erityisesti väsyneenä vaikeuksia. Siitä huolimatta viralliset keskustelut käytiin aina suomeksi. Asiaa auttoi toki, että Mannerheimin oikea käsi päämajoitusmestari A F Airo oli kova fennomaani eikä ollut suostunut enne sotia puolustusneuvoston sihteerinä käyttämään ruotsia - ja Mannerheimhän oli puheenjohtaja.

Kyllä Kustaa kestää mustaihoisenkin päähenkilön elokuvassa - uskoisin. ;-)

Richard Jarnefelt

Eikö tuossa nyt mennä perse edellä puuhun, jos ensin vain päätetään lähteä Keniaan elostelemaan, ja sen jälkeen vasta lkeksitään, kenestä elokuva kertoo? Ideasta ja käsikirjoituksesta ei tietenkään ole mitään tietoa. Niitä mietitään sitten humalassa kenialaisella uima-altaalla.

Suositan Ylen lopettamista. Se on nykymaailmassa täysin turha. Poliitikot haluavat pitää sen vain, jotta edes joku uutisoisi heidän tekemisiään ikään kuin ne olisivat kamalan merkityksellisiä ja Suomi olisi merkittävä maa. Koko Ylen koneisto jauhaa sontaa ja valehtelee.

Veikko Mäkitalo

Lyön vetoa, että ko. tiimi on ryhmävetänyt sillä altaalla trailerissa olevia ammatinharjoittajia koipeen eikä se kikkarapää pahempi ollutkaan. Elokuva maksoi 20000 ja nyt alkaa tulla sivukustannuksia. 20000 elokuvaan tuntuu oikealta sillä tuotantotiimi ei löytänyt 6 numeroa pienempää suikkaa ja selästä päätellen kenialaisen Kojakin todennäköinen sairaus on lähellä terminaalivaihetta. Lisäksi yön timoilta hajosi lippaanveto vähän liian moneen ilmansuuntaan.

Tomi Salonen

Onhan Marskista tehty faktapohjaisia televisiosarjoja ja kirjoitettu kirjoja jos mistäkin näkökulmasta. Voiko kulttuurirajat ylittävä ajattelu ja toiminta saada jonkinlaisen uuden näkökannan historiamme merkkihenkilöön? Poliittisesti, historiallisesti, kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti hän on aina ristiriitainen henkilö, ja hänestä ajatellaan aina vallan eri tavoin, vaikkakin hänen henkilökuvansa on vuosien saatossa tarkentunutkin.

Kukaan ei kai voi väittää, ettei Marski ollut monikulturelli, maailmanmatkaaja ja kansojen tuntija, joka kaiken lisäksi tunsi olevansa paljon muuta(kin) kuin suomalainen. Jotekin tuntuu kohtuuttomalta maalarin ennenaikainen työnarvostelu. Saako rohkeasta ajatuksesta sitten jotakin uutta irti Marskista on tietysti haaste. Elokuvabudjetti on kaiken kaikkiaan verrattain pieni Ylen toiminnassa. Ymmärrän "valkosydämisten" kansalaisten närän, joka eittämättä ruokkii muukalaisvihaa entisestään patriotismin viitan alla Ylen saadessa siinä samalla osansa vasten kasvoja - "voi kun on kallista".

(Steven Hawking ON avaruuden Tyson)

Markku Lehto

" Ymmärrän "valkosydämisten" kansalaisten närän, joka eittämättä ruokkii muukalaisvihaa entisestään patriotismin viitan alla Ylen saadessa siinä samalla osansa vasten kasvoja - "voi kun on kallista". "

No niin, tulihan se , että Marski valjastetaan muukalaisvihaan. Se olikin aika ovela uusi avaus.
Ja patriotismi: se että ollaan suomalaisia ja ylpeitä siitä - pannaan sekin Marskin piikkiin, joka aloitti upseeriuransa Tsaarin Chevaliér kaartissa.
, Ja että maksaa paljon: Kyllä jos näkee sen siltä kannalta, että me jokainen joudumme - oli meillä telkkari tai ei - maksamaan näille YLE -veroa.
Unohdit vain sen, että edellisellä "kultturikierroksella" Marskista tehtiin homo.

