- Kuva: EPA / All Over Press
Tutkijan mukaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on "klassinen esimerkki" globishin puhujasta.
Faktakulma
–Ulkomaalaisten käyttämää globish-englantia puhuu Jean-Paul Nerrieren mukaan 88 prosenttia ihmiskunnasta.
–Globishissa pärjää noin 1500 sanalla, kun esimerkiksi arvostettu englannin sanakirja listaa englannin sanoja kaikkiaan yli 600000.
–Nerrieren globish-listalla ovat muun muassa sanat: able (osaava), zero (nolla), much (paljon) ja many (monet).
–Lauseet ovat yksinkertaisia. Esimerkiksi passiivilause: The streets were cleaned kääntyy aktiiviin The workmen cleaned the streets (Työmiehet siivosivat kadut).
–Jean-Paul Nerriere on rekisteröinyt globishin tavaramerkiksi.
–Lisätietoja globishista löytyy muun muassa hänen nettisivultaan http://www.jpn-globish.com
Maailman kielien joukkoon on kuin varkain hivuttautunut uusi tulokas: globish. Sitä osaa eittämättä valtaosa maailman väestöstä.
Kansainvälisten yritysten työntekijät puhuvat sitä muun yhteisen kielen puutteessa ja mielenosoittajat kirjoittavat sillä protestinsa kaikkien nähtäväksi. Sillä viestitään netissä ja tekstiviestein, ja turistit selvittävät sillä asiansa missä maailmankolkassa hyvänsä.
Suomalainen pitää globishia englantina, mutta syntyperäisen englanninpuhujan se saattaa ymmälleen. Ajatus voi jäädä häneltä jopa ymmärtämättä. Globishin sanasto on suppea - sitä pystyy puhumaan noin 1500 sanalla - ja lauserakenteet yksinkertaisia. Puhe on hidasta, ja ymmärtämisen avuksi otetaan ilmeet, eleet ja toisto.
Globishissa sulautuu yhteen kaksi sanaa: globaali ja english. Suomeksi käsite tekisi mieli kääntää tankeroenglanniksi, mutta se tehnee vääryyttä globaalille englannille. Ainakin jos brittiläistä toimittaja-kirjailijaa Robert McCrumia on uskominen.
Hän kehottaa tarkastelemaan Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman puheita, jos haluaa oppia ymmärtämään globishia.
-Hän (Obama) on klassinen esimerkki. Hän kasvoi Kansasissa (äitinsä kasvattamana), asuu Havaijilla ja Indonesiassa, on kenialaista sukujuurta. Ja kun hän puhuu... tarvitaan vain vähän muokkausta, että puhe voidaan ymmärtää kaikkialla, sanoi McCrum uutistoimisto Reutersille.
McCrum ottaa esimerkiksi presidenttiehdokas Obaman tunnetun iskulauseen Yes We Can (Kyllä me pystymme).
-Se toimii kaikkialla maailmassa.
Britti ei pärjää globish-porukoissa
Robert McCrum on omaksunut globish-käsitteen ranskalaiselta Jean-Paul Nerriereltä. Eläköitynyt IBM-pomo havahtui työkokousten yhteydessä pohtimaan ulkomaalaisten puhumaa englantia.
BBC:n toimittaja Hugh Schofield kuvaa, miten Nerriere oli liiketapaamisessa, jossa läsnä oli myös korealainen, brasilialainen ja britti. Muut kolme puhuivat englantia, jota jokainen heistä ymmärsi täysin mutta joka sai britin aivan ymmälleen. Hän jäi ulkopuoliseksi, koska hänen englantinsa oli liian kehittynyttä ja monimutkaista, jotta muut olisivat sitä käsittäneet.
Nerriere päätteli, että englannista oli syntymässä muoto, jota käyttävät muut kuin englantia äidinkielenään puhuvat. Havaintonsa hän kirjoitti kirjaksi Don't Speak English, Parlez Globish (Älä puhu englantia, puhu globishia), jossa hän hahmottelee globishin sanastoa ja rakenteita.
Globishin puhujan ei tarvitse muistaa sellaisia englannin sanoja kuin niece tai nephew. Riittää kun osaa selittää sukulaisuussuhteet englanniksi kiertoilmauksilla kuten veljentytär tai sisarenpoika.
Huumoria globishin puhuja välttää, samoin idiomaattisia sanontoja ja vertauskuvia. Väärinymmäryksen vaara näet niiden myötä lisääntyy.
