Alueellistaminen ei palvele Suomen kokonaisetua
Julkaistu: 5.1.2009
Niin sanotun alueellistamislain mukaan alueellistamisen tarkoitus on siirtää valtion työpaikkoja pois pääkaupunkiseudulta. Hallituksen tavoitteena on päättää 4 000–8 000 työpaikan siirtämisestä vuoteen 2011 mennessä.
Alueellistamista perustellaan valtion budjettitalouden työpaikkojen liiallisella keskittymisellä pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseutua uhkaavalla työvoimapulalla. Tavoitteina mainitaan alueiden tasapainoinen kehittäminen ja alueellistettavien toimintojen tehostaminen.
Valtion työpaikkoja on paljon pääkaupunkiseudulla, mutta niin on ihmisiäkin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan valtion työpaikkojen osuus kaikista Suomen työpaikoista oli 6,4 prosenttia vuonna 2006. Pääkaupunkiseudulla valtion osuus seudun työpaikoista oli 8,7 prosenttia. Maatalouden työpaikat (89 273 koko maassa) ovat vahvasti valtion budjetista tuettuja. Jos ne lasketaan valtion työpaikoiksi, muuttuu tilanne lukemiksi 10,3 prosenttia muussa maassa ja 9,1 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Jos osuudet lasketaan koko väestöstä eikä vain työllisistä, laskevat pääkaupunkiseudun prosentit vähemmän kuin muun maan, koska pääkaupunkiseudun työllisyysaste on muuta maata korkeampi.
Erot valtion työpaikkojen osuuksissa maan keskiarvon ja pääkaupunkiseudun välillä eivät laskentatavasta riippumatta ole suuret. Kuitenkin valtion työpaikkojen keskittymistä pääkaupunkiseudulle käytetään keskeisenä perusteena alueellistamiselle, vaikka perustelu ei näiden lukujen valossa toimi. Ongelma on siinä, että alueellistamisen perusteluissa puhutaan absoluuttisista lukumääristä eikä suhteellisista osuuksista.
Toinen peruste alueellistamiselle on muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseutua uhkaava työvoimapula. Tämän ajatuskulun mukaan muuttoliike pääkaupunkiseudulle on liiallista, mikä on ongelma, ja sitä on helpotettava siirtämällä valtion virastoja muualle. Tästäkin huolimatta oletetaan, että pääkaupunkiseutua uhkaa työvoimapula, jota pahentaa lisääntyvä eläköityminen. Lainlaatijan mielestä siis tämänkin takia pitäisi alueellistaa.
Suuri työvoiman kysyntä pääkaupunkiseudulla johtuu yritysten sijoittumisesta sinne, mikä taas johtuu siitä, että yrityksillä on pääkaupunkiseudulla hyvät toimintaedellytykset. Julkisen sektorin kasvattaminen ei ole ratkaisu maakuntien ongelmiin. Julkishallinnon, siis valtion ja kunnan yhteensä, työpaikkoja suhteessa kaupungin kaikkiin työpaikkoihin on mm. Rovaniemellä, Mikkelissä, Kajaanissa ja Joensuussa olennaisesti enemmän kuin Helsingissä. Silti tulotasot näissä kaupungeissa ovat keskimääräistä alhaisemmat.
Samat keskittymisedut, jotka houkuttelevat yrityksiä pääkaupunkiseudulle, koskevat valtion virastojakin. Valtion keskushallinnon on luonnollista sijaita maan pääkaupungissa, jonka ympärillä on paljon palvelujen käyttäjiä. Useimpien virastojen toiminta vaikeutuu, jos ne siirretään etäälle pääosasta niiden asiakkaita. Lisäksi siirtäminen on kallista. Alueellistaminen investointina on mieletön.
Olisi luonnollista kannustaa työvoimaa muuttamaan sinne, missä on työtä, eikä siirtää työpaikkoja väkisin sinne, missä niitä ei ole. Alueellistamisrahat kannattaisikin käyttää asuntojen rakentamiseen pääkaupunkiseudulle ja muuttokustannuksiin.
Outo lisäpiirre alueellistamisprosessissa on sen epädemokraattisuus.
Ministeriöiden on tehtävä ilmoitus suunnittelemistaan merkittävistä valtion virastojen sijoittumiseen vaikuttavista muutoksista.
Pääministeri on nimittänyt virkamiehistä koostuvan koordinaatioryhmän, joka antaa lausunnon sijoittamisilmoituksista. Jos ryhmä puoltaa esitystä, ei valtioneuvosto sen enempää kuin eduskuntakaan pääse vaikuttamaan asiaan, vaan päätöksen tekee asianomainen ministeri. Tämä ei ole kansanvaltaa, vaan harvainvaltaa.