Ps.Omassa suvussanin on myös niitä, jotka päätyivät 1918 kuopan pohjalle. Olen myös lukenut jo 1970 -luvulla sekä Punaisen että Valkoisen terrorin kirjat -. ne tumman sinisillä kansilla.

Ps. 2 : Kuka teistä olisi voinut kuvitella olevansa Marski kesällä 1944 ? Ai niin, jos ette tiedä niin silloin ratkaistiin Suomen kohtalo ja myös se , että meillä on nyt se mikä on. Marskilla oli silloin tietty rooli tässä meidänkin nykyisyyteen ja tulevaisuuteen vaikuttavassa prosessissa. Olisi kiva jos joku taas viitsisi oikeasti paneutua asioihin. Viimeksi sen taisi ansiokkaasti tehdä Jörn Donner, niin sivari kun hän aikoinaan olikin. Olihan niitä muitakin sivareita ja passin polttajia siihen aikaan 1960 - 70 -luvulla. Olisiko tämä Marskin hihasta vetämällä mollaaminen nykyistä "passinpolttamista" varsinkin niille joilla passia ei ole ?

Mikko Nenonen

Kusetus ja puhallus on oikeat sanat tästä projekstista.

Tämä projekti siis maksoi varttiarallaa 200.000-250.000 € . Idea oli siis alunperinkin lähteä tutustumaan VERORAHOILLA Keniaan. Harmi vaan kun taustatyöt oli jäänyt tekemättä, niin piti olla sadekautena siellä. Tämä projekti on taas todellinen esitys ns. monikulttuurisuudesta. Afrikan pojat on saaneet ehkä 5000,- ja 245.000 on sitten palanut valkoisen miehen hotelleihin, lentoihin, palavereihin jne...

"Jos olisimme tuoneet tekoviikset ja pitkät saappaat Keniaan, emme olisi koskaan saaneet ratkaisua ongelmaan, millainen ihminen Mannerheim oli."

Ja tämäkö nyt sitten tuo ratkaisun? Epäilen vahvasti.

Kyllä tässä nyt on käytetty Mannerheimin nimeä väärässä paikassa.
Mannerheim sen kyllä kestää siitä en ole huolissani. Mutta ihmettelen, että tälläistä tekotaiteellista tuubaa tuotetaan. Olisiko nyt YLENkin syytä miettiä fokustaan uusiksi? Kenen vuoksi se on olemassa ja keitä varten? Monikulttuurisuus on kyllä ihanaa mutta miksi sen kannattajat maksattavat sen aina muilla?

Arto Heikinaro

Et pääse karkuun Lyytinen.

- Minun osaltani Mannerheim on nyt käsitelty. Toivottavasti hänestä tulee tämä elokuvan myötä uusia tulkintoja, ettemme jää pyörittämään 60 vuotta vanhaa myyttiä, Lyytinen perusteli.

Asiaa ei ole vielä loppuunkäsitelty. Nyt selvitetään, kuka keksi idean, mikä oli työryhmä, missä pidettiin palavereita, ketkä YLE:n ylimmän tahon henkilöt näyttivät vihreää valoa, kuinka rahat on käytetty, aivan jokainen kuitti läpikäydään, jokain puhelinsoitto ja palaveri selvitetään, jokainen lenlippu tarkistetaan, ja suomalaisten käyttäytyminen tämän projektin puitteissa ulkomailla selvitetään haastatteluin ja muin keinoin.

Asia ei ole todellakaan ohi Lyytinen.

