Sunnuntai 27.5.2012

Wallin keskeyttää kiistellyn tekijänoikeuksien muutoksen

Luotu: 
17.12.2009 12:18
Päivitetty: 
17.12.2009 13:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Työntekijöiden tekijänoikeudet työsuhteessa syntyneisiin teoksiin säilyvät ennallaan. Kulttuuriministeri Stefan Wallin (r.) ilmoitti torstaina, ettei vie eteenpäin paljon kiistää herättänyttä ehdotusta tekijänoikeuslain muuttamiseksi.

Wallinin mukaan asiaa koskeva valmistelu ei jatku tämän hallituksen aikana. Hän perustelee päätöstä sillä, että ehdotus sai niin ristiriitaisen ja kielteisen vastaanoton. Muun muassa kattava lista Suomen huippumuusikkoja on vastustanut muutosta voimakkaasti.

-Lausuntoja ehdotuksesta tuli lähes kolme sataa. Poikkeuksellisesti tutustuin niihin kaikkiin itse. Tulin siihen tulokseen, että osapuolten kannat ovat erittäin kaukana toisistaan, Wallin sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Kiistellyn ehdotuksen mukaan tekijänoikeudet työntekijän luovaan työhön olisivat siirtyneet automaattisesti työnantajalle. Työnantaja olisi saanut myydä ja muuttaa luovan työn sisältöä työntekijältä kysymättä.

Työntekijät katsoivat, että esitys meni liian pitkälle ja heikensi heidän asemaansa. Työnantajat puolestaan halusivat vieläkin enemmän vahvistaa työnantajan mahdollisuuksia hyödyntää teoksia.

-Esittelevän ministerin täytyy olla hyvin varma siitä, että annettava esitys kirkastaa vallitsevia olosuhteita eikä hämmennä niitä edelleen. Jos tästä ei ole varma, niin sitten ei pidä esitystä antaa, Wallin totesi.

Lainmuutoksella olisi ollut vaikutusta muun muassa työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien asemaan. Heidän etujärjestönsä vastustivat lainmuutosta näyttävästi ja sitä vastaan kerättiin 16000 nimen adressi.

Luovasta työstä syntyy teos

Tekijänoikeus tulee pohdittavaksi silloin, kun työn tulosta voidaan pitää teoksena. Sellaisesta on kysymys esimerkiksi kirjoissa, lehtikirjoituksissa, valokuvissa ja elokuvissa.

Ilman lainmuutostakin on mahdollista, että työntekijät luovuttavat tai myyvät kokonaan tai osittain oikeutensa teoksiin, joita he ovat luoneet joko yksin tai suuremman ryhmän osana. Eräillä aloilla tämä on jo normaalia käytäntöä.

Yritysmaailma ja erityisesti mediayhtiöt olivat toivoneet oikeuksia teoksiin kokonaan itselleen. Wallin arveli, ettei asian nyt saama käänne tullut niillekään yllätyksenä.

-Uskon heidän aistineen, että näin tulisi käymään.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

jussi vaarala

det

mutta pitäisiköhän meidän alkaa katsoa opetusministeriön virkamiehistön ns sivistystasoa kaikilla mittareilla

opetusministeriön virkamiehistön kun viimeksi olettaisi tuollaisia esityksiä tekevän

Vieras

Tämän keskustelun ensimmäinen kirjoittaja kysyi:

"mutta pitäisiköhän meidän alkaa katsoa opetusministeriön virkamiehistön ns sivistystasoa kaikilla mittareilla

opetusministeriön virkamiehistön kun viimeksi olettaisi tuollaisia esityksiä tekevän"

Vastaus on helppo ja yleisesti tiedossa. Täsmälleen samat tahot, jotka ajoivat tätäkin lakiesitystä pyrkivät kaksi vuotta sitten siirtämään tekijänoikeusasioiden vastuun opetusministeriöstä silloiseen kauppa- ja teollisuusministeriöön. Tämä hanke herätti rajun vastuksen ja ministeri Wallin ei lopultakaan uskaltanut antaa tällaista esitystä.

Esimerkiksi tässä on asiaan liittyvä juttu Uudesta Suomesta http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/kimmohakola/pyha-tekijanoikeus

Siirtohankkeen syy oli se, että ktm tuki varauksetta työsuhdetekijänoikeutta sekä muita median suuryritysten toiveita, opetusministeriö taas otti huomioon myös luovan työn tekijät.

