Minne menet Valko-Venäjä?
Julkaistu: 14.5.2009 6:33
Kuva: EPA / All Over Press
Nainen seisoo Valko-Venäjän entisen valtiovaakunan edessä vaalihuoneessa Minskissä 19. päivä maaliskuuta 2006. Ulkoa opittu kulttuuri on päälle liimattua, irvokasta ja väärää. Sellaista haastatellut epäilivät esitettävän muuallakin entisen Neuvostoliiton alueella edelleen, mikäli perinnettä ei ole kyetty säilyttämään tai alkuperäisiä traditioita löytämään. Satu Koponen luvussa Vaikutelmia Valko-Venäjän kulttuurielämästä vuonna 2008.
-Valko-Venäjä on keskellä Eurooppaa. Se on maa, jolla on ainutlaatuinen historiallinen menneisyys, aivan toinen kuin muilla kansallisvaltioilla. Kiehtova tarina, Luukkanen sanoo.
Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja Renvall-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen kokonaisuuden järjestämään Valko-Venäjä-maaseminaariin sekä myöhemmin syksyllä 2008 tehtyyn opintomatkaan perustuva kirja piirtää kuvaa niin maan ehdottomasta vallankäyttäjästä presidentti Aljaksandr Lukašenkasta kuin kirjailijoista ja toisinajattelijoista.
Vuonna 1994 presidentiksi valittu Lukašenka lupasi äänestäjilleen palauttaa neuvostoajan hyvinvoinnin. Kolme vuotta sitten tämä entinen populisti nostatti itsensä kolmannelle kaudelle opposition äänet tukahduttamalla. Entisen Neuvostoliiton perillisten Ivy-maiden joukossa autoritääriyys ei ole ainutlaatuista.
Kirjassa ihmisoikeuskysymyksistä ja mediasta kirjoittava Noora Mäntyranta toteaa, että Valko-Venäjää on kuvattu eräänlaiseksi kiehtovaksi paradoksiksi.
- Yhtäältä siellä on olemassa kaikki modernin demokratian peruselementit aina perustuslaista parlamenttiin ja monipuoluejärjestelmään. Toisaalta presidentti on onnistunut alistamaan nämä elementit henkilökohtaisen valtansa alle, Mäntyranta kirjoittaa.
Maata on yritetty houkutella kepillä ja porkkanalla laajempaan yhteistyön EU:n kanssa.
Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 lanseerattiin erityinen naapuruuspolitiikan ”Mitä EU voisi antaa Valko-Venäjälle” –asiakirja. Konkreettisia tuloksia ei juurikaan saavutettu.
Ulkoministeri Aleksander Stubbin (kok.) esikuntaan kuuluvan Mikko Hautalan mielestä on luonnollista, että valtiojohtoinen Valko-Venäjä ei juuri houkuttele investoijia.
Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet näyttävät 2000-luvun myötä tulleen vedenjakajalle.
Hautala laskee, että suomalaista pääomaa on noin kymmenessä valkovenäläisessä yrityksessä. Tuntematon Valko-Venäjä kirjaan ehtineistä investointiuutisista tuorein on syyskuulta 2008, jolloin Olvi osti osake-enemmistön Valko-Venäjän neljänneksi suurimmasta Lidskoje Pivo -panimosta.
Ehkä kiinnostus maahan jatkuu. Valko-Venäjä yksityistää lisää valtionyrityksiä ja houkuttelee sijoituksia nimenomaan lännestä niin Venäjän kumppani kuin maa on ollutkin.
- Valko-Venäjä ei kuitenkaan ole ollut Venäjälle helppo kumppani. Päinvastoin, Lukašenka on tarvittaessa
kamppaillut tiukasti Valko-Venäjän taloudellisista eduista, Hautala kirjoittaa.
Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet näyttävät 2000-luvun myötä tulleen vedenjakajalle.
Edellisen vuosikymmenen valtiounionihankkeesta ei ole virallisesti luovuttu, mutta sen toteutuminen näyttää kovin epätodennäköiseltä. Tärkein syy lienee se, ettei Lukašenkalla ole juuri voitettavaa missään realistisessa yhdentymismallissa. Hävittävää sen sijaan löytyy.
EU:n näkökulmasta Valko-Venäjä on avautunut hitusen. Uusimman vaiheen Valko-Venäjän ja EU:n suhteissa voidaan katsoa käynnistyneen alkuvuodesta 2008 sen jälkeen, kun Lukašenka ilmoitti Valko-Venäjän kutsuvan Etyjin vaalitarkkailijoita seuraamaan syyskuussa järjestettyjä parlamenttivaaleja.
Irtiottona Venäjästä voi pitää myös sitä, että Valko-Venäjä ei kiirehtinyt seuraamaan Venäjää tämän tunnustaessa Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden, vaikka muuten antoikin tukensa Venäjän toimille.
-Tämäkin tulkittiin, ellei nyt lännen miellyttämishaluksi, niin ainakin merkiksi Minskin pyrkimyksestä ajaa itsenäisempää linjaa, Hautala linjaa.
Kirjassa todentuu, että Valko-Venäjän nationalismi on omanlaistaan. Lukašenka on puheissa Venäjälle lojaali.
-Siitä huolimatta hän ei ole ollut kuitenkaan valmis ryhtymään Venäjän federaation kuvernööriksi. Toisaalta, EU:n ja USA:n sille markkinoimat demokratian syventämispyrkimykset Valko-Venäjä on torjunut vaarallisena omalle vallalleen, Luukkanen kirjoittaa.
Luukkasen mukaan Valko-Venäjä elää valtiojohtoisen kreolinationalismin aikaa.
Maa tavallaan hamuaa Venäjän yhteyteen, mutta se ei voi entistä ykseyttä enää saavuttaa. Kreolinationalismi on syntynyt uudenlaisessa poliittisessa tilanteessa – hiljaisessa konfliktissa uuden Venäjän kanssa 2000-luvulla suhteessa Putinin Venäjään.
Tuntematon Valko-Venäjä, Edita, Kleio-sarja Arto Luukkanen (toim.)
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Yritykset: Olvi
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
| 05:02 | Armeijan säästölista julki — YLE Uutiset |
| 05:01 | HS: Nokia vähentää yli tuhat työntekijää Salossa — MTV3 Talous |
| 04:49 | Nokian salolaiset työntekijät kuulevat tulevasta — YLE Uutiset |
| 04:04 | Argentiina valittaa YK:lle Britannian toimista Falklandinsaarilla — MTV3 Ulkomaat |
| 03:41 | Kreikan neuvotteluja tarkoitus jatkaa tänään — YLE Ulkomaat |
| 03:41 | Kreikan neuvotteluja tarkoitus jatkaa tänään — YLE Uutiset |
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
?
Ei Valko-Venäjä "mihinkään mene", vaan on paikoillaan.
Päinvastoin! Kyllä se on
Päinvastoin! Kyllä se on menossa kun on tämä rakas isänmaammekin menossa! Etiäppäin!
Vaikka maailma menisikin eteenpäin
on sen silti edelleen toki pysyttävä radallaan.
Nice blog
This topic has confused alot of people. But I think you know what you're talking about. keep up the good work man.
Organic Lotions
reply this post
Are lack of time and are willing your academic paeprs to become adjusted to your writing manner? Guess it can be difficult? You just can tell the essay writing service your information!