Arto Heikinaro
Tutkiva toimittaja

Markku Lehto

Omasta puolestani kaiken median ja poliittisen foorumin perään kuuluttaman avoimmuuden sekä meidän jatkossa YLE -veroa maksavien nimissä, olen samaa mieltä. Toivottavasti nyt se organisaatio, joka vastaa YLE:n tekemisistä tekee mainitsemasi selvitykset. Sen verran ovat meille YLE -veroa maksaville vastuussa.

Veikko Mäkitalo

Ota samalla selville, kuka hyväksyi projektin , sillä tuskin Lyytin näköisellä klopilla on resurssit käynnistää yksin moinen ulkomaaprojekti. Nyt kannattaa yrittää löytää syväkurkku YLE:n sisältä ruotimaan tätä lautakasaa. Matkalaskut, palaverien osallistuneet jne. Seiskan jengi on jo varmasti matkalla Keniaan selvittämään kuka YLE:n tiimistä veteli altaalla ketä, mitä häh,, koipeen vai sieraimeen vai ihan sinne, mihin ei aurinko paista.

Richard Jarnefelt

Emme ihan oikeasti tarvitse. Parempia ohjelmia voi ostaa muualta, ja suomalaisten poliitikkojen olematonta tärkeyttä korostavat ohjelmat saavatkin jäädä tekemättä.

Usein kun Ylen uutisia katsoo, tulee myötähäpeän tunne. Pienestä maasta pitää repiä juttuja, vaikka monikaan asia ei edes ansaitse ylittää uutiskynnystä.

Markku Lehto

Oletko Erkko Lyytinen lukenut esimerkiksi Stig Jägersködin kirjoittaman moniosaisen elmänkerran ? Siinä olisi sinulle verhojen raottamista muuhunkin kuin Mannerheimin myyttisyyteen. Itse olen tuon sarjan lukenut jo vuosikymmeniä sitten. Mannerheimista löytyy paljon kriittistäkin tietoa, jos vain viitsii hakea. Mikä olikaan YLE:n tehtävä, jolla ns. "YLE -veroa" perusteltiin ? Tuskin ainakaan tämä.

Valitettavasti taas haisee se YLE:mäinen malli jo jostakin 1970 -luvun ohjelmanteosta, jossa vedetään hihasta mitä sieltä sattuu tulemaan. Ei se muuten mitään, mutta te teette sen meidän rahoillamme.

Ps. olen YLE:n kanavilla nähnyt hyviäkin, myös kotimaisten tuottajien, ohjelmia. Valitettavasti näyttää siltä, että osa tuottajista menee siitä missä aita on matalin ja nämä "ohjelmat" menevät läpi suodattimen - kuka muuten päättää mitä näytetään ja mitä ei ?. Ja jos tähän YLE:ä johtava mahtava organisaatio ei osaa puuttua, niin sitten kai tarvitsemme jo uudet vaalit. Mannerheimia voi kritisoida ja analysoida, mutta sen pitää perustua faktoihin ei myytteihin.

Markku Lehto

"Onhan Marskista tehty faktapohjaisia televisiosarjoja ja kirjoitettu kirjoja jos mistäkin näkökulmasta. Voiko kulttuurirajat ylittävä ajattelu ja toiminta saada jonkinlaisen uuden näkökannan historiamme merkkihenkilöön? Poliittisesti, historiallisesti, kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti hän on aina ristiriitainen henkilö, ja hänestä ajatellaan aina vallan eri tavoin, vaikkakin hänen henkilökuvansa on vuosien saatossa tarkentunutkin."

Siis kun on tehty faktapohjaista, niin pitää ruveta tekemää fiktiopohjaista - niinkö ?

