- Kuva: Kone Oy
Herlinin perheenjäsenet kertovat kirjassa avoimesti Pekka Herlinistä.
Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä -teoksesta otetaan jo kymmenes painos. Sen myötä teoksen kokonaispainosmäärä nousee 43 000 kappaleeseen. Otavan syyskuussa julkaisema teos oli viime vuoden myydyimpiä tietokirjoja.
Kone Oy:tä käsitellään lisää Karl-Erik Michelsenin yrityshistoriassa Kone - Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla. Se on alaotsikkonsa mukaisesti kertomus Herlinien suvusta, yrittäjyydestä ja satavuotiaan Koneen vaiheista. Teos ilmestyy keväällä sekä suomeksi että englanniksi.
Pekka Herlinin poika, Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin kohahdutti Koneen ruhtinas -kirjan julkaisun alla viime syyskuussa julkaistussa näkökulmassaan, jossa hän latasi kovaa tekstiä isästään.
-Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin, Herlin kirjoitti.
Herlinin runsaasti keskustelua herättänyt näkökulma oli Uuden Suomen viime vuoden luetuin juttu.
Herlinin perheenjäsenet kertovat kirjassa avoimesti Pekka Herlinistä. Koneen ruhtinas -kirjan on kirjoittanut amerikkalaissyntyinen John Simon. Simon on työskennellyt 25 vuotta Koneen viestinnässä.
Kommentit
Mikä tietokirja?
Perustelkaa olkaa hyvä.
Sehän oli Paul Simonin kirjoittama elämänkerta. Yhdenlainen näkemys.
myyntitilastojen nimitys ei-kaunokirjalliselle teokselle.
siis joku muu kuin romaani yms.
John Simonin kirjoittama elämäkerta isästäni
täyttää joka ainoan määritelmän, jonka tietokirjalle voi asettaa.
Niko H.
(minulla ei ole mitään tekemistä US:n tämän päiväisen jutun kanssa)
Kiinnostava kirja
Sain kirjan joululahjaksi ja luin saman tien. Kirja on kiinnostava ja poikkeaa kieltämättä tavanomaisesta tavasta kirjoittaa talouselämän merkkihenkilöstä.
Paul Simon taisi sanoa jollain kirjan sivulla, että tämä kirja on ensimmäinen näkemys ja että muunkinlaisia kirjoituksia saatetaan vielä kirjoittaa.
Koneen johtaja Gerhard Wendt kuoli jokin aika sitten. Ehkä joku kirjoittaa hänen elämänkertansa ja tätäkin aihetta siinä yhteydessä valaistaan lisää jostakin toisesta näkökulmasta.
Kyllä se minullekin tietokirjaksi ja tietolähteeksi hyvin kelpaa.
Mikä on tietokirjan määritelmä?
Onko Lasse Lehtisen väitöskirjakin tietokirja?
En tiedä
Yrittääkö joku provoilla, mutta aihe on minulle läheinen. Se on John Simon, ei Paul Simon. Se on elämäkerta, ei elämänkerta.
Niko
No voi sun
Olen tähän päivään asti vaivaisella kielikorvallani päätynyt muotoon elämänkerta, ja hitto vie joudun myöntämään että olen ollut väärässä. Sitä sattuu harvoin. Siis sitä että myönnän olevani väärässä.
Mutta en minä vieläkään niele sitä että romuttamo on autopurkamo, kyllä se minulle yhä on autopurkaamo.
John Simonin kirja on epäilemättä tietokirja. Tietokirja kun on kaiketi eri asia kuin sanakirja.
Ei ollut provoiluyritys
Ihan epähuomiossa kirjoitin Paul Simon. Kyllä se John Simon oikea kirjoittaja on. Elämäkerta oikein, elämänkerta väärin. En siis provoillut.
Ärsyttävätkö kirjoitusvirheet ja epätäsmällisyydet kirjoituksissa enemmänkin?
Vain toistuessaan...
Olen muuten erittäin huolimaton kirjoittaja, oikolukijan kauhu.
Niko H.
kai se ottaa ainakin silmään, kun kaikki kirjoitti väärin;
paul simonin elämänkerta..
onko muuten ilmestynyt?
Surullinen sivu 392 - ymmärtääkseni eka painos
"Kirjailija" John Simonin ja koko kirjan arvostus romahti sivulla 392 - samoin muuten kävi muinoin Nokian Ruoholahden auditorioissa Pekka Himaselle - kun ensimmäisessä mahdollisessa kohdassa (haamu)kirjoittaja jää kiinni asiavirheestä.