Koko alueellistamishanke on huonosti perusteltu, eikä se palvele maan kokonaisetua. Se tulisi viipymättä lopettaa ja keskittää suunnitteluvoimat järkevästi keskitetyn yhteiskuntarakenteen suunnitteluun.
Esko Niemi
professori
Helsinki
Tähän mielipidekirjoitukseen liittyvät asiasanat
Yritykset: Tilastokeskus
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Julkishallinnon voi poisverkottaa pääkaupunkiseudulta
Julkishallinto ei ole suomalainen vientituote eikä usein korkeaa teknologiaakaan. On täysin perusteltua siirtää julkishallintoa pääkaupunkiseudulta "halvemmille tonteille", koska ensimmäinen sektori, uutta tuottava sektori voisi näin nauttia siitä, että toinen sektori "tekee tilaa" ja "antaa latua".
Työpaikka on siellä, missä työnantaja kertoo sen olevan. Työnantajalla on työnjohto-oikeus.
alueelistaminen on koko Suomen etu.
siksi sitä pitää jatklaa ja nopeuttaa.
Kun nyt valtio tukee päääkaupunki seutua valtavasti järjäsdtämällä sinne valtion laitoksia ja siten 10 tuhansia työpaikkoja.
Kyllä tasapuolisuuden nimissä påitää jakaa kautta maan kaiki valtion laitosten työpasikat..
Ja nyt on maakunnissa hyvin tilaa kun monia kuntia esim. yhdistyi ja kunnantoimistoihin näin jää tilaa joihin volidaan heti sijoitaa valtion laitosten työntekijöitä,,
Jos nykyiset ei halua siirtyä heille voidaan vain ilmoitaa mihin mennessä työ paikka täytetään ja siten työt siiryy pois ja työntekijä jää tarpeetomaksi ja siiretään vapaille työmarkkinoille..
Pääkaupunki seurullahan on julmetusti muka työpaikoja avoinna mutta sinne ei voida mutaa kun asuntoja ei ole mutta näillä valytion laitokista vapautuvillahan on siellä jo asunto niin täyttäkööt nou työpaikat..
Kyllä konttori työntekijän poitää esim hallita kaupan siivoaminen ja näin työtä varmasti löytyy-...
Alueellistaminen
Alueellistaminen on siirtänyt työpaikkoja painotetusti Uudellemaalle ja eteläiseen Suomeen, joten vain osa siirroista on kovin kauas Helsingistä siirtynyt. Jatkossa painotus tosin on Etelä-Suomen ulkopuolella.
Alueellistaminen kehittää koko Suomea.
Vain alueellistaminen mahdollistaa koko Suomen kehityksen. Pitäisi siirtää eduskunta ja ministeriöt Keski-Suomeen, niin pitkällä aikavälillä koko maa kehittyisi alueellisesti tasapuolisemmin. Se olisi suuri kädenojennus nuorisollemme.
Tämä on kuitenkin niin pitkä projekti ettei sillä ole vaikutusta tällä hetkellä töissä oleville. Jos/kun saamme eduskunnan siirretyä esim. vuonna 2025, niin merkittäviä muutoksia, kuten valtakunnan uusi keskuslentokenttä sekä uusia tiehankkeita saataisiin toteutettua vuosina 2030-2070. Vuosisadan loppupuolella vaikutukset näkyisivät ehkä jo Kainuun ja Etelä-Lapin tasolla.
Helsingin asemaan tällä ei ole kovin suurta merkitystä. Siellä on kuitenkin Vuosaarien satama jonka pohjalle rakentuisi monenlaista logistista toimintoa.
Alueellistamiseen ja hajasijoittamiseen on olemassa myös turvallisuuspoliittisia syitä.
Aluellistaminen
Esko Niemen juttu alueellistamisesta on todellinen mielipidekirjoitus. Laskea nyt maatalouden työpaikatkin valtion työpaikoiksi! Mutta otetanpa asia vähän vakavammin:
En tiedä, onko valtion hallinnon ja nimenomaan keskushallintoyksiköiden vaikutusta yritysten sijoitumiseen tutkittu. Todennäköisesti ainakin pääkonttorit sijoittuvat mielellään hallinnon naapureiksi, lobbauksen luontoinen toiminta helpottuu. Tämä lienee syy siihen, että Helsingin tienoolle on syntynyt toimintakeskittymä, johon ei enää löydy työntekijöitä ainakaan elinkelpoisin palkkaeduin.
"Hajjaantukkee!" sano polliisi itikoille. Onhan tätä maata muuallakin!
Ruotsissa on kyetty sijoittamaan toimintoja jopa Gotlannin saarelle. Meillä tuo tavoite 4000 - 8000 on todella vaatimaton.