"Kulttuurirajat ylittävään"... Jos nyt ensin perehdyisitte Marskin oikeasti monikulttuurisuuteen:
Suomi - hollantilainen sukujuuri -suomenruotsalaisuus - opiskelu suomalaisessa kadettikoulussa ( potkut sieltä) - venäjän kielen opiskelu - opiskelu venäläisessä kadettikoulussa - palvelus Venäjän armeijassa - tiedustelureissu Kiinassa - Japanin sota - ensimmäinen maailman sota ja palvelu Puolassa rintamalla ja sitten vielä karriääri pienessä Suomessa ml. pelit englantilaisten ja saksalaisten kanssa, niin ja vielä tyttäret Pariisissa ... kenellä on näyttöä enemmästä monikulttuurisuudesta ?

Antti Hoviniemi

Ettekö muista että Mannerheim oli hyvin tarkka roolistaan ja arvostaan hän ei olisi ymmärtänyt tota pilkkaa itsestään. Hänen eteensähän levitettiin kukkia ja hän alkoi aina syödä ensimmäisenä pöydässä ja pakotti upseerit juomaan marskin maljan joka oli vanha Venäjän upseerien tapa. Sen puoleen hän oli alustasaakka valkoisten puolella sekä Venäjällä että Suomessa.

Markku Lehto

Joo...olen kuulut monen muunkin suomalaisen valtionjohtajan tienneen arvonsa....sekä olleen tarkka roolistaan..niin pitää muuten ollakin ...ja siitä maljasta: se perustui siihen, että Mannerheim oli oppinut Venäjällä, etta ryyppyyn kuuluu laisillinen ja lasillinen on piri-pintaan = maksimi. Toki hän siinä psykologisesti perinteellään ehkä testasi alaisiaan kenraaleja, mutta en usko, että esimerkiksi kenraali Airon karriääri oli kiinni siitä loiskuiko vai ei. Ehkä Mannerheimin luottamus alaisiinsa oli kiinni jostakin muusta... tästäkin on jo päämajan toimintaa ja ylipäällikön kenraalitason johtamista käsittelevässä kirjallisuudessa tieota. Kyllä Mannerheim luotti Airoon vaikka lasi välillä ehkä loiskuikin. Itse asiassa en tiedä loiskuiko kenraali Airolla koskaan ...itse olen harjoitellut, vaikka en ole kenraali.

Kaarle Akkanen

Tämä on VITSI eikä mitään muuta. Paitsi ehkä aurinkomatka porukalle firman piikkiin? Tunnetun nimen käyttö takasi projektin (?) hyväksynnän. Olisi ollut mahdollista käyttää myös nimeä Idi Amin, mutta ei ollut varmaa, olisiko matka tällä nimellä onnistunut? Siis pelattiin varman päälle!

Arsi Saarijärvi

Olisi hauska, jos elokuvassa tämä Valkoisten Kenraali jahtaisi punikkeja kansalaissodan melkeissä... no joo.. Pekka ja Pätkä neekereinäkin on varmasti taiteellisesti antoisampi monikulttuurielokuva.. Se ei sentään edes yritä olla "historiallisiin" faktoihin perustuva taidepläjäys. Sinne meni nekin rahat... Seuraava elokuva voisi olla natsimielisen öljysheikin rooli Viherkommunistina Itä-Saksan Berliinissä. Kun on kerran aloitettu sekoittamaan tosiasioita, niin jatketaan vaikkapa vielä ahdistetun kristityn suomalaisen heimon pakomatkana Somalian vapaaseen unelmayhteiskuntaan.. Jätän tämän väliin kuten ne seitsemät veljeksetkin... Katson vain sitä, missä on osattu enkä sitä, missä on muka osattu.

Kaarle Akkanen

Suunnitelma: Tehdään ohjelma josta tehdään dokumentti. Tehdään ohjelma jossain kaukana halvalla. Dokumentti itsessään tietysti täysillä taksoilla. Annetaan paikallisille joku sata taalaa ja tehtävä. Kuvataan siitä sitten dokumentti. Tehtiin hyvä tili lomalla ja saatiin vielä hyvä rusketus. Ilmat oli mitä parhaimmat. Meitä pidettiin hyvinä isäntinä. Kaikenkaikkiaan miellyttyvä kokemus.