Maanantai 22.12.2014

Viimeinen talo vasemmalla

Pe, 05/22/2009 - 10:56 -- admin
  • Kuva: Universal Studios / Getty Images
    Kuva
    Sara Paxton (vas) ja Garret Dillahunt.

Kreikkalaisen Dennis Iliadisin ensimmäinen englanninkielinen ohjaus Viimeinen talo vasemmalla tarjoilee aika karua ja yököttävää väkivaltaa metsän keskellä: niin sanottua ”syrjäseutupaniikkia”. Sopivasti mökkeilykauden alla.

Kyseessä on remake eli uudelleenfilmatisointi pahamaineisen kauhuelokuvaohjaaja Wes Cravenin 1970-luvun esikoiselokuvasta, joka puolestaan kehitteli ja turmeli Ingmar Bergmanin Neidonlähteen juoniaihioita.

Sosiopaattisen, vai paremminkin psykopaattisten vankikarkureiden kopla kidnappaa kaksi 17-kesäistä tyttöä karkumatkalleen ja varsin tuhmia alkaa tapahtua. Tytöistä toisen vanhempien kesänviettopaikka on lähistöllä ja sinnepä tietenkin päädytään sympaattista keskiluokkaista pariskuntaa kiusaamaan vähän samaan tapaan, muttei sentään ihan niin painajaismaisesti kuin vuosi sitten nähdyssä Michael Haneken elokuvassa Fanny Games.

Rosvot ovat työväenluokkaisempia kuin Fanny Gamesin yläluokkaiset ketaleet, mutta se ei tee heistä yhtään sen sympaattisempia. Nyt liikutaan ehkä lähempänä Peckinpahin Olkikoirista tuttua henkilögalleriaa.

Kukapa voi rehellisesti väittää pitävänsä painajaisista. Kasautuvasta sellaisesta on tietysti tässäkin kyse, ja kyllä Viimeinen talo vasemmalla kohtalaisesti koukuttaa katsojan toivomaan parasta elokuvan ”hyville ihmisille” ja jännittämään, että saavatko he ratkaisevia esineitä ulottuvilleen: aseet, puukot, veneen aivaimet…

Iliadisin ohjaus ei tarjoile mitään erityisen vaikuttavia elokuvakerronnallisia hienouksia. Ei tämä mitään Hitchcockia ole. Makaaberi loppukuva on kyllä mieleenpainuva, vaikka sen todellakin haluaisi mielestään pois.

Roistojen roolityön taso on tällaisissa elokuvissa olennaista. Täytyy myöntää, että Garret Dillahunt tekee kohtuutyötä koplan psykopaattisena pomona. Hahmo ei ole liioiteltu: katsoja kyllä uskoo, että joskus on tämän miehen päässä päässyt käymään perusteellinen vinksahdus. Oman lisämausteensa tilanteeseen tuo se, että pomon mamoileva poika on mukana ja isän tyyli kasvattaa poikaansa pahuuteen on lievästi sanottuna karmeaa katsottavaa.

Joku koiranleukakollega ihmetteli jossakin, että miten tämän elokuvan nimi voi olla Viimeinen talo vasemmalla kun kyse on yksinään mäntymetsän keskellä jököttävästä huvilasta? Kysyn sitä samaa. Sattuuhan sitä, ja varsinkin tämän elokuvan henkilöille.

Tähdet: 
2
Ensi-ilta: 
22.5. 2008
Ikäraja: 
K 18
Genre: 
Kauhuelokuva
Ohjaus: 
Dennis Iliadis
Käsikirjoitus: 
Carl Ellsworth
Pääosissa: 
Tony Goldwyn, Monica Potter, Sara Paxton, Garret Dillahunt, Riki Lindhome