Hallitus ja kulttuuriministeri eivät jääneet pulaan: opetusministeriön organisaatiota muutettiin välittömästi. Sinne palkattiin kokonaan uusi tekijänoikeusasioiden vastaava ja aiemmat asioita hoitaneet, asiantuntemuksensa osoittaneet virkamiehet syrjäytettiin.

Ei liene yllätys, että tämä uusi lainvalmistelusta vastaava virkamies oli nyt työsuhdetekijänoikeudesta esityksen tehneen työryhmän puheenjohtaja ja primus motor. Sitä ja muutamaa muuta Elinkeinoelämän Keskusliiton haluamaa muutosta varten hänet sinne mitä ilmeisimmin oli palkattukin ja siksi hallintoorganisaatio oli muutettu.

Valmistelu oli salaista ja keskitetty opetusministeriössä vain uudelle virkamiehelle. Työryhmän kokoonpanoa ei ole mainittu edes nyt tehdyssä esityksessä, mikä lienee aivan poikkeuksellista valtion missä tahansa komiteamietinnössä ja vastaavassa.

Siis: opetusministeriö ei ole menettänyt järkeään. Hallitus on rakentanut sinne aivan uuden organisaation hävittyään kamppailun tekijänoikeusasioiden siirrosta pois opetusministeriöstä nykyiseen työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämän uuden organisaation tavoite on ajaa hallituksen EK:lle lupaamat muutokset läpi. Jatkoa seuraa.

On vaikea kuvitella, että tämä kaikki olisi tapahtunut hallinnonalasta vastaavan ministeri Wallinin tietämättä.

jussi vaarala

henkilöt ovat

heidät pitää voida syynätä tarkoitusperiensä suhteen

kansalla on oikeus tietää minkälaisia virkamiehiä ja ketä virkamiehiä asialla on kussakin paikassa ja vaatia myös vaihtoa jos asittomia on eksynyt sekään

kuviohan vaikuttaa virkvaltaiselta jossa poliitikot juoksee virkamiesten taluteltavina kuin lampaat - syystä että poliitkoilla ei itsellään ole vahvaa visiota miten pitäisi tehdä - ja onko suomessa koskaan ollut aineettomilla aloilla vahvaa visiota omaavaa poliitikkoa - minusta ei ja sen näköistä on jälkikin

Vieras

Isoa kiitosta Wallille, oikea päätös! Taiteellisen työn tekijänä tuo lakiehdotus olisi ollut iso kolaus.

Pidetään suomalainen musiikin teko kannattavana vastaisuudessakin!

hanari

Jos työnantajalta viedään kaikki oikeudet työn teettämisen suhteen, mitkä työt jäävät jäljelle? Pellet hyppii näyttämöllä ja poliitikot eduskunnassa. Muu työ siirtyy sinne, missä maksaja saa mitä haluaa.

0-kerroksen väkeä

Miksi? Onhan kaikkien meidän muidenkin luovat työmme tulokset työnantajan omaisuutta, mitä saavat muuttaa mielensä mukaan. Miksi ns taiteilijat olisivat (edelleen) eriarvoisessa asemassa? Jos haluavat omistuksen teoksiinsa niin ryhtkööt yrittäjiksi kuten me muutkin. Oikeusvaltio?

Sokarates

Omahyväiset muusikot ja taitelijat ottivat taas erävoiton kuluttajista. Laki olisi tiennyt kilpailun lisääntymistä ja täten halvempia hintoja kuluttajan kannalta.

Nyt ahneet muusikot jne voivat jatkaa ylihinnoitteluaan ja edelleen vaatia tuntuvia korotuksia tallennemaksuihin

ksl

Ei kukaan ammattiaan harjoita ilmaiseksi. Luovan alan ammatit ovat usein sellaisia, että saa tehdä vuosia töitä omalla kustannuksella, ennenkuin alkaa saada tekemisestä rahaa - jos edes alkaa saada koskaan. Itsekkyys on työnantajan puolella ja hehän sen luovan työn tulokset tavalliselle kansalaiselle hinnoittelevat - ja on aivan turha luullakaan, että hinnat jotenkin maagisesti tippuisivat, jos taiteilijan tai muusikon oikeuksia omiin töihinsä kavennetaan ja näin heidän toimeentulonsa asetetaan vaakalaudalle.

Berliiniläinen

Keskustelu tekijänoikeudesta on jostain syystä jämähtänyt muusikoihin. Lukiessa Madonnan konserttipalkkioista tai Ville Valon vuosiansioista, helposti tulee kuva että kaikki muusikot tekevät hirveän tilin. Itse asiassa hyvin harva muusikko elää musiikillaan, ja vielä harvempi levytystuloilla. Silloinkin kun muusikon työpanos myy, tuottaja tekee usein isoimman tilin.