Aluellistaminen
Esko Niemen juttu alueellistamisesta on todellinen mielipidekirjoitus. Laskea nyt maatalouden työpaikatkin valtion työpaikoiksi! Mutta otetanpa asia vähän vakavammin:
En tiedä, onko valtion hallinnon ja nimenomaan keskushallintoyksiköiden vaikutusta yritysten sijoitumiseen tutkittu. Todennäköisesti ainakin pääkonttorit sijoittuvat mielellään hallinnon naapureiksi, lobbauksen luontoinen toiminta helpottuu. Tämä lienee syy siihen, että Helsingin tienoolle on syntynyt toimintakeskittymä, johon ei enää löydy työntekijöitä ainakaan elinkelpoisin palkkaeduin.
"Hajjaantukkee!" sano polliisi itikoille. Onhan tätä maata muuallakin!
Ruotsissa on kyetty sijoittamaan toimintoja jopa Gotlannin saarelle. Meillä tuo tavoite 4000 - 8000 on todella vaatimaton.
Maatalouden työpaikat maksetaan valtion budjetista
Alueellistamisen perusteluissa puhutaan nimenomaan valtion budjettitalouden henkilöstöstä. Löydät linkin näihin perusteluihin asiaan liittyvästä US-blogikirjoituksestani. Vuonna 2006 maataloustuki kokonaisuudessaan oli noin kaksi miljardia euroa. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan samana vuonna 40 400:n maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva tulo, siis verojen jälkeen, oli keskimäärin 53 330 euroa. Yhteensä siis runsaat kaksi miljardia euroa. Tämän perusteella maatalouden työpaikkoja voidaan hyvin pitää valtion budjettitalouden työpaikkoina.
Mitä tulee työvoimapulaan, niin alueellistamista perustellaan odotettavissa olevalla työvoimapulalla - ei väitetä että sellaista olisi nyt. Perusteluissa myös väitetään, että valtion palkkakulut hajasijoitusalueilla voisivat tulevaisuudessa olla alhaisemmat kuin pääkaupunkiseudulla. Näin voi olla, mutta kokonaisuus tulee valtavan aluetuen takia kalliimmaksi. Tämä on malliesimerkki vahingollisesta osaoptimoinnista.
www.eskoniemi.fi
Aueellistaminen on välttämätöntä..
Ei ole minkäänlaista järkeä keskittää yhteiskunnan toimintoja maan yhteen äärikolkkaan. Vieläpä meren rannalle jossa kaupungion maantieteellinen asema kattaa vain 180 astetta maa-alasta (seuraa tonttipula, liikenteen keskittyminen jne). Toisaalta Helsingin sijainti sopii hyvin tavaraliikenteen vienti/tuontikaupan logistiikkakeskittymälle satamiensa johdosta(mutta ei esim. elintarvike jakelukeskuksesksi).
Suomen pahin rakenteellinen ongelma on pääkäupungin sijainti. Poliittismaantieteellisesti katsottuna se on itseasiassa Suomen kannalta huonoin mahdollinen. Mutta, sehän perustettiinkin Venäjän etujen myötä. Juuri huono sijainti aiheuttaa että maassamme on suhteettoman paljon alikehittyneitä alueita. Koko Itä-Suomi, Kainuu, Pohjanmaan sisäosat, Pohjois-Pohjanmaa jne. Kaikille näille alueille joudutaan maksamaan aluetukea koska valtakunnan luonnollinen aluekehittyminen estyy.
Pääkaupungin siirto keskemmälle maata (esim Jyväskylän seutu) aiheittaisi suuuren tieverkoston uudelleenrakennuksen. Koko maan hallintokeskukseen olisi suurimmasta osaa maata vain parinkolmen tunnin automatka. Se tehostaisi koko Suomen tuotannolista kehitystä sekä kilpailukykyä Oulua ja jopa Rovaniemeä myöten.
Etuja
Maaseudun tulevaisuus toteaa maaseudun olevan Suomen voimavara. Seuraavassa lauseessa todetaan ettei uusia tukiaisia ole saatavissa.
Kainuuseen hajasijoitettiin vaunutehdas. Se ei saa tuotteitaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ulkomaille, mutta siellä se vaan porskuttaa. KOKO Suomen elvytykseen ajateltiin 180MEUR, vaunotehtaalle suunniteltiin samalla hehtaarilla olevaa vaunutilausta - tarpeettomia vaunuja. Samaan aikaan kunta saa tukena enemmän rahaa kuin keskivertokunta kerää verotuloja.
