Erkki Toivanen: Kansalaiset vastaan euroideologit
Julkaistu: 21.10.2007
”Emme ole yhdentämässä valtioita, vaan kansoja”. Jean Monnet kiteytti yhdentymisen perustavoitteen tuohon lauseeseen. Hän myös tarkoitti, mitä sanoi: Hänen tavoitteenaan oli Euroopan yhteisö, joka edustaisi jäsenmaiden kansalaisten demokraattisesti ilmaisemaa tahtoa. Kun läntisen Euroopan johtajat kokoontuivat Haagiin 1948 aloittaakseen Euroopan unionin rakentamisen, Winston Churchill muistutti heille, että ”Euroopan voi yhdentää vain sen asukkaiden valtaenemmistön sydämessään tuntema toive ja heidän selkeästi ja voimallisesti ilmaisemansa tahto”.
Euroopan yhdentäminen oli aate, joka tuolloin innosti kansalaisia Kanaalin, Juutinrauman, Reinin ja Alppien kahden puolen. Se sytytti myös minussa palavan halun olla suomalaisena toteuttamassa aatetta, jonka perimmäisenä tavoitteena oli turvata rauha ja demokratia tyrannian ja maailmansotien runtelemassa Euroopassa. Valitettavasti siihen ei tarjoutunut kotimaassa mahdollisuutta.
Komission presidenttinä Jacques Delors joutui myöntämään poliittisen yhdentämisen uhmaavan Euroopan perusolemusta. ”Koska se on niin vaikeaa, se vaatii näkemystä, luonteenlujuutta, rohkeutta kansalaismielipiteen edessä ja tehokkaasti toimivia instituutioita”. Delors ei enää edustanut Eurooppa-aatetta, vaan hänen sanansa kertoivat sen korvanneesta ideologiasta. Hän oli valmis patistamaan euroideologit uhmaamaan kansalaismielipidettä.
Seuraukset alkavat olla kaikkien nähtävissä. Uusimpien mielipidemittausten mukaan Lissabonissa hyväksytyn uudistussopimuksen vaatii alistettavaksi kansanäänestykseen yli 70 prosenttia saksalaisista ja briteistä, yli 60 prosenttia ranskalaisista, italialaisista ja espanjalaisista. Hallitukset ovat silti valmiit uhmaamaan kansalaismielipidettä ja kieltäytyvät edes harkitsemasta kansanäänestystä. Selitykseksi he tarjoavat väitteen, että uusi sopimus on luonteeltaan tekninen eikä muuta kansallisvaltioiden ja EU:n toimielinten valtasuhteita niin kuin sitä edeltänyt ’perustuslaillinen’ sopimus olisi tehnyt.
Jokainen ajatteleva eurokansalainen on valmis hyväksymään, että laajentuneen unionin rakenteet on uudistettava ripeästi toimintakykyisiksi. Mutta kun Espanjan pääministeri toteaa, ettei ”uudesta sopimuksesta ole jätetty pois mitään merkittävää” ja Saksan liittokansleri lisää, että ”perustuslain olennainen sisältö on siinä säilytetty” – ja myös oma Astrid Thorsimme myöntää ettei ”mitään alkuperäisestä institutionaalisesta paketista ole muutettu” - niin mitä merkitystä oli ranskalaisten tai hollantilaisten ei-äänillä? Uskotaanko tarkoituksen pyhittävän keinot?
Juopa aatteen ja euroideologian välillä kirkastui minulle kesällä 1994, kun keskustelin EU:n perustuslain suotavuudesta Otto von Habsburgin, vuosikymmenet Eurooppa-liikkeessä mukanaolleen valtioviisaan kanssa. Hän torjui perustuslakihankkeen suoralta kädeltä. ”Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä perustuslain omien lakiensa yläpuolelle”. Hänen mielestään perustuslakiehdotus – jos sellainen erehdyttäisiin laatimaan – tulisi alistaa kaikissa jäsenmaissa yht’aikaa toimitettavaan kansanäänestykseen. Näin sisäpolitiikan vaikutus tulokseen minimoitaisiin ja äänestäjien huomio keskitettäisiin sopimukseen. Ilman kansanäänestystä perustuslakisopimuksella ei voisi olla legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Hän lisäsi uskovansa, ettei alunalkaen tuhoon tuomittu hanke silti yhdistäisi, vaan hajottaisi Eurooppaa. ”Manner-Eurooppa on täydellisinä pidettyjen perustuslakien hautausmaa. Uusia ruumiita me emme tänne kaipaa!” Hän osui oikeaan.