Koska itse olen työskennellyt kummallakin puolella tuottajan pöytää, ymmärrän kummankin osapuolen tavoitteet. Toisaalta tuottajalla/tilaajalla tulee olla oikeus saada rahalleen vastinetta (= omistusoikeus maksamaansa tuotteeseen) mutta tekijällä pitää olla oikeus valvoa tekelettään (esim että sitä ei muuteta ehdointahdoin). Tekijänoikeuslaki sitä paitsi koskee kaikkia, ei vain muusikoita, eli esim valokuvaajia, maalareita, desingereita, vaatesuunnittelijoita ja kirjailijoita.

Järjettömiä käytäntöjä pitää olla mahdollista muuttaa, esimerkkinä arkkitehtien järjettömät oikeudet rakennuksiinsa. Muutokset on kuitenkin tehtävä huolella, ei vasemmalla kädellä hutaisten.

Sitä paitsi, jos Suomen tekijänoikeuslaki olisi kovasti erilainen kuin kilpailijamaiden vastaavat, hyvin tienaavat taiteilijat voisivat siirtää oikeudet ulkomaille, mutta uransa alkuvaiheessa olevat jäisivät Suomen lain armoille. Laki oli huonosti valmisteltu (niin kuin ikävä kyllä iso osa Suomen nykyisestä lainsäädännöstä) ja on hyvä ottaa ainakin aikalisä sen kanssa.

Vieras

Onpa kumma, ettei taas tullut hyvä lakiesitysehdotus kasaan, kun työryhmässä oli taas ne tavanomaiset syylliset :rolleyes:

Tehkääs yhden kerran vaihteeksi sellainen laki, joka ei ole saneltu monikansallisten yhtiöiden suusta, kiitos.

Vieras

Sinähän näet tämän asian täysin väärinpäin.

Mietipä uudelleen!

Tietänetkö edes, mikä on oikeasti "korporaatio"..

Voi apua!

Tarzan.Kuusela

Tutut muusikot ja säveltäjät ovat toisistaan tietämättä ja eri yhteyksissä arvelleet aloitteen taustalla olevan suuren yrityksen, joka hyötyisi lainmuutoksesta merkittävästi. HeSari aloitti jupakan omimalla julkaistujen kirjoitusten oikeudet. Tämä on osin ymmärrettävää varsinkin vakituisten toimittajien kohdalla. Nokia pyörittää TV:ssa mainosta, jossa 69 Eyes -urpot kauppaavat puhelinmallin ostajille "yli miljoonaa biisiä ilmaiseksi ja laillisesti". Urpot eivät tajua kaivansa kuoppaa itselleen.

Kuka näistä kiemuroista ottaa selvää? Joku yrittää taas rahastaa ennestäänkin köyhien soittajaretaleiden kustannuksella. Teoston tilitykset löytyvät netistä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta summat eivät juuri päätä huimaa.

Muusikko

Keskeinen kamaluus tässä ehdotuksessa ei mielestäni ollut mikään taloudellinen näkökulma, vaan oikeus teoksen muunteluun. Kuvitelkaapa tilannetta jos tällainen laki olisi ollut voimassa Sibeliuksen aikana, ja kustantaja tilaisi häneltä sinfonian. Sitten teos valmistuu, ja kustantaja toteaa että "tämä on kyllä liian pitkä" ja nipsaisee jostain kohtaa pari kolmesataa tahtia pois, ja muuttaa samantien orkestrointia puolet pienemmälle orkesterille sopivaksi, jotta teos olisi helpompi myydä.

Teos on tämän jälkeen muotopuoli, ei edusta enää Sibeliuksen näkemystä eikä varmasti ole enää mikään mestariteos. Kukaan ei saa kuulla mitä Sibelius alun perin tarkoitti, koska hänellä ei ole käytännössä mahdollisuuksia tuoda sinfoniasta "kilpailevaa" versiota markkinoille.

Tässä tarinassa oli kosolti fiktiota, mutta periaatteellisella tasolla tästä on kyse. Miten voidaan vakavalla naamalla ehdottaa, että joku muu kuin tekijä hyväksyisi teokseen tehtävät muutokset? Jonain päivänä se teos voi olla seuraavan suomalaisen suuren sinfonikon mestariteos.