Hajasijoitus toimii tulevaisuudessa. Työtä voi tehdä etänä, taloudellista toimintaa voi perustaa erilaisten keskusten varaan. olisihan sen vaunutehtaankin voinut laittaa terästehtaan ja sataman viereen. Saati virastoja. Virastojen keskusyksiköiden on kuitenkin hyvä olla keskittyneenä yhteydenpitoa varten. Hajasijoittaa niitä voisi myös Brysseliin - lobbaus onnistuisi paremmin kuin Kuopiosta.
Kateus vie kalatkin kaivosta Suomessa. Keskittymistä tapahtuu siitä riippumatta, missä keskus on. Voi olla useampia keskuksia, mutta siihen ei väestöpohja riitä. Ei kertakaikkiaan riitä.
Onko meillä varaa hajasijoitukseen? matkakulut nousevat, puolisoille ei löydy töitä. Suomi nousee ihan muilla eväillä kuin tukiaishakemuksilla.
Ruokkoaminen
Lääkelaitoksen mahdollinen hajasijoitus Kuopioon
Olette mielestäni aivan oikeassa. Kuopion työpaikat jakautuivat vuonna 2006 seuraavasti: Valtio 12,1%, kunta 27,5% ja elinkeinoelämä loput eli 60,4%. Helsingissä vastaavasti valtio 11,7%, kunta 15,8% ja elinkeinoelämä 72,5%. Koko maassa 6,4%, 21,4% ja 72,2%. Työllisyysaste Kuopiossa on keskiarvoa alhaisempi, Helsingissä korkeampi. Tulotaso Kuopiossa on keskimääräistä alhaisempi ja valtion tulonsiirrot sinne keskimääräistä korkeammat.
Teen edellisistä sen johtopäätöksen, että Kuopion ongelmat ovat liian suuri julkisen sektorin osuus ja liian vähän elinkeinoelämää. Aluetta paremmin tuntevat varmaan keksivät tilanteelle hyviä selityksiä. Epäilen, että tuo aiemman kommentoijan mainitsema riittämätön väestöpohja on sellainen.
Asia tuskin korjaantuu alueellistamalla lisää. Päinvastoin, se pahentunee, koska nuo uudet työpaikat kilpailevat yksityissektorin kanssa hyvin koulutetusta työvoimasta. Päälle tulisi vielä tuo esille tuomanne puoliso-ongelma.
Alueellistaminen EI todellakaan ole välttämätöntä,
vaan se näyttää viimeisten käänteiden perusteella olevan peräti haitallista. Lääkelaitoksen toimintaa ollaan lamaannuttamassa aluepolitiikan nimissä.
Lahjakkuudet hakeutuvat suuriin keskuksiin - mahdollisuuksien luo. Periferiaan jäävät lähinnä ne, jotka eivät kovemmassa kilpailussa pärjää ja toki joillain lahjakkailla yksilöillä kotiseuturakkaus voittaa kilpailuvietin. Toki menestyneitä yrittäjiä löyyy ympäri suomen, mutta Tilastokeskuksen alueellinen BKT tilasto kertoo karua kieltä maan taloudellisen tuotteliasuuden jakaumasta.
Suomi on avoin talous, jossa ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on suuri ja elämme viennistä. Täten on luonnollista, että pääkaupunki sijaitsee vientireitillä (veden äärellä). Ennen Helsinkiä paikka oli Turku. Jyväskylä, tai mikä tahansa muu sisämaan kaupunki olisi täysin keinotekoinen sijaintipaikka pääkaupungille.
Ihmiset voi jakaa neljään ryhmään:
Viisaisiin, varkaisiin, hölmöihin ja typeryksiin.
Viisaat tuottavat teoillaan hyötyä sekä itselleen, että muille
Varkaat hyötyvät itse teoistaan, mutta tekevät toisille haittaa
Hölmöt - toiset hyötyvät heistä heidän kustannuksellaan
Typerykset ovat vaarallisimpia kaikista. Typerykset aiheuttavat toiminnallaan haittaa sekä itselleen, että muille.
Jotenkin vaan vaikuttaa sivusta seurattuna, että Kepu on varsinainen typerysten puolue, joka on jymähtänyt sotien jälkeiseen aikaan eikä hyväksy ympäroivän maailman muuttumista. Pääministeri ykköspahvina.
Kepun sosialismia
Koko alueellistaminen on Kepun politiikkaa jolla saadaan siirrettyä maakuntiin uusia turpoavia byrokratian keskuksia. Ollaan menossa taaksepäin valtionhallinnon tehostamisessa. Kepu haluaa paikallisia hiekkalaatikkoja joissa se voi leikkiä omia leikkejään. Maakuntahallituksissa Kepu istuu niin vahvana että se pystyy pitämään vielä pitkään valtaansa vaikka vaaleissa tulisikin turpaan. Kokoomuksen olisi ryhdistäydyttävä tai se tulee menttämään ääniä seuraavissa vaaleissa pääkaupunkiseudulla.
