Kumman pitäisi erota, Vanhasen vai Korhosen?

Nova Group oli yritysryhmä, joka hoiti toimitilavälitystä ja suunnitteli maankäyttöä ja rakentamista. Yrityksen toimitusjohtaja toimi Tapani Yli-Saunamäki. Yrityksen omisti tasaosuuksin Aija Merisalo ja Pasi Hakala. Liikevaihto oli 13 miljoonaa euroa.[1] Helsingin käräjäoikeus asetti 15.6.2009 yritysryhmän kaksi yritystä – Nova Group Oy ja Nova Kiinteistökehitys Oy – konkurssiin.[2]
Nova Groupiin haettiin Nova Kiinteistökehitys yrityssaneeraukseen joulukuussa 2008.[3] MTV3:n mukaan Novan päätilintarkastaja ja varatoimitusjohtaja olivat lähteneet yhtiöstä marraskuussa 2008, mutta kaupparekisteriin ei ollut toimitettu vuoden 2007 tilinpäätöstä. Toimitusjohtaja Arto Merisalon mukaan uusi tilintarkastaja oli valittu, mutta tietoja ei oltu ehditty toimittaa viranomaisille.[4]
Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja oli Arto Merisalo, toisen omistajan puoliso. Nova Groupin pääala oli maankäyttö ja rakentamisen asiantuntijapalvelut eli kaavoitus- ja maankäyttösopimusten hierominen kuntien kanssa.[5] Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen olivat Nova Kiinteistökehityksen suurasiakkaita.[6]
Nova Group rakensi Rovaniemelle uutta tehdasta. Tehtaan avajaisiin 5.5.2008 osallistuivat Mauri Pekkarinen ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja Arto Merisalo.[7]
Nova Group oli merkittävin vuoden 2007 eduskuntavaalien ehdokkaiden tukija. Yritys tuki Kehittyvien maakuntien Suomi (KMS) nimistä yhdistystä 145 000 eurolla (36 %). Toimitusjohtajan Arto Merisalon luottojuristi Pekka Lind on myös KMS:n puheenjohtaja.[5][8] KMS:n sihteeri Timo Töykkä teki Nova Groupin lehteä.[9]

Lähteet :
1. Kehittyvän vaalirahoituksen, Kehittyvien maakuntien Suomi keräsi mittavalla vaalituella oman eduskuntaryhmän Herää kysymys, voisivatko vaaliavustajat toimia bisnesten, Helsingin Sanomat 25.5.2008 D4
2. MTV3: Vaalirahoittaja Nova Group asetettiin konkurssiin
3. Nova kiinteistökehitys yrityssaneeraukseen, Helsingin Sanomat 16.12.2008 B4
4. MTV3: Novalla isot verovelat maksamatta, Helsingin Sanomat 18.11.2008 B4
5. 5,0 5,1 KSM:n takana vain viisi rahoittajaa ja Kohuyhdistys KMS olikin vain kolmen liikemiehen operaatio, Lahjoittajia ei ollut suuri määrä, kuten Vanhaselle kerrottiin, Helsingin Sanomat 7.6.2008 A3ja A5
6. Nova Group – yhtiö rahoitti KMS-yhdistystä 145 000 eurolla, Helsingin Sanomat 6.6.2008 A4
7. Kohuyhdistys KMS olikin vain kolmen liikemiehen operaatio, Lahjoittajia ei ollut suuri määrä, kuten Vanhaselle kerrottiin, Helsingin Sanomat 7.6.2008 A3
8. KSM:n takana vain viisi rahoittajaa, Helsingin Sanomat 7.6.2008 A5
9. Keskustan hallintopäällikkö kohuyhdistyksen varatilintarkastaja, Helsingin Sanomat 4.6.2008 A4
x

Kehittyvien maakuntien Suomi ry on joulukuussa 2006 perustettu yhdistys, joka rekisteröitiin Vaasassa 18.1.2007. Sen tavoite on "ylläpitää Suomen maakuntien vetovoimaisuutta, aktivoida kansalaiskeskustelua ja lisätä äänestysaktiivisuutta." Yhdistys tuki vuoden 2007 eduskuntavaaleissa monia poliitikkoja. Ilta-Sanomien mukaan 30 kansanedustajaa on ilmoittanut itse saaneensa vaalitukea yhdistykseltä.
Kehittyvien maakuntien Suomi julkaisi listan tukemistaan ehdokkaista toukokuun 2008 lopussa. Se ilmoitti tukeneensa eduskuntavaalien 2007 ehdokkaita 406.000 eurolla, mutta ehdokkaat olivat itse toukokuun 2008 loppuun mennessä täydennetyin ilmoituksin päässeet vain 350.000 €:n yhteistukisummaan. Eroa oli edelleen 56 000 €.[1]
Kiinnostus vaalirahoitukseen syntyi toukokuussa 2008 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallin ilmoitettua televisiohaastattelussa rikkovansa tietoisesti vaalirahoituslakia, koska siitä ei ollut säädetty laissa rangaistusta. Lisäksi huomiota herätti yhdistykseltä rahoitusta saaneen pääministeri Matti Vanhasen asettuminen näkyvästi tukemaan yhdistyksen taustahahmon liikemies Toivo Sukarin Ideapark-hanketta Vihtiin.
Lisäksi vaalirahoitusta saaneista ainakin Sauli Niinistö, Jyri Häkämies, Marja Tiura, Ilkka Kanerva, Paula Lehtomäki ja Hannes Manninen olivat hakemassa yhdistyksen toiselle taustahahmolle Kyösti Kakkoselle vuorineuvoksen arvonimeä.[2]
Pääministeri Vanhasen kampanjapäällikkö Jari Flinck ja pääministeri itse kielsivät 15.5. tienneensä rahoittajien henkilöllisyyttä.[3] Sittemmin (25.5.) Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoi Iltasanomille olleensa Matti Vanhasen kanssa taustavaikuttajana, kun KMS perustettiin.[4]
Ainoa KMS:n vaalirahoja saanut vihreiden ehdokas oli Merikukka Forsius. Hän oli Iltasanomien tietojen mukaan saanut tukea "keskustapuoluetta lähellä olevien piirien" suosituksesta.[5][6]
Lehtitietojen mukaan yhdistyksen takana on vaihteleva liikemiesryhmä. Iltalehti nimesi 25.5.2007 ryhmän jäseneksi Tokmannin omistajan Kyösti Kakkosen. Ilta-Sanomat kertoi 2.12.2007, että mukana on myös liikemies Toivo Sukari ja että yhdistystä kokosi Tapani Yli-Saunamäki, joka oli mukana sekä Esko Ahon että Sauli Niinistön presidenttikampanjoissa. Puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan Tapani Yli-Saunamäki oli pyytänyt Suomen Keskustalta asiantuntemusta aatteellisen yhdistyksen perustamiseen, minkä vuoksi Suomen Keskusta kehittämispäällikkö Lasse Kontiola osallistui yhdistyksen perustamiseen sen alkuvaiheessa, vaikka on oman ilmoituksensa mukaan ollut siitä erillään perustamisvaiheen jälkeen. Yli-Saunamäki toimii toukokuusta 2008 alkaen Nova Groupin toimitusjohtajana.
Huonekaluvalmistaja Suomi-Soffa kertoi antaneensa yhdistykselle 15 000 euroa.[7]
Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on vaasalainen lakimies Pekka Lind, varapuheenjohtaja eversti evp Jorma Kosunen ja hallituksen jäsen liikemies Timo Töykkä. Lindin mukaan hallitus päättää varojen jakamisesta. Yhdistyksen postiosoite kuuluu keskustan kehittämispäällikölle Lasse Kontiolalle, joka on kieltänyt olevansa sen takana ja sanoi olleensa perustamisvaiheessa kirjoittamassa pyynnöstä yhdistykselle sääntöjä.