ENTJ väitettiin olevan tj:n prototyyppi. Ok, tämä sentään ehkä oikein - en tunne ko menetelmää. Sitten väitettiin, että Pekka Herlin oli juuri tälläinen tyyppi sydänjuuriaan myöten. Siis 1)Ekstrovertti (E=Extrovert) - ulospäinsuuntautunutko? 2)Intuitiivinen (N=iNtuitive) - siis osasi päättää nopeasti intuitioon perustuen? 3) Ajatteleva (T=Thinking) - mies joka lyö tuntematonta ruotsalaista satamassa turhan takia turpaan ja yöpyy Maarianhaminan putkassa? 4)Järjestelmällinen (J=WTF, suomeako yhtä-äkkiä?)
Mieshän oli aikaisemman kirjoittelun perusteella täysin vastakohta, sille mille Simon "analysoi" hänen olevan sivulla 392.
Tuli vähän sama tunne, kuin olisin lukenut "Modernin talouselämän perusteet"- kirjaa 400 sivua ja lopussa lausutaan jotain tyyliin: "Revalvaation on edullinen pienissä vientiriippuvaisissa maissa, parantaen näin vientiyrityksten kilpailukykyä..." Eli alkukin oli varmaan ihan yhtä väärin??
Ei helvetti. Viimeksi petyin yhtä pahasti Nokian auditoriossa, kun Pekka Himanen osoitti julkisesti täydellisen tietämättämyytensä medialukutaidostaan...
Eikö tuolle Simonille voi lähettää missään palautetta? Googlasin kyllä, mutte en löytänyt. Jos nyt edes sen ko kappaleen korjaisivat seuraavaan painokseen.
-ExNokia
Katkeraa menoa
Tommosella katkeralla halpahintaisella tilityksellä myydään, näköjään niin verkkolehtiä kuin kirjojakin. Harmi ettei hieno teollisuusmies saanut asiallista historiikkia, jokaisella ihmisellä on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa, turha niitä on repostella. Taitaa olla henkilökohtaisen koston välikappe koko juttu, mikä sinällään ei ole aikuisten ihmisten toimintaa.
Idänkaupan vuorineuvoksen perhe-elämä ja liike-elämä
Minusta tuo suuriruhtinas Herlinin elämäkerta kaipaisi sellaisen business -tyyppisen jatko-osan, jossa kerrottaisiin se, miten Pekka Herlin lähti kansainvälistämään länteen idänkaupan eli bilateriaalikaupan rahoilla ja miten heikossa tilassa firma oli 1970-luvulla.
Toivottavasti Antti Herlin kirjoituttaa sen vaikka jollain Sanoman (WSOY:n) talliin kuuluvalla kirjailijalla.
Minusta jokaisella on oikeus tuoda esille näkökulmansa eikä kenelläkään ole oikeutta estää toisten näkökulmien esille tuomista, ei edes Susan Kurosen (nyk. Ruusunen).
No kyllä ovat ihmiset uteliaita!
Mie luen sen vasta sitten, kun se tulee Kemin kaupunginkirjastoon!
Vais että kuohita olis pitäny!
Oikea asenne MerjaH
Tuo on oikea asenne MerjaH. Jos kirja on kiistanalainen, sitä ei vielä kannata tukea omalla ostovoimalla, vaan ainoastaan kunnallisverovaroilla kirjastossa.
Minäkään en rahoita montaakaan teosta tai (puolue)lehteä omalla ostovoimalla, vaan kunnallisverovaroilla.
Tässä on kirjan saatavuus / kaukolainattavuus maakuntakirjastoissa
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&au...
Ai, kiitti Tapsa
Saahan nuo kaukolainanakin.
Minä en osta mitään, jos ei ole pakko.
Kirja on myös monipuolinen katsaus
suomalaiseen talouselämään. Paljon tuli tietoa ja uutta näkemystä 50-luvulta aina tähän päivään asti. Kipparille kysymys: Onkohan ilmastonmuutoksesta tehty yhteen pätevää "tietokirjaa" vai pyöritäänkö manipulatiivisten tarkoitusperien kanssa?
"-Ihmisenä isäni oli
"-Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin, Herlin kirjoitti."
Kun lueskelee Niklas Herliinin juttuja niin pakko on yhtyä häneen.
Tästä tulikin mieleen eräs juttu antiikin ajoilta. Keisari Caligula pukeutui naiseksi ja keimaili orgioissa, eräs ulkopuolinen kuuli asiasta ja totesi: "Olisipa hänen äitinsäkin ollut samanlainen kuin hän"
Jotenkin tolleen se juttu meni
Svinson
Monikaan ei Suomessa kehtaisi tunnustautua Sianpojaksi, Kusipäänpojaksi, Ihmishirviönpojaksi tai Kuohittavanpojaksi.
Svinhufvud
Sianpäänpojaksi tunnustautuisi moni mielellään.
