Työntekijäkin tarvitsee energiaa

TVO:lle ei riitä, että se saa ilmaiseksi eli 80%:n alennuksella Olkiluoto-3:n, vaan sen tavoitteena on Suomen muuttaminen ydinvoimasta luopuvan Ruotsin ydinenergiakeitaaksi ja samalla Ruotsiin viedyn sähkön ydinjätehaudaksi. Näin ruotsalaiset "kantavat vastuuta" tekemällä Suomesta ydinsähköpolitiikkansa siirtomaan, vasallivaltion, joka tekee likaisen työn asianomasiten itsensä vain hurskastellessa.

Fortumin kiihko Loviisa-3:lle on ymmärrettävissä. Sekin tarvitsee Ruotsin vientiä, mahdollisesti Baltian vientiä maksaakseen Martin Liliuksen ja Tapio Kuulan TGK:10:ssä hankkimat tappiot.

Fortum on ilmeisesti vaalirahoittanut kaikkia puolueita oikein, koska sitä ei ole omistettu niin kuin ei omistettu Soneraa eikä Stora-Ensoakaan. Joku puolustusminister oman toimen ohella vain selittelee havereita ja omistajapolitiikkaa eli hengetöntä hallinnointia.

Kun bioenergiaa ei saada, poltetaan kivihiiltä. Suomessa olisi kaikkein järkevintä varautua hiilidioksidin lisääntymiseen polttamalla tuontikivihiilen asemesta turpeet kaukolämmöksi ja sähköksi, koska turve kiertää nopeammin luonnossa kuin kivihiili.

Kun turpeet olisi kivihiilen sijaan poltettu, voisi paikalle istuttaa metsää, jolloin biomassan määärä moninkertaistuisi ja muodostuisi uusia hiilinieluja, jotka tuottaisivat puuta.

Ainoa Euroopan parlamentin vaalien ehdokas, joka on selkeästi ilmaissut kantansa turpeen puolesta, on tekniikan tohtori ja ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbäck.
http://jarlahlbeck.sfpval.fi/

Kun Suomessa suljetaan paperiteollisuutta, jää sähköä käyttämättä. Jos halutaan omavaraisuutta, ei pitäisi Venäjän tuonnon lisäksi antautua Ruotsin viennille, vaikka TVO:n, Fortumin ja niiden rahoittamien luottamushenkilöiden intressi tätä kuvastaisikin.

Ydinvoimalle ei saada korvaavia energiamuotoja kehitettyä, mikäli Saksan ja Ruotsin - ydinvoimasta luopuvien valtioiden - annetaan vapaamatkustaa tuontiydinsähköllä. On tärkeää, että myös nämä maat kantavat itselleen asettamansa paineet vaihtoehtoisesta energiasta.

Tuulivoimakeskustelu on jonkinlainen syötti, jotta ei tarvitsisi keskustella turpeesta, soiden muuttamisesta puita hiilinieluiksi tuottavista metsiksi tai yleensäkään asiasta kokonaisuudessaan.

Arja Alho epäili, että ydinvoimaa kannattamalla saa runsaasti vaalirahaa ja entinen Vapoa sekä turvetta puolustanut Eija-Riitta Korhola on tuulivoima-argumentein ryhtynyt kannattamaan ydinvoimaa.

Suomi tarvitsee J O N K I N V E R R A N tuulivoimaa kotimarkkinoille, jotta konepajateollisuus voi ponnistaa vientiin. Fortum ja TVO puolestaan näkevät tämän 85,3 € / MWh:n syöttötariffina, jolla viedään ydinvoiman ja muiden kannattavuutta, jolloin ne käyvät vastaiskuun eri henkilöiden avulla luullen, että työ- ja elinkeinoministeriö on VTT:n kanssa tosissaan.

Ei pidä huolestua: tuulivoima ei koskaan korvaa merkittävässsä määrin Suomessa muita energiamuotoja, mutta se on esillä vain siksi, että sinne voitaisiin kaataa valtiontukea alkupotkuksi.

Keskustelu pitää aloittaa turpeen polttamisesta tuontikivihiilen sijaan sekä siitä, että suot muutetaan puuta tuottaviksi metsiksi, jotta saadaan maahan Fennovoima-E.ON:n ydinvoimalan lisäksi merkittävä biovoimakapasiteetti.

Metsät menettävät arvoaan sitä mukaa, kun paperiteollisuus surkastuu. Näin ollen Suomi tarvitsee ensin turpeen kivihiilen tuonnin korvaamiseksi ja toisessa vaiheessa turpeenotetun suon paikalle metsiä hiilinieluksi. Puukuitua pitää polttaa energiaksi, kunnes puusepänteollisuuteen ja rakennusteollisuuteen saadaan uutta potkua.

Fortum ja TVO ovat Suomen nykytilaan ajaneet. Siksi niiden tuulivoimakeskustelua Loviisa-3:n ja Olkiluoto-4:n puffaamiseksi pitää seurata varoen ja kansallinen etu säilyttöäjien. Kumpikin yrityksistä on Venäjän (Fortum) ja Ruotsin (Fortum ja TVO) asialla.

Keskustelu kuinka taantumasta selvitään on oleellisempi ihmisten hyvinvoinnille kuin valheelliset juorut poliitikkojen yksityiselämästä. Ihmisiä voidaan myös kehua viestinnässä. Eikö johtajien ja työntekijöiden työhyvinvointi ole mielekästä ja oheiseen kannustaminen? Hyvinvoiva ihminen on myös tuottelias www.thl.fi.

Ihan esimerkkinä kirjoitukset US "Johtajat elävät kuin siat vatukoissa" ovat mielestäni kohtuullisen populistisia myös tutkijoilta, kun esimerkiksi "Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä suomi.fi".

Keskiverto suomalainen johtaja lienee siis pienyrittäjiä, joka työllistää ihmisiä, edistää hyvinvointia ja verotuksen avulla esimerkiksi koulutusta, terveydenhoitoa yms. Kiitos tehdystä työstä.

Keskustelu muutamien johtajien palkkioista on esimerkiksi ollut paljon enemmän julkisuudessa kuin asiapitoinen keskustelu itse asioista ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä. Mielestäni kritiikki voi olla myös myönteistä ja epäkohtien osalta mielestäni konkreettiset kehitysehdotukset ovat mielekkäitä, mikäli ihmisen mielestä on negatiivisen kritiikin aihetta.

Monien myönteisten asioiden lisäksi Suomi on myös työpaikkakiusaamisen kärkimaa. Oheinen on inhimillisesti epämielekästä ja oheisen lisäksi kallista yhteiskunnalle joka on taantumassa. Kiusaamiseen käytetyt resurssit voidaan mielummin hyödyntää osaamisen vahvistamiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja konkreettisiin ehdotuksiin sekä keskusteluihin asiasta.

Esimerkiksi EU on perustettu teräs ja hiilisopimukselle ja oheinen on osoittautunut myönteiseksi asiaksi.

www.europa.eu "Mikä Euroopan unioni on? EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 demokraattista Euroopan maata. Mitkä ovat unionin tavoitteet? Rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa. EU:n jäsenvaltioden välillä ei ole ollut sotia yli 60 vuoteen"

Mielestäni taantumasta selvitään hyvällä kansallisella ja kulttuurisella identiteetillä ja osaamisella sekä myönteisen kansainvälisen vuorovaikutusken avulla. Suomalaisessa kulttuurissa osaaminen on ollut tärkeä asia ja oheinen on mielekästä säilyttää. Myös viestinnässä.