Lähteet :
1. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id92247.ht...
2. Kyösti Kakkonen veti pois arvonimihakemuksen HS. Viitattu 10.8.2008.
3. Vanhanen kiistää tienneensä vaalirahoittajiaan HS. Viitattu 10.8.2008.
4. Keskustan Korhonen IS:lle: Pääministeri tiesi KMS:sta Iltasanomat.
5. Skandaali paisuu: Keskustan lähipiiri junaili vaalirahaa Merikukalle, Iltasanomat, 26.05.2008 06:20, päivitetty 26.05. 09:36
6. Forsius vahvisti: Tiesin keskustapiirien suunnitelmista, Iltasanomat, 27.05.2008 06:20, päivitetty 27.05. 10:23
7. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id91107.ht...
x

SKT 127/2008 vp
Suullinen kyselytunti: Ulkomaiset arviot Suomen vaalirahoitusasioista

Täysistunnon pöytäkirja PTK 67/2008 vp
67. TORSTAINA 12. KESÄKUUTA 2008 kello 16
N:o 127) Ulkomaiset arviot Suomen vaalirahoitusasioista

Jutta Urpilainen/sd: Arvoisa puhemies! Suomella on hyvä maine kansainvälisesti. Nyt kuitenkin arvovaltainen sanomalehti Financial Times arvioi tämän viikon tiistaina, että Suomen maine on valitettavasti tahraantunut vaalirahoituskysymyksen takia. Me suomalaiset olemme pitäneet itseämme yhtenä maailman puhtaimpana ja avoimimpana yhteiskuntana, mutta Financial Timesin mukaankin meille on nyt syntynyt vahva varjo ja pilvi yhteiskuntamme päälle. Kansalaisten luottamus on tässä viime viikkojen aikana vähentynyt poliittiseen päätöksentekoon, ja nyt myös kansainvälinen yhteisö on kiinnittänyt huomiota kohuun ja Suomen maineen heikkenemiseen.

Haluaisin kysyä teiltä, pääministeri Vanhanen: Miten te pääministerinä suhtaudutte näihin ulkomailta tulleisiin uutisiin ja kuinka vakavana te pidätte tätä poliittista tilannetta?

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Aina kannattaa suhtautua vakavasti silloin, kun ulkomailla arvioidaan Suomea ja Suomen mainetta ja levitetään siitä tietoja, ja niihin uutisiin kannattaa myös reagoida, että näitä on joitakin yksittäisiä uutisia ollut. Niille on ollut ominaista se, niin kuin tässä Financial Timesinkin kirjoituksessa oli se, että siinä muun muassa kerrottiin se, että pääministeri ei olisi tiennyt saaneensa avustusta tältä KMS-yhdistykseltä. Se on ymmärtääkseni oikaistu sinne. Helposti väärät tiedot lähtevät leviämään ja ruokkivat sitten myös näitä juttuja. Sen tähden myös pitää olla tarkka siinä, että kun virheitä on, niin ne sitten oikaistaan myös näihin ulkomaisiin lehtiin.

Mutta tärkeintä tämän maineen kannalta on se, että nyt meillä tämän kevään keskustelun jälkeen tehdään niin kuin puolueet ovat sopineet, uudistetaan lainsäädäntöä, lisätään avoimuutta, velvoittavuutta, niin että vastaavaa, joka tänä keväänä on paljastunut, että niin moni edustaja ei tehnyt täydellistä ilmoitusta vuosi sitten vaalien jälkeen, ei toista kertaa tapahtuisi. Se on minusta se tapa, jolla pystytään vastaamaan myös näihin kansainvälisiin paineisiin.

Puhemies: Tämä kysymys kiinnostanee, jotenka pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Jutta Urpilainen/sd: Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri itsekin tuossa viittasi, niin ongelmat näyttävät kiertyvän erityisesti yhden asian ympärille: Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan. Tuon yhdistyksen rahoittajinahan on muutama liikemies, joilla on myös kytköksiä kaavoitukseen eri puolilla Suomea. Oppositio on jo pitkään pyytänyt pääministeriä kertomaan rehellisesti omista kytköksistään Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan. Tämä on tietenkin tärkeää sen takia, että me saamme tietää totuuden, mutta myös siksi, että me pääsisimme vähitellen käsiksi myös niihin ihmisten arjen kannalta tärkeisiin peruskysymyksiin.

Kysyisinkin nyt teiltä, pääministeri Vanhanen: Ensinnäkin, miten te suhtaudutte näihin epäilyihin liike-elämän rahoituskytköksistä poliittisiin päätöksentekijöihin erityisesti näissä kaava-asioissa, joista on paljon puhuttu, ja myös kysyisin teiltä, mitkä ovat teidän kytköksenne Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan?

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ensin omalta osaltani. Yhdistyksen puheenjohtaja, ymmärtääkseni myös varapuheenjohtaja, joita en tunne, ovat selkeästi todenneet, että ei minulla ole ollut mitään tekemistä heidän kanssaan. Olen kertonut moneen kertaan julkisuudessa, miten itselleni aloite siitä, että yhdistys antaisi vaaliavustusta, tapahtui, ja ilmoitin siitä myös sitten vaalien jälkeen, niin kuin pitää asiaan kuuluvalla tavalla. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että he avustivat kaikkiaan 53:a kansanedustajaehdokasta. Avustukset ovat olleet täysin laillisia. Suomessa saa vaaleja avustaa, avustavat sitten nimikkeeltään liikemiehiä tai yrittäjiä tai ammattiyhdistysliikettä tai yksittäisiä kansalaisia, avustaa saa.

Minusta ei saisi nyt tässä kaikessa keskustelussa myöskään heittää lasta pesuveden mukana siinä suhteessa pois, että tästä syntyisi jonkinlainen allergia ylipäätään vaalitoiminnan rahoittamiseen ja avustamiseen. Siksi pitää olla lainsäädäntö, joka sitten antaa kansalaisille, ulkopuolisille kontrolloijille, mahdollisuuden arvioida kunkin edustajan toimintaa. Nähdään nämä isot avustukset ja sitten pystytään arvioimaan hänen toimintaansa. Sen takia tämä ilmoittamisvelvollisuus nähdäkseni ensi sijassa on olemassa ja tarvitaan.