EU:n koheesiopolitiikka
"Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka - Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007-2013". 2 luku: Koheesiopolitiikan vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. "Koheesiopolitiikalla edistetään jo Lissabonin strategiaa. Riippumattomien arviointien mukaan politiikalla on ollut tuntuva vaikutus makrotalouteen erityisesti muita heikommin kehittyneillä alueilla. Hyödyntäessään kaikilla alueilla olevaa kasvupotentiaalia koheesiopolitiikka korjaa talouskehityksen maantieteellistä tasapainoa ja parantaa koko unionin potentiaalista kasvuvauhtia." "Edistetään alueellista yhteenkuuluvuutta koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa. Koheesiopolitiikan avulla voidaan luoda kestäviä yhteisöjä varmistamalla, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat kysymykset ratkaistaan elvyttämistä, ennaltamista ja kehittämistä koskevissa yhdennetyissä strategioissa kaupunkialueilla ja maaseudulla".
EU:n maaseudun kehittämisstrategia
Kaudella 2007–2013 sovellettavat maaseudun kehittämispolitiikan säännöt ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimenpiteet on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005. "Maaseudun kehittäminen on tärkeä toiminta-alue, sillä yli 56 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä asuu maaseudulla ja EU:n pinta-alasta 91 prosenttia on maaseutua. Maatalous ja metsätalous vaikuttavat ratkaisevasti maankäyttöön ja luonnonvarojen hoitoon EU:n maaseutualueilla, ja näiden peruselinkeinojen pohjalta maaseutuyhteisöjen elinkeinoelämää voidaan edelleen monipuolistaa. Maaseudun kehittämispolitiikan tehostaminen onkin yksi EU:n keskeistä tavoitteista". http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/index_fi.ht...
Alueellistaminen ei palvele Suomen kokonaisetua
Professori Esko Niemen sanoma osuu "naulankantaan". Alueellistamisasioita on Suomessa harrastettu jo presidentti Kekkosen ajoista alkaen. Lopputulos ei ole mitenkään mairitteleva. Niitä kuluja maksamme vielä tänäkin päivänä. Saa nähdä, jatkuneeko harvainvalta nyky Suomessa.
Alueellistaminen
Kyllä se valtionhallinnon (siis nimenomaan hallinnon) hajasijoittaminen on kova paikka pääkaupunkiseudun ihmisille. Jos jokainen siirretty työpaikka kehäkolmosen ulkopuolelle on Kepun syy, olisiko sitten ymmärrettävä, että päinvastainen kehitys eli muun Suomen tyhjeneminen on Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien ansiota? Tai ehkä RKP:n?
Ei siinä puolison työpaikkojen perään kysellä, kun ihmiset pakosta joutuvat jättämään syrjäseuduilla olevat kotipaikkansa ja muuttamaan Suomi-äidin helmoihin. Mutta suomalaisethan ovat niin mahdottoman tasa-arvoisia, eikös!
Tosiasia on, että kun valtion työpaikkojen osuus muualla maassamme vähenee, se lisääntyy Helsingin, Turun ja Tampereen tienoilla. Eikä se työpaikkojen määrä taida olla niinkään ratkaiseva kuin palkkasumma. Ja myöskin se, kuinka monta yksityistä työpaikkaa se hallinnon paikka ympärilleen poikii. Valtion palkkaama siivooja ei taida poikia yhtään!
...alueellistaminen...
Ainakaan itselleni hajasijoittaminen sinänsä ei ole kova paikka, vaan se, että se on vastuutonta tuhlausta, josta me kaikki joudumme maksamaan. Se, että joku joutuu vastentahtoisesti muuttamaan työn perässä on ymmärrettävää, jos siitä on hyötyä maalle kokonaisuutena.
Kuinka monta yksityistä työpaikkaa valtionhallinnon työpaikka ympärilleen poikii, on hyvä kysymys. Uskon, että ei kovinkaan montaa. Nuo aiemmassa kommentissani esittämäni Kuopion luvut viittaavat vahvasti tähän suuntaan.
...alueellistaminen
Olen samaa mieltä. Valtionhallinnon, kuten myös muiden hallintovirastojen ympärilleen poikima työnmäärä on marginaalinen. Valmistava teollisuus antaa parhaiten työtä myös ympäristölle. Mutta, on myös mietittävä mihin ja millä ehdoilla valmistavaa teollisuutta rakennetaan. Muistissamme tapahtumat esim. Joensuussa, Kajaanissa, Rovaniemellä. Poliittiset puolueet maksattavat saadut äänet kalliisti veronmaksajilla.
