Kirja selittää Vanhasen ”tuppeensahatun laudan”

Kirja selittää Vanhasen ”tuppeensahatun laudan” Aivan aluksi Jussi Lähde haluaa sanoa, että hänen tuore Politiikka-suomi-sanakirjansa (Paasilinna) on tarkoitettu tavallisille, politiikasta kiinnostuneille kansalaisille, joita politiikka itkettää ja naurattaa.

Poliitikot ja politiikan toimittajat eivät kirjaa tarvitse, koska he tuntevat politiikan kielen liiankin hyvin – ja ovat olleet itse sitä luomassa: tuppeensahattu, salarakas, pekkaroida... ja segregaation vähentäminen, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja kestävyysvaje.

Politiikan taustavaikuttaja ja muun muassa Martti Ahtisaaren entinen tiedottaja Lähde harmittelee, että poliitikot puhuvat niin kuin puhuvat; monimutkaisesti ja mitäänsanomattomasti. Taitavia sanankäyttäjiä, verbalikkoja, on vähän.

–Syy poliitikkojen kielenkäyttöön on pelko. He eivät halua joutua vastuuseen siitä, mitä sanovat, Lähde sanoi kirjansa julkistamistilaisuudessa tiistaina.

Tästä varovaisesti puhumisesta on seurauksena se, että Suomea johtaa "joku, joka voi sanoa tästä jotain", Lähde arvosteli. Ja varovaisuus voi johtaa sellaisiin käsittämättömiin lauseisiin kuin "puhun niin totta kuin osaan".

Jussi Lähde kiitti erikseen antoisasta materiaalista ex-pääministeri Paavo Lipposta (sd.), jonka väkevä ilmaisuvoima ja itsehillinnän puute ovat tuoneet politiikan kieleen esimerkiksi sokean Reetan, maakuntien satraapit, kaunamedian ja nahkurin orret. Perussuomalaisten Timo Soini tuottaa myös ehtymättömästi politiikan kieleen lisäarvoa, oppi-isänsä Veikko Vennamon tapaan.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) viesti on taas ihan samanlainen, kuuntelee häntä televisiosta sitten ääni mukana tai ei, Lähde murjaisi. Sen sijaan ex-ulkoministeri Ilkka Kanervan, politiikan Remu Aaltosen, kielenkäyttö muistuttaa niin paljon abstraktia taidetta, että sen kohdalla piti nostaa kädet ylös.

Tietyistä asioista ei voi loanheittoa aloittaa, Lähde ihmetteli.

–Harmi, että politiikka on niin totista, että tietyistä asioista ei kerta kaikkiaan saa tehdä huumoria.

Kiellettyjen vitsailuaiheiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi ilmastonmuutos ja maahanmuuttajat. Kansakunnalla pitäisi kuitenkin kellot soida, jos joistain asioista ei saa vitsailla.