Nämä kytkentäkysymykset, niistä ei pitäisi tehdä tämmöistä yleistä käsitystä, että kun meillä on tämmöinen vuorovaikutteinen yhteiskunta, jossa poliitikot neuvottelevat eri tahojen kanssa yhteiskunnassa, järjestöjen kanssa, elinkeinoelämän kanssa, ei pidä tätä vuorovaikutteisuuttakaan myöskään heittää tässä pois. Ja jokaista vuorovaikutteisessa yhteistyössä tapahtunutta keskustelua ei pidä myöskään leimata sitten moraalittomaksi. Tämä olisi toinen ehkä tärkeä viesti tähän keskusteluun.

Kaavoituskytkentöjen kohdalla myös pitää olla hyvin tarkka. Meillä on selkeät jääviys-, esteellisyyssäännökset olemassa, niitä pitää noudattaa, ja sen jokainen, ennen muuta kunnalliselämässä oleva, tuntee. Kyllä ne säännöt käydään hyvinkin tarkkaan lävitse. Minusta on tärkeätä, että yhteiskunnassa pidetään huolta siitä, että tällaisia kytköksiä ei pääse syntymään.

Annika Lapintie/vas: Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, kysyisin, kuka tätä maata oikeasti ohjaa? Koska tämä kupletin juonihan menee näin: Pieni joukko epämääräisen maineen omaavia liikemiehiä kerää kasaan ison rahapotin, kiikuttaa sen keskustan puoluetoimistoon, josta se jaetaan sopiviksi katsotuille ehdokkaille, joista sitten tulee vaalien jälkeen ministereitä ja pääministeri.

Eli kysymys kuuluu: Kuka tämän on suunnitellut, kuka tämän kupletin on toteuttanut? Onko se nämä kolme, noin kolme, liikemiestä? Onko se puoluetoimistosta syylliseksi valittu nuori ja tuntematon toimitsija? Vai onko tämän kupletin juonen ja rillumarein säveltänyt peräti puolueen puheenjohtaja ja sittemmin maan pääministeri? Tämä kiinnostaa, tähän me haluamme saada vastauksen.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Suhteellisen kovia väitteitä. Olen kertonut, mikä on ollut minun yhteyteni tähän yhdistykseen, millä tavalla he ovat minulle tarjonneet sitä vaaliavustusta. Olen myös vaalien jälkeen sen ilmoittanut täsmälleen omassa ilmoituksessani. Tämä yhdistyksen osuus vaalirahoituksesta on ollut merkittävä, yli 400 000 euroa. Se on jaettu ja jakautunut useiden puolueiden ehdokkaille, mutta ei se ole tietysti koko vaalirahoitus - 400 000 on osa siitä, ehkä, olisiko 20 miljoonan euron, vai kuinka suuri tämä kokonaisvaalibudjetti mahtoi ollakaan siitä kokonaisuudesta - ja pitää myös minusta tämmöisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta, jos sitä ajatte takaa, suhteuttaa tähän kokonaisuuteen.

Puhemies: Kun on pyydetty, että tästä aiheesta keskusteltaisiin tänään vähän pidempään, niin poikkeuksellisesti saatan niputtaa useampia kysymyksiä, ja vastaavasti sitten - niin kuin ehkä olette havainneet - antaa pääministerille hivenen pidemmän vastausajan. Tämä sopinee.

Bjarne Kallis/kd: Arvoisa herra puhemies! Kun tunnettu asianajaja tulee puoluetoimistoon perustettavan yhdistyksen perustamiskirja ja pöytäkirja salkussaan, siellä allekirjoitetaan postiosoitteeksi, yhdistyksen postiosoitteeksi tulee puoluetoimiston virkailijan osoite. Tilioikeus annetaan puoluetoimiston virkailijalle. Varatilintarkastajaksi valitaan puoluetoimiston virkailija. Tilioikeuden pitäjä siirtää rahaa saman puolueen puheenjohtajalle ja eräille muille henkilöille; summan, joka on yhtä suuri kuin monen työntekijän nettopalkka. Puolueen puheenjohtaja ilmoittaa, että puolue on antanut ainoastaan teknistä apua perustamisessa. Mitään muuta kytkentää ei ole.

Miten uskottavana te pidätte, herra pääministeri, tällaista lausuntoa?

Puhemies: Kysymys taitaa mennä hivenen ohi ministerin ja pääministerin toimialan, mutta jos pääministeri haluaa vastata.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ymmärrän tässä kaikki kysymykset eivät kohdistu suoraan hallitukselle.

On ilmoitettu ja kerrottu se, että kyseisellä puolueen virkailijalla oli oikeus antaa teknistä apua yhdistyksen perustamiseen. Siihen hän oli luvan saanut. Tilinkäyttöoikeuteen hänellä, sen vastaanottamiseen hänellä, ei ollut lupa olemassa, ja sitä hän on pyytänyt anteeksi, että hän sen luvatta teki. En lähde tässä arvioimaan ikään kuin tuon päättelyketjun uskottavuutta, mutta se on, mikä on tapahtunut ja mikä on ollut puolueen puheenjohtajan tiedossa.

Tarja Filatov/sd: Arvoisa puhemies! On äärimmäisen ikävää, että tätä asiaa pitää käsitellä useammalla kyselytunnilla, koska jatkuvasti putkahtelee uusia tietoja julkisuuden kautta siitä, mitä tässä on tapahtunut.

Silloin kun tätä ensimmäisen kerran käsiteltiin, niin te, pääministeri, vastasitte, että te olette saanut tältä Kehittyvien maakuntien Suomelta rahaa, ja että te olette tarkistaneet, että sen taustalla on niin paljon toimijoita, että sitä kautta ei voida kiertää tuota 1 700 euron sääntöä, ja sen vuoksi olette katsonut, että teidän ei tarvitse sitä ilmoittaa. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, etta rahoittajia on huomattavasti vähemmän kuin silloin arvioitiin. (Hälinää)

Oletteko te edelleen samaa mieltä?

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ilmoitin sen summan. Ilmoitin sen summan vaalien jälkeen vuosi sitten välittömästi, ja sen, minkä aikaisemmin kerroin, mikä pitää paikkansa sen kanssa, mitä silloin, kun minulle tarjottiin sitä summaa. Silloin esitin lyhyesti kysymyksen siitä, miten tämä on kerätty, ja sain sen käsityksen, että siellä on suuri joukko yrittäjiä takana, ja viisi ei ole suuri joukko. Se täytyy sanoa, että tässä suhteessa käsitykseni ei ollut oikea, joka syntyi silloin, mutta ilmoitin sen summan avoimesti, niin kuin muutama muukin tästä salista teki vuosi sitten. Ehkä tämä keskustelu kaiken kaikkiaan olisi eri luontoista, jos silloin vuosi sitten kaikki, myös siltä yhdistykseltä niin kuin muiltakin tahoilta, yli 1 700 euron avustukset saaneet olisivat tämän ilmoituksen tehneet.

Martti Korhonen/vas: Arvoisa herra puhemies! Tässä tarinassa alkaa olla jo niin paljon piirteitä, että on pakko kysyä, mitä tässä on tarua, totta vai sattumaa?