Kalliita ääniä
Niin, todellisuudessahan kysymys on häikäilemättömästä siltarumpupolitiikasta. Vasta-argumentointi asiaperusteilla tuntuu tässä mielessä aika turhauttavalta.
http://blogit.mtv3.fi/kolmevarttia/2009/01/14/alue...
Kallita ääniä
Juuri siitä on kyse. Olen silmäillyt John Dickien kirjaa Cosa Nostra Kertoo Sisilian mafian historiaa. Cosa Nostra vapaana käännettynä "Meidän asiamme.
Matti Nissiselle.
[quote]Tosiasia on, että kun valtion työpaikkojen osuus muualla maassamme vähenee, se lisääntyy Helsingin, Turun ja Tampereen tienoilla. Eikä se työpaikkojen määrä taida olla niinkään ratkaiseva kuin palkkasumma. Ja myöskin se, kuinka monta yksityistä työpaikkaa se hallinnon paikka ympärilleen poikii. Valtion palkkaama siivooja ei taida poikia yhtään![/quote]
On täysin naurettavaa väittää "tosiasioita tosiasioiksi", kun noin kolme viestiä aikaisemmin on laskettu valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden osuuksia eri kunnissa, todettu pääkaupunkiseudun olevan melko matalalla sijalla huolimatta koko keskushallinnon istumisesta siellä, ja yrittää sitten kuulostaa jotenkin luotettavalta.
Eikö ole mahdollista lukea keskustelua ennenkuin osallistuu siihen?
Lääkelaitoksen mahdollinen hajasijoittaminen
Lääkelaitoksen ylijohtaja ilmoitti tänään jättävänsä työtehtävät laitoksessa. Katalysaattorina tapahtumaan on Lääkelaitoksen hajasijoittaminen. Kyseisen laitoksen henkilökunnasta 92% on jo ilmoittanut jättäytyvänsä siirron ulkopuolelle. Ihmettelen mistä saadaan ammattitaitoinen henkilökunta Kuopioon? On puhuttu, että yhtenä osatekijänä hajasijoittamiseen olisivat halvemmat työvoimakustannukset. Eipä taida kyseinen teoria olla tosi. Esimerkkinä voisimme ottaa lääkärit. Eräs pienehkö kunta haki terveyskeskuslääkäriä tarjoten kuukausikorvaukseksi 14 000€. Lääkäriä ei ole vielä kyseisen kunnan palkkalistoilla. Miksi Lääkelaitoksen tai minkään muunkaan hajasijoitettvan laitoksen ammattitaitoinen ja koulutettu ei tekisi samoin. "Rahalla saa ja hevosella pääsee", kunhan maksajat löytyy.
Tarkennuksia keskusteluun
Alueellistaminen on siirtänyt työpaikkoja painotetusti Uudellemaalle ja eteläiseen Suomeen, joten vain osa siirroista on kovin kauas Helsingistä siirtynyt. Jatkossa painotus tosin on Etelä-Suomen ulkopuolella.
Se, mikä on hyvä tietää, on harkitsemattomuus aiempien aikojen sijoituksissa, jotka tehtiin Helsinkiin. Ei siis ollut mitään strategiaa vaan oletuksena sijoitettiin virastot Helsinkiin. Tämä tuli todetuksi, kun tätä alueellistamista alettiin virkamiestasolla tutkia (tästä kertoo alueellistamiskatsaus). Nyt harkintaa käytetään ja kohteena on nimenomaan VALTION työpaikkojen siirtäminen. Asiaa voi ajatella myös siten, että paikat ovat siellä, missä veronmaksajatkin (tosin, en tiedä mitä SE tarkalleen ottaen tarkoittaisi).
Alueellistaminen ei palvele Suomen kokonaisetua
Esko Niemi
Kyllähän se - ainakin teoriassa - varmaan myös käytännössä on totta, että keskittämällä saadaan kokonaiskustannukset , mutta mitä todennäköisimmin kohtalaisen pitkällä tähtäimellä "optimaalisiksi". Mutta mutta mitenkähän on riittävän pitkällä tähtäimellä? Toimiiko kokonaisuus sitten kun kaikki on keskitetty - esimerkiksi lähes kaikki suomalaiset asuvat Helsingin seudulla? Teoreettisesti ajatellen varmaan tehokasta kunhan vaan koko väestö saadaan järkevästi asutettua.
Mutta mutta - miten saada asutettua järkevästi? Miten, vaikeaa on pääkaupunkiseudun kehittämisen yhteistyö. Kuka saa sen toimimaan - kunnallinen itsehallinto on asia, minkä yli on vaikea kävllä - kyllä Helsingissä, Vanntaalla ja Espoossa riittää yhteistyöstä eriäviä näkemyksiä. Seudun yhteistyö on käytännössä mahdottomuus - ja siitähän te pääkaupunkiseudulla asuvat itse eniten kärsitte. No - toivossa on hyvä elää (sanoi kirppu toiselle)!