Amerikanenglannista globishiin
Jean-Paul Nerriere ei pidä globaalienglantia varsinaisena kielenä.
-Kieli välittää kulttuuria. Globish ei tähtää tähän ollenkaan. Se on viestinnän väline, Nerriere selvittää New York Timesin haastattelussa.
Kieli tai ei, britti McCrum ennustaa globishin olevan meneillään olevan vuosisadan kieli, jonka käyttö koko ajan lisääntyy.
-1800-luvulla oli brittienglanti, 1900-luvun lingua francaksi (yhteiskieleksi) tuli amerikanenglanti, sanoo Robert McCrum.
-Nyt on meneillään kolmas vaihe - globishin vuosisata.
Faktakulma
–Ulkomaalaisten käyttämää globish-englantia puhuu Jean-Paul Nerrieren mukaan 88 prosenttia ihmiskunnasta.
–Globishissa pärjää noin 1500 sanalla, kun esimerkiksi arvostettu englannin sanakirja listaa englannin sanoja kaikkiaan yli 600000.
–Nerrieren globish-listalla ovat muun muassa sanat: able (osaava), zero (nolla), much (paljon) ja many (monet).
–Lauseet ovat yksinkertaisia. Esimerkiksi passiivilause: The streets were cleaned kääntyy aktiiviin The workmen cleaned the streets (Työmiehet siivosivat kadut).
–Jean-Paul Nerriere on rekisteröinyt globishin tavaramerkiksi.
–Lisätietoja globishista löytyy muun muassa hänen nettisivultaan http://www.jpn-globish.com
Kommentit
Nokia-englanti
Tuohan on jo virallistettu Nokialla. Ei siellä millään Öxfördin englannilla pitkälle pötki.
Ei pidä paikkaansa
Me suomalaiset tiedämme, että maailmalla pärjää vain opettelemalla ruotsia.
Miksi muuten sitä meille niin hartaasti pakotettaisiin?
Eiköhän nämä Nokian suomalaiset
myynti-insinöörit ole huippuja tämän kielen täydellisessä hallinnassa. En tiedä heidän kouluttajastaan, mutta ainakin tämä EU-komissaarimme Rehn ja valiokuntaneuvoksen puoliso ovat selvästi samaan koulukuntaan kuuluvia.
Rehnin globisissä on kummallinen jälkihenkonen "tef/töf"
pitäisi oikein analysaattorilla tutkia mikä se savolainen mutjautus on vai vain syylä kielessä
ennen kieli oli nimeltään "bad English"
kaikki kehittyy, nyt sillekin on annettu kunniallinen nimike
Also called as broken english
"Broken English is a term used to describe hesitant or badly structured English, specifically as used by non-native speakers of the language. It is sometimes called fractured English or Engrish" Wikipedia
Hauskaa, että natiivit englantilaiset joutuvat myös ikäänkuin vieraan kielen käyttöön.
world english
Oikeastaan kyse on helposta yleisenglannista. Brittejä tietysti ottaa kupoliin, kun heidän "hieno" kielensä on annettu kaiken kansan käyttöön ilman hienoja aksentteja ja lauserakenteita. Pääasia lienee toimittaa asioita niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät. Aboriginal enkut ehkä syrjäytyvät, koska kukaan ei ymmärrä heidän puhettaan.
Ollaan oikealla linjalla
Minusta olisi tosi hieno asia jos maailmassa olisi yksi HELPPO kieli jonka kaikki voisivat vaivattomasti opetella ja kommunikoida keskenään. Nämä nykykielien kielioppisäännöt ja niiden poikkeukset on kehitelty 1600-luvun aikana jotta tavallinen kansa EI osaisi lukea ja kirjoittaa ja joutuisi käyttämään kirjureita ja tämä porukka ja valtaapitävät pystyivät riistämään köyhiä. Itse luopuisin mielelläni esim. suomenkielen "ääkkösistä" jos niin päätettäisiin.
Pidgin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
(laajemmin http://en.wikipedia.org/wiki/Pidgin )
Tuossahan ei sinänsä ole mitään uutta, yksinkertaistettuja pidgin-kieliä on puhuttu varmaan jo muinaisten roomalaisten ajoista lähtien. Pelkästään englannin pohjalta muodostettu pidgin on tosin historiallisesti ajateltuna ehkä hieman outo, mutta käytännön puheessa tullee myös sanoja puhujan äidinkielestä, jolloin käytetty kieli täyttää pidginin tunnusmerkit. Mikäli otetaan huomioon, että modernista englannista suuri osa on lainasanoja niin tämähän ei ole edes mikään ongelma.