Sitten haluaisin kiteyttää kahteen sanaan pääministerin aseman: luottamukseen ja johtajuuteen. Teidän ensimmäisen kokoonpanonne 11 ministeriä sai ymmärtääkseni tätä rahapottiavustusta, 11. Voi kysyä, onko se sattumaa vai oliko siihen joku johdatus mukana vai johtiko sitä? Haluaisin teiltä näkemyksen, miten tällainen sattuma voi tapahtua.

Toinen osio, johon liittyy johtajuus. Jos te ette, herra pääministeri, ole tietoinen keskustan puoluetoimiston työntekijöiden tekemisistä, te olette johtaja, te olette puheenjohtaja, niin oletteko te tietoinen valtioneuvoston kanslian tekemisistä, oletteko te tietoinen hallituksenne tekemisistä? Kyllä tähän johtajuuteen alkaa liittyä liian paljon epäselvyyttä. Haluaisin kysyä teidän oman arvionne omasta johtajuudestanne.

(...)
Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ensin ed. Korhoselle: Vaikka varmaan uskotte siihen, että pääministeri, puolueen puheenjohtaja pystyy seuraamaan kaikkea, mutta kyllä se nyt valitettava tosiasia on, että en puoluetoimistojen virkailijoiden käytännön työtä pysty seuraamaan. Viikkoaikatauluihini se ei mahdu millään tavalla. (...) Tässä yleisjohtamisessa riittää kyllä töitä. Onneksi ed. Korhonen varmaankin puheenjohtajana on pystynyt tarkkaan seuraamaan, mutta siihen ehkä mahdollisuudet ovat olleet, mutta valitettavasti minulla sitä ei ole.

Sitten tämä työtuenmuunnosala, josta oikeusministeri Brax kertoi sen aika selkeän tulkinnan, joka myös nykyisessä lainsäädännössä on olemassa siihen, minkälaiseksi mikäkin tuki lasketaan.

Matti Saarinen/sd: Herra puhemies! Kun on havaittu, että nämä kytkennät, nämä vaaliavustukset, korreloivat voimakkaasti henkilö-, hanke- ja paikkakuntakohtaisesti, niin pidättekö tällaista, tämän liikemieskoplan toimintaa hyväksyttävänä vai tuomittavana?

Ja toiseksi: Teillä on ristiriitaiset lausunnot ed. Forsiuksen kanssa. Olette väittäneet, ettette ole ohjanneet tai neuvoneet rahoittamaan häntä tämän kehittyvien maakuntien Suomen rahoilla. Ja ed. Forsius on julkisesti sanonut, että kyllä te olette ohjannut 5 000 euroa hänelle tätä kautta. Kumman sana nyt on niin kuin totta? Teillä on julkisesti ristiriitaiset lausunnot keskenään.

(...)

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Täällä on nyt tullut kaksi väitettä. Ensin väitettiin, että tämän yhden yhdistyksen rahat on jaettu yhdestä puoluetoimistosta. Sitten tuli väite siitä, että ne on jaettu tällaisen niin kuin henkilö-, paikkakunta-, yrityskohtaisen jaon perusteella. Kannattaisi ehkä pyrkiä hakemaan ensin analyysi siitä, kumpi pitää paikkansa vai onko se yhdistys ne ehkä itse jakanut katsomilleen henkilöille, mikä on täysin laillista toimintaa. Vaaliavustukset ovat laillista toimintaa.

Ed. Forsiukseen liittyvään kysymykseen olen julkisuudessa vastannut, ja kannattaa ne lausunnot lukea. Niistä syntyy kyllä kokonaiskäsitys.

Puolueiden rahoitus tulee kuulumaan tämän työryhmän työhön, valmistelutyöhön. Toivon, että oikeusministeri Brax kohta voi vastata tähän samoin kuin siihen työntekijöiden käyttämiseen, pitääkö ne laskea myös tueksi mukaan.

Sitten tämä iso kysymys siitä, miten tätä luottamusta lisätään ja vahvistetaan demokratiaa yhdessä: Minusta olisi tärkeää se, että tämän kevään keskustelun jälkeen tehtäisiin kaikille selväksi se, että vaalityötä saa avustaa. (Ed. Kallis: Että lakia pitää noudattaa!) Rahaa pitää saada antaa niille ehdokkaille ja puolueille, joita haluaa tukea, ja sitten saajien pitää sääntöjen mukaisella tavalla tehdä niistä ilmoitukset, että se on avointa, rehellistä toimintaa. Nyt tässä uhkaa syntyä semmoinen käsitys, että kohta kukaan ei uskalla lahjoituksia tehdä. Pitää sallia se, että yhteiskunnassa on vuorovaikutusta poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja erilaisten järjestöjen välillä. Ei tämä maa muuten pärjää. Jos me erkaannumme toisistamme, emme uskalla toisiamme tavata, keskustella asioista, niin huonosti käy.

Sitten on hyvin tärkeätä myös se, mikä tässä vaalilain uudistamisessa tulee olemaan esillä, että määritellään myös katto sille, kuinka suuria avustuksia saa antaa. Se toivottavasti ohjaa myös ehdokkaita siihen, että haetaan se suurelta joukolta ihmisiä, niin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa tapahtuu, että tavalliset kansalaiset, tavalliset yritykset antavat, on se sitten 10 euroa tai 500 euroa tai 5 000 euroa, mutta se syntyy pieninä puroina. Se myös minusta vahvistaa kansanvaltaa.

Raimo Vistbacka/ps: Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kysymys koski osittain kansainvälistä lehdistöä, ja kun Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco suoritti tarkastuksen Suomessa viime vuonna, se antoi havaintojensa perusteella Suomelle kaikkiaan kymmenen suositusta. Ed. Södermanin asiasta tekemään kirjalliseen kysymykseen 542/2007 vp antamassaan vastauksessa ministeri Brax on todennut asettavansa heti alkuvuodesta 2008 työryhmän, joka pohtii muun muassa suositusten täytäntöönpanoa. 30.5. tänä vuonna oikeusministeriö asetti toimikunnan arvioimaan puolueiden ja vaaliehdokkaiden saaman rahoituksen nykytilaa ja sen valvontaa. Työryhmän tehtävänä on laatia omat ehdotuksensa.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä eli oikeusministeri Braxilta:

Onko oikeusministeriö asettanut toukokuun lopussa asetetun vaalitoimikunnan lisäksi toisen, ed. Södermanin kysymykseen annetussa vastauksessa tarkoitetun työryhmän pohtimaan Grecon suosituksia, ja keitä siihen mahdollisesti kuuluu?

Oikeusministeri Tuija Brax: Arvoisa herra puhemies! Grecon suositukset koskien vaalityöryhmää on nyt asetetussa toukokuun työryhmässä. Sen lisäksi ensi syksynä aloitetaan rikoslainsäädännön tarkistamisprosesseja, joissa muun muassa mietitään sitten näitä mahdollisia lahjusrikostarkennuksia.

(...)

