Perjantai 26.8.2016

Niinistö yllättyi omasta elämäkerrastaan: ”Äärimmäisen epämiellyttävää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.4.2010 09:52
Päivitetty: 
28.4.2010 09:58
  • Kuva: Creative Commons / Megapolis
    Kuva

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistöstä (kok.) julkaistaan elämäkertateos, vaikka mies itse ei ole asiasta kuullutkaan.

– Tämä on amerikkalaista tyyliä. Tuntuu äärimmäisen epämiellyttävältä, yllättynyt Niinistö kommentoi Iltalehdelle.

Niinistö kokee, että elämäkerran julkaiseva Ajatus Kirjat toimii asiassa ”luvatta”. Hän oli kieltäytynyt kysyttäessä kyseisestä projektista.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ed Göran

Hyvä kun tehdään jo nyt. Sauli voi tehdä korjauksia ja tarkennuksia itse.

Parempi näin, kuin että auktorisoitu muistiinpanojen ainoa käyttövoideltu saisi tehdä tilaustyönä toivottua historiaa.

Vieras

UMTS Niinistö. Niinistö oli valtionvarainministeri kun Soneras osti UMTS luvat Saksasta. Valtio omisti tuolloin 51% Sonerasta.

Kiva jos joku vähän muistuttaisi.

Jotkut kun pitää Niinistöä talousnerona.

niklasherlin

Auktorisoimaton elämäkerta on maailmalla, kuten Iltalehden jutussa mainitaan, aika tavallinen. Myös jalkapallohuliganismi on maailmalla tavallisempaa kuin Suomessa. Tarvitaanko Suomeen kumpaakaan? Vaimon hakkaaminen on suomalaisten ennätyslaji Euroopan tasolla, mutta ei siitä kannata vientituotetta tehdä.

Pari vuotta sitten toimittaja Katja Boxberg julkaisi kirjan Paavo Lipposesta. Lipponen ei osallistunut kirjan valmistumisprosessiin, mutta ei varsinaisesti kieltänyt tai pyytänyt Boxbergia jatkamasta hanketta. Lipponen oli prosessista tietoinen alusta lähtien.

Niinistö sanoo, että kuuli kirjahankkeesta vasta Iltalehden toimitukselta. Prosessi on siis ollut tekeillä hänen selkänsä takana sen jälkeen kun Niinistö on kieltäytynyt ”normaalista” elämäkerrasta. Tilanne siis poikkeaa hyvin tärkeältä kohdalta Lippos-kirjasta. Tapaus on ikävä: seuraava vaihe Suomessa on auktorisoimattoman törkykirjan julkaiseminen. Niitäkin julkaistaan maailmalla.

Tekijänoikeusasioista on puhuttu paljon viime aikoina. Onko elävällä ihmisellä tekijänoikeus oman elämänsä julkaisemiseen?

Selän takana kirjan kirjoittaminen saattaa vahingoittaa koko kustannusalaa. Niinistön kaksi kirjaa julkaisseen kustantamo Teoksen hallituksen puheenjohtajana en tässä prosessissa tunne suurta kiitollisuutta kustantamo Ajatusta tai sen emoyhtiötä Gummerusta kohtaan.

Kilpailijaa ei saisi moittia ja arvostankin Gummerusta ja Ajatusta monien hyvien kirjojen kustantajina. Mutta Gummerus on tehnyt ainakin yhden vakavan virheen alalla aiemmin. Kymmenisen vuotta sitten Gummerus julkaisi edesmenneen Nokian pääjohtajan Kari Kairamon elämäkerran, jonka kirjoitti päätoimittaja Matti Saari. Julkaisi, vaikka vainajan omaiset vetosivat kustantamoon, ettei kirjaa julkaistaisi. Kirja sisälsi muun muassa täysin sopimatonta spekulaatiota vainajan mielenterveydestä.

Kairamo-kirjaa kirjoittaessaan Saari haastatteli Kairamon tuttuja ja lupasi haastattelut tarkastettaviksi. Lupaukseksi jäi.

Huomattavaa on myös että elämäkerta on ”faktakirja”, pitivät faktat kutinsa tai ei. Kaunokirjallisuus on fiktiota. Toinen Teoksen kirjailija, Tammen silloinen kirjailija Raija Oranen kirjoitti Tammelle hyvän romaanin Bolero, joka kertoi Kari Kairamon oloisesta yritysjohtajasta. Oranen oli selvästi käyttänyt Saaren kirjaa lähteenä omaansa kirjoittaessaan, mutta Oranen kirjoitti romaania. Fiktiota.

Jari Tervon loistava romaani Koljatti käsitteli satiirin vaikealla tyylillä suomalaista julkisuutta (minun tulkintani mukaan). Sekin on romaani, ei pilkkakirjoitus pääministeri Matti Vanhasesta. Presidentti Urho Kekkosen omaiset eivät ole moittineet Kekkosesta kirjoitettuja romaaneja, mutta Anita Hallaman ja Kekkosen välisen kirjeenvaihdon julkaiseminen kirvoitti aikanaan jälkeläisiltä happamia kommentteja.

Ajatuksen toimituspäällikkö Ilpo Jäppinen mainitsee Iltalehdessä, että Niinistön elämäkertaa varten on haastateltu lukuisia Niinistön hyvin tuntemia henkilöitä. En tunne Niinistöä niin hyvin, että minua olisi haastateltu. Jotenkuten tunnen muutaman ihmisen, joista voisi sanoa ”Niinistön hyvin tuntema”. Heillekin kirjaprojekti tuli uutisena Iltalehden kautta; heitä ei ole kirjaan haastateltu.

Suomalaisen tietokirjan uskottavuus on vaarassa. Ikävää.

Niko H.

BB

Mikäli elämäkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen edellyttäisi kohteensa lupaa, suostumusta tai tietämystä, elämäkertoja ilmestyisi erittäin paljon vähemmän niin omalla kielellämme kuin etenkin käännöksinä. "Unauthorized Biography" on ainakin anglosaksisessa maailmassa erittäin yleinen tai ellei vallitseva käytäntö, ja the Kinks -herra ja nero Ray Davies pani vielä paremmaksi julkaisemalla "auktorisoimattoman omaelämäkerran". Herkkähipiäisistä, korkealle kurkottavista poliitikoista ei tule koskaan puutetta.

Ransun

Ei UMTS-kauppa ollut ministeritasolla päätettävänä, vaan Soneran ja Telefonigan toimiva johto kaupasta päätti!

Kyllä elämänkertateoksesta täytyy mielestäni asianosaisen henkilön suostumus olla!

Sauli Niinistön kaltaisia "suoraselkäisiä" edustajia kansanedustuslaitoksessamme on aivan liian vähän!

Voi sanoa että olen äänestänyt Niinistöä,eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaaleissa, eikä ole tarvinnut katua äänestyspäätöstäni!
Voimia ja terveyttä toivon Hänelle vilpittömästi, vaativassa tehtävässä eduskunnanpuhemiehenä!

Mila F

Että voi muka julkaista toisen elämästä elämäkerran ilman suostumusta. Yksityisyyttä suojataan viimeiseen asti ja jopa niin, että vaikeutetaan potilastietojen luovutusta hengenvaarallisissa tilanteissa yksityisyyden suojaan vedoten. Eikö henkilökohtainen elämä muka kuulu yksityisyydensuojan piiriin? Ainakin yksityisyydellä suojattu henkilö on oikeutettu kieltämään tai lupaamaan teoksen kirjoittamisen. Ilmiselvästi laiton ja törkeä juttu.