Mitä teemme sitten sille tyhjälle muulle Suomelle, missä ei asu kukaan? Voishan sen vaikka myydä tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoavalle yritykselle/valtiolle/......?
Olen myös sitä mieltä, että itse elämä on vielä tärkeämpää kuin mahdollisimman tehokas ja mahdollisimman halpa elämä. Helsingissä aikoiaanaan viisi vuotta asuneen kokemuksella uskallan väittää että täällä kaukana Helsingistä asumisessa on sitä oikeata laatuelämää aivan toisessa määrin kuin siellä teillä.
Alueellistaminen on mahdollisuus sekä yritykselle että kunnalle
Kun alueellistaminen tehdään fikusti niin siinä syntyy paljon lisä-arvoa sekä kansalaisille, laitokselle, yritykselle että alueelle. Pieni kunta on usein ketterä ja luova kumppani. Byrokratia-aste on matala ja verkostojen luominen sujuu mutkattomasti. Luovuusalustaa lyötyy eri suuntiin.
Suomessa jo byroota kymmenkertaiselle porukalle
Pitääkö sitä A4 -saastetta vielä lisätä yhden muinaisjäänteen säilyttämiseksi - KEPUN!
http://www.laaninhallitus.fi/lh/home.nsf/pages/ind...
Mikko Sokero kirjoittaa Ilmailu -lehdessä http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilm...
ilmailuviranomaisen sijoittamisesta 500 km päähän asiakkaistaan.
Tuleehan siinä lentotunteja muutta todella tyhmää puhua tehostamisesta tai säästöistä. Siirrettäköön koko HkiVantaan lentoasema Kuopioon. Saadaan raideliikenneyhteys lentokentälle ILMAISEKSI !!!
Meriturvallisuusvirasto tarvitsee kanavan. Suunniteltu Kymijoen kanava rakennetaan valtamerialuksille sopivaksi Panaman malliin maan halki. Vuosaaren uusi satama siirtyy tietysti kanavan päähän.
Halpaa ja tehokasta - mitäs se Kepu sitten siirtää? Suurkirkon, rautatieaseman, Kiasman ja Kampin liikekeskuksen. Äänisaalis lienee mahtava - jollekin muulle puolueelle.
Voisi kuvitella ,että pää
Voisi kuvitella ,että pää kaupunki seudulla ja sen erinomaisuudella rahoitetaan koko suomen hyvin vointi.
Kuinka suuri osuus metalli teollisuuden vienti tuotteista valmistetaan pääkaupunki seudulla tai paperi teollisuuden tai elintarvike teollisuuden.
Taitaa kuitenkin vielä olla maaakuntien tehtävä valmistaa tuotteet.
Jus tiinsa nii !
Puu tavara kasvaa vielä maa seudulla .kun Urheilu stadion puretaan ja pakko siirretään pois niin Mänty mäessä voi kasvattaa ruoko helppiä.
Lämpö voimalat voi pakko siirtää räme suolle itä karjalaan konserti saleiksi ja maa kuntiin erin omaisiksi kansan sivistys kirjastoiksi.
Mistä asiantuntijat Kuopioon?
"Meriturvallisuusvirasto
"Meriturvallisuusvirasto tarvitsee kanavan. Suunniteltu Kymijoen kanava rakennetaan valtamerialuksille sopivaksi Panaman malliin maan halki. Vuosaaren uusi satama siirtyy tietysti kanavan päähän."
Huomasin edellisessä muutamia virheitä. Tässä korjausehdotukseni:
Meri turva llisuus virasto tarvi tsee kana van. Suu nniteltu Kymi joen kanava rake nnetaan valta meri alu ksille sopi vaksi Pana man malli in maan halki. Vuo saaren uusi sata ma siirtyy tie tysti kana van pää hän.
Pääkaupunkiseudun asukkaat onnellisimpia
Onnellisuuden lisääminen on toki mahdollista hajasijoittamalla:
Siiretään Merivirasto Pietariin - ainakin Moskovasta siirretyille virkailijoille
on luvassa mahtavat edut, omakotitalo ja merenrantahuvila. Kts. tp. hesari aiheesta.
Suomalaisille tietysti extraa lisäksi.
Pulkovan kv. lentoasemaa laajennetaan. IH sinne! Pois Tuppukylästä.
Malmin kentän voi siirtää Viipuriin. http://www.pulkovoairport.ru/eng/
http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,84...
Aluehallintouudistus
Osa kannattaa ja osa vastustaa hallinnon alueellistamista. Nykyinen henkilökunta laitoksessa kuin laitoksessa taitaa pääsääntöisesti vastustaa pakkomuuttoja ja se on täysin luonnollista.