Jacob Söderman/sd: Arvoisa puhemies! Vaalityön avustaminen on sinänsä laillista, mutta tässä KMS-yhdistyksessä on hyvin outoja piirteitä. Toinen päärahoittaja ilmoitti Yrittäjä-lehdessä Pohjois-Karjalassa, että poliitikot pitää hoitaa vaaliavustuksilla, ettei heitä tarvitse lobata pitkin vuotta. Sitten lehdistö löysi tämän yhdistyksen lähettyviltä tämmöisen Nova Groupin, joka harrastuu kiinteistöbisnestä ja on hyvin kiinnostunut kaavoista. Sen toiminnassa on neljä ihmistä, jotka on tuomittu talousrikoksista. Sen päätoimija tapasi sitten avainministereitä ja ilmoitti sen jälkeen meilillä yrittäjille, että nyt nämä ministerit ovat heidän kaavalinjansa takana.

Sitten on outoa tässä toiminnassa myös se, että on tuettu ehdokkaita vaalien jälkeen, siis ostettu vaikutusvaltaa, ja nimenomaan paikkakunnilla, joilla Nova Groupilla on toimintaa. Sitten on vielä löytynyt Rovaniemeltä nyt ensimmäinen tapaus, jossa kaksi KMS:ää lähellä olevaa poliitikkoa, toinen se varsinainen toimija ja toinen tuettu, ovat osallistuneet kaavaratkaisuun valtuustossa.

Eikö nyt hallitukselle olisi parempi, että nämä epäilyttävät piirteet tässä yhdistyksen toiminnassa annettaisiin poliisin tutkittavaksi sillä tavalla, että saataisiin asiantunteva selvitys tästä toiminnasta ja että mahdolliset syylliset joutuisivat vastuuseen ja ilma puhdistuisi?

Puhemies: Tämä oli nyt lähes 2 minuuttia.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Rikoksia ei pidä tietenkään hyväksyä. Se on aivan selvä asia, ja viranomaisten pitää puuttua silloin, jos rikoksia nähdään tapahtuvan.

Tämän Rovaniemen osalta en tunne asian yksityiskohtia, mutta sen olen kuullut - täällä on rovaniemeläisiä varmasti paikalla - että kun kaavamuutosta käsiteltiin, kyse oli kolmesta jo valmiiksi teollisuustonteiksi kaavoitetusta tontista, jotka yhdistettiin yhdeksi tontiksi, ja ne kaikki olivat kaupungin itsensä omistamia tontteja. Tämä on varmastikin vaikuttanut siihen kaupunginvaltuuston käsittelyyn, ja kaupunginvaltuusto oli ollut täysin yksimielinen lisäksi tästä tonttien yhdistämisestä. Mutta nämä ovat asioita, jotka pitää viranomaisten tutkia, jos niissä havaitaan tutkittavaa, ja tässä ei pidä olla mitään epäselvää.

Esko-Juhani Tennilä/vas: Arvoisa puhemies! Yritysten perijöiltä poistetaan hallituksen päätöksillä kokonaan perintövero, josta perheyritysten perijät hyötyvät vuodessa noin 10 miljoonaa euroa ja vaalikaudella siis noin 40 miljoonaa euroa. Sen sijaan työttömät maksavat jatkossakin 25 euron työmarkkinatuestaan veroa 22 prosenttia, ettekä te tähän ole tekemässä mitään korjausta. Tässä näkyy se, että kyllä noilla vaalituilla on merkitystä. Ainakin minun silmissäni se siltä näyttää. Ne, jotka pystyvät rahoittamaan mieleisiään ehdokkaita .. En väitä, että mielipide muuttuu sen vuoksi, että on saanut rahaa, mutta mieluisia ehdokkaita on tuettu, ja sitten tulee vastapalvelus. Tämä tällainen tilanne herättää katkeruutta pienituloisissa, ja uhkana on ilman muuta nyt äänestysprosentin lasku.

Herra pääministeri, oletteko te valmiita siihen, että asetetaan euromääräinen katto vaalimainonnalle? Minä en usko, että mikään muu tepsii siihen, että jonkunlaista tasa-arvoisuutta tulee. Vai onko niin, että kun teillä on nämä liikemiesrahoittajat takana, hallituspuolueilla, niin te ette tähän halua korjausta tehdä?

(...)

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ehkä joskus kannattaisi ajatella niinkinpäin, että puolueet osaavat asettaa itse omia tavoitteitaan, ja yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen on ollut hallitusrintamassa erittäin pitkä tavoite. Sitä jo viime vaalikaudella toteutettiin pitkälle ja haluttiin jatkaa tällä kaudella, ja saattaa olla niin, että sitten monet tahot haluavat tukea myös tätä politiikkaa. Mutta puolueet asettavat itse tavoitteensa, ja sitten sille kerätään kansalta tukea.

Tämä euromääräinen katto: En usko siihen, että kampanjoita kahlittaisiin tällä tavalla. (Ed. Tennilä: Miksette?) Sen jälkeen sitten olisi asetettava heti kysymykseen myös se, kuinka paljon saa olla muuta tämmöistä lehdistö- ja tv-näkyvyyttä. Mutta sen sijaan kannatan - ja taisin olla ensimmäinen, joka sen keskustelun nosti - että annetaan yksittäiseltä taholta tulevalle lahjoitukselle kattomäärä. Minä uskon, että se omiaan myös halventamaan näitä kampanjoita.

(...)

Päivi Räsänen/kd: Arvoisa herra puhemies! Kun vaalirahoituslakia aikanaan käsiteltiin, niin silloin haluttiin, että mahdollisia lainrikkomisia ei käsiteltäisi lakituvissa, vaan että niistä tulisi poliittisia seurauksia. Te, herra pääministeri, olette kertonut itse ilmoittaneenne oman vaalitukenne lain mukaan, mutta hallituksessa on useita ministereitä, jotka eivät ole näin toimineet. Olette korostanut sitä, että ministerit ja kansanedustajat ovat samassa asemassa lain noudattamisen suhteen, mutta eikö siinä suhteessa ole ero, että ministerit toimivat erityisen luottamuksen varassa, joka voi mennä silloinkin, kun edes lakia ei ole rikottu, niin kuin kävi ulkoministerin tapauksessa hiljattain? Jos ministeri joutuu luottamuspulan vuoksi eroamaan, hän kuitenkin säilyttää kansanedustajan paikkansa, ja kysyn siis edelleen:

Miten, herra pääministeri, arvioitte niiden ministerien aseman, jotka ovat ministerivalan vannottuaan jättäneet lainvastaisen ilmoituksen vaalirahoituksestaan? Millä tavalla tämä poliittinen vastuu toteutuu?

Pääministeri Matti Vanhanen: Puhemies! Aivan sama vastaus täällä kyselytunnilla ainakin kerran ellei kahdesti aikaisemmin, että tässä suhteessa jokainen kansanedustaja on samalla viivalla. Ilmoitukset piti tehdä vuosi sitten keväällä, ja en tässä tee eroa kansanedustajan ja ministerikansanedustajan välillä.