Ehkä kielen "keksineiltä" yritysjohtajilta puuttuu vain historian ja kielitieteen tuntemus.(Kirjamyynnin toivossa, "puhu Tätä Kieltä(tm) niin sinua ymmärretään kaikkialla"?)
Brittitutkijan väite
Britti tutkii ehkä brittienglanti oletusarvona. Lisäksi oletan esim. Obaman käyttävän puheissaan monentasoista englantia. Brittitutkija on ottanut esimerkiksi sloganin. Muissa osissa on tyylillisesti ja sanastollisesti hyvin toisenlaista kieltä. Puheessa on hyvä olla tietoisesti nopeasti ymmärrettävää kieltä - muutenhan se menisi ohi, tai kuulija jäisi miettimään monimutkaisempia rakenteita tai sanontoja.
Sen sijaan kirjoissaan Obama käyttää kieltä upeasti ja rikkaasti. Ja sekä sisältö, rakenteet että sanasto ovat nautittavia ja kiinnostavia. Myös kirjallisesti.
Sinänsä kiinnostavaa briteille joutua kielellisesti hankalaan tilanteeseen.
Yleismaailmallinen kieli ei voi toteutua
Vaikka kaikki yleismaailmallisiksi suunnitellut kielihahm otelmat ovat ajatuksellisesti hyviä ja toimisivat helppoina kansainvälisinä ratkaisuina, ei niiltä saa odottaa liikaa. Kieli on elävä ja muuttuva organismi, joten jos sellainen kieli jonain päivänä vallitsisi maailmassa, vallitsisi taas seuraavana päivänä murteiden sekamelska ja vähän myöhemmin täysbaabeli.
Huono englanti on aika hyvä ja toimiva kieli, ja siinäkin on rutosti murteita.
Pöh, poliitikoilla
on oma kansainvälinen kielensä, sitä kutsutaan nimillä "rubbish" tai "bullshit" tai pahimmassa tapauksessa "utter bollocks"
Nokia-English
Maailman tuleva yleiskieli on kyllä nokia-English. Sitä puhuvat insinöörit ja intialaisetkin. Kieli keksittiin Oulussa 1980-luvulla. Kieli kirjoitetaan kuten englanninkieli, mutta lausutaan kuten sen suomalainen insinööri on oppinut sanomaan. Ymmärtämisvaikeuksia ei ole eikä tule.
Eefraimi
"Maailman tuleva yleiskieli
"Maailman tuleva yleiskieli on kyllä nokia-English"
____
Nonglish?
Lolplease
Globish, ei helvetti. Huono englanti on ollut maailman valtakieli jo pidemmän aikaa, ja tämä on vain jonkun mediaprofessorin tapa saada itselleen huomiota. "Globish" (vrt. vaikka Finnish, eli pohjasanana alue, perässä ish, joka ei viittaa Englishiin, vaan siihen, että se on sieltä peräisin - sama sana koskee niin kieltä kuin ihmistäkin) toimii täysin englannin ehdoilla, joten se on englantia. Se, että se on kaksivuotiaan sumusaarelaisen tasolla, ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että se on alkeellista. Sinällään ihan kiintoisaa, mutta ei se nyt mikään uutinen ole, että maailman puhutuin kieli on huono englanti.
Finglish
on ollut amerikansuomalaisten kieli, millä on pärjätty.
Juuri näin
Kuulun siihen sukupolveen, joka luki koulussa pitkän saksan ja kunnollisen ruotsin. Englanti oli sivuaine
lukiossa kolmen vuoden ajan ja sitä perua on sujuva bad English. Myöhemmin opettelin vielä italiaa käytännön tasolla, ranskaa valitettavasti vain parisenkymmentä sanontaa.
Hyvin olen pärjännyt etenkin Euroopassa, mutta hankalampaa se on todellakin englantia puhuvissa maissa. Jos osaisin puhua oikeaa englantia kohtalaisesti ja muista kielistä vain jonkin sortin alkeet, niin kommunikointi olisi kaikissa maissa ollut selvästi rajallisempaa ja ihmissuhteet pinnallisia.