Niklas Herlin on ihan
Niklas Herlin on ihan isänsä näköinen :)
Jos pojasta tuli tuollainen
Jos pojasta tuli tuollainen niin olen samaa mieltä että isä olisi pitänyt sterilisoida
Taloushistoriasta kiinnostuneille
Luen kirjaa parhaillaan. Ehkä ei elämänkertojen aatelia, mutta Koneen ja Suomen taloushistorian kannalta kiinnostava. Jos tykkää lukea Talouselämää ja Kauppalehteä sekä muistella menneiden vuosikymmenien työelämää, niin suosittelen. Kirja on ennen kaikkea kertomus poikkeuksellisesta elämäntyöstä ei niinkään Pekka Herlinistä itsestään. Tuo painosten määrä minua ihmetyttää. Keille tätä mahdetaan lahjoittaa.
Pekka Herlinin psta.
Hän rakensi yhtiön lähes tyhjästä. KONE osakeyhtiö on hänen näkemyksensä ja hänen visionsa. KONE osakeyhtiö kärsi hirvittäviä iskuja sekä tuskia Suomen tasavallan kanssa. Kauhistuttavan sodan jälkeen Pekka Herlin joutui istumaan ja istui Moskovassa pöydässä maailman käsittämättömimpien massamurhaajien kanssa. Mitä ihminen tekee kohdatessaan sellaista väkivaltaa ja julmuutta harjoittaneiden ihmisten kanssa jotka eivät tappaneet yhtä vaan tuhansia, miljoonia kanssaihmisiään aatteensa valossa? Juo viinaa. Murhaaja juo viinaa. Kauppamies juo myös viinaa ja on samaa mieltä. Siinä ei ole sen kummempaa.
KONE osakeyhtiö työllisti tuhansia tavallisia ihmisiä. Ihmisiä jotka elivät, olivat ja tekivät työnsä. Pekka Herlinin elämäntyö oli myös näiden ihmisten ja heidän hyvinvointinsa huolehtiminen. Jos asiat olisivatkaan olleet vain rahaa tai vain yhtä perhettä, päätökset ja valinnat olisivat olleet helppoja, mutta tuhannet ihmiset ja heidän perheidensä hyvinvointi riippui Pekka Herlinin liiketaloudellista osaamisesta ja joskus pelkästä viinapäästä.
Pekka Herlin on ollut perheensä suhteen hyvin vaikea ja raskas ihminen. On vaikea ymmärtää monikansallisen suuryrityksen vaatimuksia ja tahtotiloja. Puhumattakaan siitä että kunnioittaisi miehen elämäntyötä suomalaisen teollisuuden ja hyvinvoinnin puolesta. Tämä näkyi myöhemmissä päätöksissä joita joku voisi luonnehtia pelkuruudeksi tai ailahteluksi.
Joskus kuka hyvänsä haluaisi olla fiksumpi, älykkäämpi tai oivaltavampi kuin mitä on. Tuskin Pekka Herlinkään oli tyytyväinen itseensä sellaisena kuin mitä hän oli. Mutta kaikesta loasta huolimatta Pekka Herlin oli myös merkittävä teollisuusmies. Tätä ja hänen merkitystään tavallisten työntekijöiden työllistämiseksi ei mikään eikä kukaan voi riistää eikä kiistää. Sellaisia miehiä ei salvota ja sillä hyvä.
Idänkaupassa maksansa, perheensä ja henkensä menettäneet
Joskus kun katselin Suomen kaartin Turkin sodassa menettäneiden muistomerkkiä, tuli mieleen, että pitäisikö olla jonkinlainen marmoritaulu, ellei nyt kivipaasi Suomen idänkaupassa maksansa, perheensä tai henkensä menettäneille?
Mieleen tulee virkansa juonut Ahti Karjalainen, joka nautti velvollisuuden tunnosta alkoholia punaisten vuorineuvostenkin puolesta.
Mieleen tulevat ne monet kymmenet juopot, jotka palvelivat itärintamalla, kunnes muuttuivat työkyvyttömiksi.
Mieleen tulee Pekka Rahunen, joka murhattiin.
Mieleen tulevat 1990-luvulla kiristetyiksi yritetyt ja hieman pahoinpidellyt akkreditoidut edustajat, joiden tueksi lopulta tuli FSB ja Omon.
Näistä idänkaupan sankarijuopoista ja elostelijoista saisi kokonaisen kirjasarjan, ellei vanhankantainen viime vuosituhannelta peräisin oleva häviäisiyys estäisi kertomasta koko totuutta Suomen kansalle yleensä ja Iltalehden lukijoille erityisesti.
Minusta olisi hyvä, jos sosialibyrokraatitkin saisivat "kirjallisia todisteita" siitä, miten kansantulo muodostuu maailmanmarkkinoilla: verokertymä ja virkaeläkekertymä.
Ei mitenkään huono idea
En nyt tuohon "sankarijuoppo" ajatukseen lähde mukaan mutta ihmisiin jotka uhrasivat itsensä että muilla olisi työtä.
Viinan juominen on töistä kovimpia.