Jukka Gustafsson/sd: Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen, te olette itse todennut, että kuulitte Nova Groupin johtajan Yli-Saunamäeltä Kehittyvien maakuntien Suomesta ensimmäisen kerran talvella 2007 eduskunnan kuppilassa. Ennen pitkää ulkomaanmatkaanne viikko sitten pitämässänne lehdistötilaisuudessa teiltä kysyttiin, oletteko osallistunut Yli-Saunamäen ja puoluesihteeri Korhosen kanssa tammikuussa 2007 pääministerin virka-asunnossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Kehittyvien maakuntien Suomen toimintaa ja ehdokkaiden tukemista. Tiedotustilaisuudessanne kerroitte, että ette muista tällaista tilaisuutta. Onko muisti nyt palautunut ja jos ei, niin voisitteko tarkistaa tämän pikaisesti ja selvittää tuon tilaisuuden tapahtumat ja mahdolliset kytköksenne Kehittyvien maakuntien Suomen syntyyn myös eduskunnalle?

Pääministeri Matti Vanhanen: Puhemies! Kysymyksessä silloin ei edes ollut sitä, että olisi vielä käsitelty Kehittyvien maakuntien Suomen asioita, vaan onko tavattu, ja sanoin, että ei minulla ole mielikuvaa tällaisesta tapaamisesta, eikä ole edelleenkään sellaista mielikuvaa. Mutta sen kyllä muistan täsmälleen, olisinko ollut käsittelemässä Kehittyvien maakuntien Suomen asioita muussa yhteydessä kuin täällä kuppilassa käydyssä keskustelussa, ja sen kyllä muistaisin. Minulle esitettiin vaalitukea täällä eduskunnan kuppilassa, päivämäärää en muista, ja se on se, minkä olen moneen kertaan kertonut.

Merja Kyllönen/vas: Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suuntaan pärähti vaalirahhaa ihan pyytämättä ja yllättäen. Ei tiedetty, mistä ne tuli ja minne ne meni. Täällä on puhuttu, että on hyvä, jos vaalitukea tulee, eikä siinä mitään: hyvä, että tulee. Mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna en kyllä ymmärrä, miksi niitä rahoja osittain sitten päätettiin palauttaa. Mikä niissä rahoissa oli sitten yhtäkkiä vikana, kun ne polttelivat käsissä?

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Haluaisin, että ministeri Brax voisi vastata tähän könttiavaamiskysymykseen, joka oikeusministeriöön jonkin aikaa sitten ilmoitettiin. Näihin kysymyksiin, ovatko ne tulleet pyytämättä ja yllättäen, luulen, että kaikki ne 53 ehdokasta, jotka saivat tältä yhdistykseltä samoin kuin kaikilta muilta avustajatahoilta, voisivat vastata siihen. Hallitus ei pysty vastaamaan. En usko, että mikään on tullut tässä suhteessa pyytämättä tai yllättäen.

(...)

Miapetra Kumpula-Natri/sd: Arvoisa puhemies! Minusta oleellista nyt on, että pääsisimme rauhassa kesälomille ja me tietäisimme, onko vielä tulossa jotain uutta. Kysyn, pääministeri, teiltä:

Onko teillä luottamus, että nyt kaikki oleellinen olisi selvillä, että me emme tarvitsisi pääministerin ilmoitusta emmekä me tarvitsisi välikysymystä, vaan että asia voisi olla loppuun selvitetty? Tässä on kyllä media ollut se aktiivinen osapuoli, joka on meille kansanedustajille aamulukemista tuottanut päivittäin, jotka seuraamme sitä, miten hallitus on toimintakykyinen.

Minulle jäi, ministeri Cronberg, teiltä vihreän ministeriryhmän puheenjohtajana epäselväksi, miksi te haluatte välikysymystä, kun se on yleensä ollut tällä puolella se työkalu, jolla sitten epäluottamusta osoitetaan. Mutta nyt me haluaisimme kansan luottamuksen palauttamiseksi selvyyttä näihin asioihin ja luottamusta siihen, että mitään uutta ei enää ilmenisi.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Itse pidän itseäni kohtalaisen rauhallisena ja tyynenä ihmisenä, mutta jonkin verran olen tietysti yllättynyt siitä, että tässä on varmaan kuukausi tätä kysymystä käsitelty, ja oikeastaan tuntuu, että kaikki paine kohdistuu pääministeriin, joka vuosi sitten teki ajallaan oman ilmoituksensa, niin kuin piti tehdä. (Ed. Paloniemi: Juuri näin!) Kerroin silloin sen, mikä on. En minä pysty tietysti kaikkien puolesta sanomaan, onko tulossa jotain uutta. Tässä on erilaisia pieniä yksityiskohtia päivä päivältä tullut lisää tähän, mutta eivät ne ole sellaisia asioita, joista hallitus tietäisi tai hallitus jollain tavalla vastaisi. Minusta tässä pitäisi nyt palata tähän suureen linjaan, siihen, että lakia pitää noudattaa ja nyt tätä lakia pitää uudistaa sellaisella tavalla, joka lisää läpinäkyvyyttä, tekee selväksi sen, että toista kertaa ilmoituksia ei jätetä tekemättä, ja sitä kautta luottamusta syntyy. Se tehdään tässä työryhmässä, jonka oikeusministeriö on asettanut. Näillä uusilla säännöillä sitten saadaan, koko järjestelmä, otettua oppia siitä, mitä on tapahtunut.

(...)

Pekka Haavisto/vihr: Arvoisa puhemies!

Puhemies: Anteeksi, täällä seisoskellaan kovasti. Kyllä nimet ovat näkyvissä täällä, mutta pyyntöjä on nyt paljon.

Puhuja: Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri, totesitte, miten tärkeää on läpinäkyvyys myöskin sen vuoksi, että kansalaisille olisi mahdollista arvioida poliitikkojen toimintaa. Nyt kunnallisvaalit ovat tulossa ja itse olen tavattoman huolissani siitä, että tällä vaalirahoituskriisillä näyttää olevan häntä myös täällä kunnallispuolella. Mainitsitte itse Rovaniemen, mutta tietysti se herättää epäilyn jääviyksistä, esteellisyyksistä, muuallakin. Olisin kysynyt teiltä, herra pääministeri:

Onko teidän tiedossanne mitään, mikä antaisi aiheen olettaa, että näitä ongelmia on muuallakin kuin Rovaniemellä? Saako tutkiva journalismi vielä jotakin selville, ja miten palautettaisiin nyt ennen kunnallisvaaleja kansalaisten luottamus siihen, että myöskin kunnallispolitiikassa toimijat toimivat näiden jääviys- ja esteettömyyssäännösten mukaisesti?

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Tutkiva journalismi olisi ehkä saanut selville sen, että siellä kolme olemassa olevaa teollisuustonttia, jotka kaupunki itse omistaa, on yhdistetty kaavamuutoksella. Ed. Tennilä taitaa olla Rovaniemeltä ja voi vahvistaa, pitääkö tämä minun saamani tieto paikkansa. Minä olen sitä joutunut kyselemään, kun ei se ole tässä muutoin selvinnyt. Varmasti viranomaiset katsovat siellä eteenpäin.