Sekin varmaan tiedetään, että Helsingissä on suhteessa väkimäärään vähemmän julkisia työpaikkoja kuin melkein missä tahansa muualla. Ylivoimaisesti suurin osa väestöstä kuitenkin tekee jotain muuta kuin valmistelee lainsäädäntöä, tai selvittelee lääkkeiden vaikutuksia kansalaisiin.
Valtion virastojen alueellistamisen lisäksi pitäisi aloittaa toinen keskustelu joka koskee aluehallintouudistusta. Läänit on tarkoitus lakkauttaa tämän vuoden loppuun mennessä - vai onko? Nyt kuitenkin synnytetään uuttaa maakuntien rajoihin perustuvaa "lääninhallitussysteemiä", eli niin sanottua ALLUA. Se herättää paljon kysymyksiä. Keitä varten Allut perustetaan? Mitkä kaikki viranomaiset ovat Allun alaisia ja mitkä ovat suoraan ministeriön alaisia ilman väliportaita? Väheneekö nykyisten lääninhallitusten väki ja onko johtajien paikat poliittisia virkanimityksiä.
Kihlakuntauudistus on hyvä esimerkki siitä että lääninhallituksia, eli tulevia Alluja ei tarvi tarvita enää lainkaan.
Entä puolustus
Helsinki on rajakaupunki, johon pääsee maalta, mereltä ja ilmasta. Valtaosa Suomen siviilihallinnosta on Helsingissä. Myös maanpuolustuksen kannalta alueellistaminen on järkevää.
Aloitetaan Eduskunnasta
Eduskunnan sijoittaminen vaikka Jyväskylään antaisi alueellistamiselle vähän potkua.
Alueellistaminen olisi pitänyt lopettaa jo ajat sitten
Kuten toisin paikoin on jo muistaakseni aiemminkin todettu, alueellistaminen on syytä lopettaa ja palauttaa ensinnäkin keskushallinto kaikkine virastoineen takaisin Turkuun. Lisäksi valtion ja eri aikoina liikelaitostettujen yksiköiden virkojen ja toimien alueellistaminen (toisin sanoen lakkauttaminen ja keskittäminen maakunnista) Helsinkiin on myös lopetettava viimeistään nyt.
Väkeäkö Suomessa liian vähän koko maahan
Jos edelleenkin haluamme pitää koko maan asuttuna, niin silloin ei ole syytä keskittää koko valtion työpaikkoja yhteen paikkaan. Toki kaikki suomalaiset sopisivat Helsingin kokoiselle alueelle, mutta mistä sitten elättäjät.Paljonko on Helsingissä kaupungin ja valtion työntekijöitä, entä maakuntien liikelaitosten ja pankkien keskusyksikköjen töissä,rahat keskus- ja päätoimistoihin tulee koko maasta, jatkaa voisi tätä pitkälle...
Helsinki on suomalaisille paras pääkaupunki, mutta suurin osa ihmisistä maassamme asuu muualla, ja on väärin valtion suosia yhtä paikkakuntaa.Tämä korjaantuu ainoastaan ns-aleellistamisella-.
Ajatuksia
Helsingissä asuu 550.000 asukasta. Kaksi prosenttia siitä väestä on yhteensä 11.000. Se on ihan sama kuin 5500 asukkaan paikkakunnalla olisi 110 valtion työntekijää (lääninhallituksia, verottajaa, maatalousneuvojia, poliisia, merenkulkulaitosta tms. jne jne.) Suhteessa siis yhtä paljon.
Yliopistolaitos on ylivoimaisesti suurin työnantaja valtion hallinnossa. Siellä on noin 32.000 ihmistä töissä. Toiseksi tulee puolustusvoimat 18.000 ihmisen määrällä. Molemmat organisaatiot on alueellistettu jo kauan sitten.
Kunnat ovat paljon suurempia työnantajia kuin valtio. Monissa kunnissa koululaitos sekä sosiaali- ja terveydenhoito vievät lähes kaikki kuntien rahat. Helsingissä on niiden lisäksi iso liikennelaitos, rakennusvirasto, iso päivähoitosektori (taisi mennä sosiaalipuolelle) ja vanhainkoteja ja mitä vielä.
Tärkeintä lienee että kaikki suomalaiset saavat julkiset palvelunsa kohtuullisen hyvin ja joka tapauksessa saavat ne.
Huonosti perusteltu, mutta nämä valtion harrastamat 50 hengen pakkosiirrot paikasta toiseen ovat tähän mennessä tuoneet vain lisäkustannuksia ja valtio on joutunut etsimään kotiinsa jääneille ihmisille uusia töitä. Vaikuttaa vähän hölmöläisten hommalta tämäkin.