Kunnallisvaaleihin liittyen puolueet ovat yhdessä sopineet siitä, että vaikkei uutta lainsäädäntöä vielä saada kunnallisvaaleihin voimaan, niin niissä puolueet sitoutuvat siihen, että ehdokkaat tulevat noudattamaan jo myös tätä yksittäisten lahjoitusten kattosäännöstöä. Minusta tätä pitää nyt vahtia ja katsoa. Minusta saattaisi olla ihan hyvä, jos Suomeen syntyisi, voi sanoa, journalismin rinnalle vaikka myös paikkakuntakohtaisia kansalaisryhmiä, jotka vähän arvioisivat ja seuraisivat vaalikampanjointia, laskisivat yhteen ilmoitusten kokoja ja niihin käytettyjä hintoja ja toimisivat kontrollöörinä siinä, pitävätkö ilmoitetut kampanjakustannukset myös paikkansa. Minä en usko, että sitä pystyy oikein mikään virallinen organisaatio järjestämään, vaan kyllä meillä saisi olla myös tämän tyyppistä kansalaisaktiivisuutta.

Oikeusministeri Tuija Brax: Arvoisa herra puhemies! Heti tämän kyselytunnin jälkeen esittelen esityksen kunnallisvaaleihin mennessä voimaan tulevasta lainsäädännöstä. Osa seurauksista siitä laista on jo, että tulee kokonaan uudet ilmoituskaavakkeet. Minun toimivaltani aikana en ole voinut, ei siis ollut auki enää, kaavakkeet oli tehty ja niitä oli jo täytetty ennen kuin minusta tuli ministeri, mutta jo tämä uusi kaavake, joka tulee kunnallisvaaleihin tämän uuden lainsäädännön myötä, tulee osaltaan kyllä tekemään kansalaisille helpommaksi arvioida tätä sidonnaisuutta.

Tiedoksi vielä, arvoisa puhemies, että tässä käynnissä olevassa tilanteessa, paitsi mitä on kerrottu ja myös ed. Södermanille, miten poliisipuoli tutkii, olen myös jo alkuviikosta ministeriön johtoryhmässä pyytänyt selvittämään ja saanut tiedon, että myös syyttäjäorganisaatio seuraa sitä, miten poliisi toimii, ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa ollaan kuulolla koko tästä prosessista, joten siltä osin, jos, ed. Haavisto, tarkoititte, että saadaan ikään kuin kaikki varmasti selvitettyä kansalaisten luottamuksen aikaansaamiseksi, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin ymmärrän, että viranomaiset myös syyttäjäpuolella ovat hereillä tässä asiassa.

Pia Viitanen/sd: Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te ihmettelitte, miksi täällä palataan koko ajan tähän asiaan. Ihmiset ihmettelevät tänä päivänä, mitä tapahtuu. Eikö olekin niin, että tässä on nyt käynyt niin, että päivä päivältä on tullut uusia erilaisia tietoja liittyen muun muassa tähän Kehittyvien maakuntien Suomen syntyhistoriaan? Päivä päivältä tulee erilaisia selityksiä, jotka ovat keskenään ristiriitaisia, myös teiltä itseltänne, arvoisa herra pääministeri, eri päivinä erilaisia vastauksia. Kaiken kaikkiaan ihmisille on muodostunut tästä hyvin epämiellyttävä kuva. On muodostunut kuva siitä, että on kerätty muutaman liikemiehen iso rahamassi, jolla kenties on kytköksiä muun muassa rakentamis- ja kaavoituspäätöksiin. Tämä on erittäin vastenmielinen kuva, mikä tästä on syntynyt, ja sen seurauksena politiikan uskottavuus varmasti monien ihmisten mielessä on nyt vähän kysymysmerkki. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri:

Mitä nyt ihan oikeasti te pääministerinä teette, jotta politiikan uskottavuus paranisi? Koska tämäkin keskustelu osoittaa, että näihin kysymyksiin emme ole vielä saaneet vastauksia, palaan alkuperäiseen kysymykseen: (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Miksi ette anna meille ilmoitusta?

Puhemies: Otetaan tähän vielä lisäkysymys, ed. Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki/vas: Arvoisa puhemies! Ministeri Brax, te vastaatte hallituksessa vaalirahoituslainsäädännöstä. Vastaavatko teidän mielestänne hallituksen ministerien viimeaikainen toiminta ja päivittäin vaihtelevat puheet tätä ministeri Cronbergin mainitsemaa vihreiden vaatimaa täydellistä avoimuutta vaalirahoituksesta? Onko teillä täysi luottamus hallituskumppaneihin?

Ministeri Cronberg, kysyn tämän täydellisen avoimuuden nimissä vielä varmistuksen: Onko tietääksenne kukaan muu vihreä ehdokas ed. Forsiuksen lisäksi saanut rahaa tältä isänmaalliselta Cayman-saarien kautta osittain toimivalta KMS:ltä?

Oikeusministeri Tuija Brax: Arvoisa herra puhemies! Minulla on täysi luottamus hallituksen toimintakykyyn nyt, kun se on päättänyt uudistaa koko lainsäädännön jo nyt kunnallisvaaleissa. Ensimmäiset kaksi osaa esitellään teille tänään ja muiltakin osin tämän syksyn aikana. Se kertoo, että hallitus toimii tässä asiassa tässä ja nyt oikein.

Mitä tulee yksittäisten ministerien luottamukseen, niin meidän perustuslaissamme se ei mene niin, että oikeusministeri on se taho, joka arvioi sitä. Meistä ministereistä jokainen ja hallitus kokonaisuutena nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta, ja oikeuskansleri on sitten se taho, joka arvioi laillisuutta. Oikeusministeri ei ole oikeuskansleri.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Miksei pääministerin ilmoitusta asiasta? Tämä asia ei ole yksin hallituksen asia. Näihin epäselvyyksiin näissä ilmoituksissa: ne koskevat aika montaa edustajaa tässä salissa. (Ed. Arhinmäki: Miksi te sitten vaaditte välikysymystä?) - Ei hallitus esimerkiksi pysty millään vastaamaan, ed. Arhinmäki, siihen, että te ette vuosi sitten tehnyt ilmoitusta yli 1 700 euron lahjoituksista. (Hälinää) Emme me voi siitä ilmoitusta antaa eikä selvitystä. (Puhemies koputtaa) Mutta mikäli te allekirjoittaisitte välikysymyksen, niin sen jälkeen hallituksella ja hallituspuolueilla olisi täysi oikeus kysyä teiltä, miksi te jätitte ilmoituksen vuosi sitten tekemättä. Miksi teille muisti palasi vasta tänä keväänä? Teillä on mahdollisuus tänäänkin se tehdä.

(...)

Pentti Oinonen/ps: Arvoisa herra puhemies! Joidenkin kansanedustajien ja ministereiden käytös vaalirahoitusjupakan yhteydessä on ollut röyhkeydessään ennenkuulumatonta ja räikeässä ristiriidassa kansalaisten oikeustajua vastaan. Ei siis ihme, että kansalaisten luottamus maamme johtoon on saanut ankaran kolauksen. Kysyisin hallitukselta:

Miten te ministerit voitte vaatia kansalaisilta lainkuuliaisuutta ja rehellistä käyttäytymistä, kun te itse ja puoluekolleganne näytätte kyseenalaista esimerkkiä?

Paavo Arhinmäki/vas: Arvoisa puhemies! Nyt täytyy korjata ensin pääministeri Vanhasen väite, että en olisi jättänyt vaalirahoitusilmoitusta. Olen jättänyt sen aivan sen mukaisesti kuin laissa on määritelty. Olen täydentänyt sitä kuten moni muukin. (Naurua) Kysyn:

Miten välikysymyksellä voidaan selvittää yksittäisen kansanedustajan vaalirahoitus, kun te olette sitä mieltä, että yksittäisten hallituksen ministereiden vaalirahoitusta ei pidä selvittää? (Puhemies: Kuunnellaan keskustelua!) Viittaan esimerkiksi Suomi-Soffaan.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Tietysti, jos välikysymyksen allekirjoittaa joku edustaja, niin kyllähän silloin tässä poliittisessa debatissa, sen logiikassa, hän altistaa myös itsensä kaikelle sille keskustelulle ja väittelylle. Siitähän tämä muodostuu. Jos hallitus tekee oman ilmoituksen, niin silloin on aika vaikea hallituksen arvioida ja käydä sitä poliittista debattia, joka koskee ehkä joitakin hallitusrintaman ulkopuolisia edustajia. Tämä on se poliittinen logiikka tässä, että olisi tasapuolisempi keskustelu välikysymyksen yhteydessä. Minusta tässä puhemiesneuvosto on löytänyt hyvän tasapuolisen tavan tällä kyselytunnilla käydä tätä keskustelua.

Onko jäänyt tärkeitä aiheita sivuun? Ensinnäkin sanoisin, että tämän aiheen käsittely on ollut yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää ja ei puolen sanan moitetta siitä, että tätä on käsitelty laajasti. Tämä on vaatinut käsittelyä. Onneksi kuitenkin meillä on mediassa 24 tuntia ohjelmaa ja palstoja riittää, että ovat muut asiat saaneet myös sijansa uutisoinnissa ja sitten lukijat valitsevat, mitä lukevat.

Liisa Jaakonsaari/sd: Arvoisa puhemies! Hallitus on aika taitavasti kaatamassa tätä koko eduskunnan niskaan, mutta te, herra pääministeri, olette itse sanonut, että maata vaivaa poliittinen legitimiteettikriisi. On kyse siitä, uskovatko kansalaiset meidän järjestelmään ja sen oikeutukseen. Kyllä hallitus on vastuussa tästä legitimiteettikriisistä. Pääministeri, kun talvisota alkoi, niin kun Helsinkiä jo pommitettiin, niin eduskunta kuulemma puhui niitä näitä, ja nyt itse asiassa talouden talvisota - finanssijärjestelmä on natisemassa - on uhkaamassa ja hallituksen luottamus on selvästi natisemassa myös. (Ed. Ollila: Oletteko luottanut tähän asti?) On aika vaikea kuvitella, että ... Te olette itse sanoneet, että me elämme legitimiteettikriisissä. Siksi minä kysynkin, käsi sydämellä, pääministeri:

Uskotteko oikeasti, että pystytte kokoamaan itsenne, hallituksen, koko yhteiskunnan nyt kohtaamaan nämä uudet vaikeat kysymykset, joita on? (Ed. Ollila: Kokeilkaa välikysymystä!) Olette itse sanonut, että elämme legitimiteetti- eli oikeuskriisissä.

Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Muistaakseni sanoin, että meillä on olemassa riski tästä poliittisesta legitimiteettikriisistä. Se on ollut se alkuperäinen viesti, ja se on erona siihen, että meillä olisi joku poliittinen kriisi. Sitä meillä ei ole. Hallitus on erittäin toimintakykyinen, ja hallituksen puolesta sopii koska hyvänsä myös mitata hallituksen luottamus. Hallitus toimii ja hallitus seuraa erittäin tarkasti, mitä maailmantaloudessa koko ajan tapahtuu, eikä vain seuraa vaan myös reagoi. Valmistaudumme tässä suhteessa huolella ensi elokuun budjettiriiheen. Tässä mielessä ei kannata luoda kuvaa siitä, että hallituksen toimintakyky olisi heikentynyt. Sitä ei ole tapahtunut.

Puhemies: Niin, tällä kyselytunnilla nyt ei ennätetty runsaista kysymyksistä huolimatta käsittelemään kuin yhtä, johon sitten jää vielä aika paljon lisäkysymyksiä käsittelemättä mutta tuli esitettyäkin.

Kysymys on loppuun käsitelty.

Puhemies: Kyselytunti on päättynyt.
(http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt...)
z
Tavallisen kansalaisen ajattelutavan kannalta asia on aivan selvä: Edustajien Gustafsson (G) ja Söderman (S) puheenvuorot sisälsivät lainalaisen demokratian toteutumisen kannalta olennaisia seikkoja. On myös aivan selvää, ettei pääministeri joko halunnut tai kyennyt tai osannut antaa G:n ja S:n kysymyksiin adekvaatteja vastauksia. Toisin sanoen, pääministerin vastaukset olivat 'hyvää päivää - kirvesvartta'-tasoa. Kun otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan, on syytä vakavasti kysyä, voiko nykyinen pääministeri todella nauttia eduskunnan luottamusta. Mikäli hän tuota luottamusta nauttii, vallitsee maassa todellakin 'poliittinen legitimiteettikriisi'.

Helsingin Sanomat (HS) keräsi aikanaan erilaisia Nova Groupin hankkeita ja yhdisti ne eduskuntavaaliehdokkaisiin sen mukaan, millä paikkakunnalla hanke oli menossa (ks. Vaalirahoitus: Valtaosa KMS:n tuesta Nova Groupin alueille, Oppositio pohtii välikysymystä, keskustan puoluesihteeri lomailee edelleen, Nova Groupin hankkeet ja KMS:n tukemat ehdokkaat usein samalla seudulla, Helsingin Sanomat 10.6.2008 A4). HS:n selvitys kertoo ajattelevalle lukijalle selkokielellä sen, mistä asiassa de facto on kysymys. Samalla HS:n selvitys tekee edustajien Gustafsson ja Söderman kysymykset pääministerille täysin oikeutetuiksi. Kysymyksiin asiallisesti vastaamattomuus kertoo puolestaan paljon poliittisesta järjestelmästämme. Ainoa toivo näyttää olevan luottaminen laillisuusvalvojiimme ja valveutuneisiin kansalaisiin. - Eduskunta on nyt lähdössä kesälomalle (2009). Syyskuussa oppositiolla on mitä perustelluin aihe välikysymyksen tekemiseen. Tuohon hankkeeseen opposition on syytä panostaa koko poliittis-juridinen arsenaali. Siinä tapauksessa, että eduskunta äänestäisi hallituksen ja / tai pääministerin luottamuksen puolesta, oppositio voi odottaa seuraavissa eduskuntavaaleissa menestystä, ainakin jokaisen valveutuneen kansalaisen ääntä.