Tässä sitä nyt ollaan haudasta ”pääosin koskemattomana säilyneen” perustuslakisopimusvainajan kanssa! Olisiko se hyväksyttävä uudistussopimuksen käärinliinaan verhottuna ilman kansanäänestyksiä muissa jäsenmaissa kuin Irlannissa tai Tanskassa? Euroideologit kiirehtivät leimaamaan häiriköiksi ne Eurooppa-aatteelle omistautuneet kansalaiset, joiden mielestä perustajaisät kuten Monnet ja Churchill olivat oikeassa uskoessaan, ettei yhdentymisellä ole tulevaisuutta ilman kansalaisten valtaenemmistön selkeästi ja voimallisesti ilmaisemaa tahtoa.
Eikö euroideologien tulisi vihdoin pysähtyä kuuntelemaan, mitä Eurooppa-aatteen kannattajilla on sanottavanaan nykyisestä kehityksestä. Ei tarvitse lukea eurobarometrin mielipidemittauksia aistiakseen sen voimistuvan vastenmielisyyden, jota enemmistöt monissa jäsenmaissa tuntevat yhdentymistä kohtaan. Siihen ei luulisi olevan varaa edes Brysselissä. Mutta siitähän tuli maalaustaiteessa surrealismin kotikaupunki, missä mikään ei ole sitä miltä se näyttää, ja runoudessa symbolismin kehto, missä sanojen sointu on ollut aina niiden merkitystä tärkeämpi. Euroideologian tyyssijana sen on onnistunut yhdentää kultuuriperinteensä velvoittavat piirteet.
Ehkä meidän on varauduttava hyvissä ajoin sodanjälkeisessä tilanteessa syntyneen Eurooppa-aatteen hiipumiseen ja myönnettävä, että 1950-luvulla syntynyt yhdentymismalli on aikansa elänyt – ja ettei elitistinen euroideologia kykene uudistamaan sitä toimintakykyiseksi.
 |
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Juuri nain. On taysin
Juuri nain.
On taysin kasittamatonta tama koko Eun pakottaminen yhteen muottiin. Mita uusi perussopimus/perustuslaki osaltaan ajaa.
On aivan selvaa, etta loyhavaltioiden valinen talousliitto ilman poliittisen yhdistymisen haittavaikutuksia (=demokratian rappio) ajasi euroopan - ja ennen kaikkea eurooppalaisten - etuja hyvinkin.
Niin tai nain. Kansanaanestysten valttamaminen ei poliittiselta eliitilta ole pelkastaan haikailematonta royhkeytta ja kansalaisten mielipiteen halveksemista.
Se on suorassa ristiriidassa edustuksellisen demokratian hobbesilaisen perusajatuksen kanssa: edustajat (kansanedustuslaitoksessa) edustavat kansaa valtakirjalla, eivatka he voi tuota valtaa siirtaa muualle (EU) kysymatta vallan varsinaisilta omistajilta, kansalta, oikeutta tahan siirtoon.
Kulttuuri puuttuu
Kulttuuri puuttuu EUsta.
Alunperinkään EU:n peruspilareihin ei kuulunut kulttuuri eikä uskontoon liittyvät asiat.
Se osoittaa,ettei nykypäivän EU-poliitikot tiedä eikä tunne kansalaisten käsityksiä
ja sisäisiä tuntoja.
Ei politiikka ja poliitikot yhdistä kansoja.Sen voi ainoastaan tehdä yhteinen kulttuuritausta.Ja kun koko EU-aluetta mietitään,yhdentyminen on mahdotonta.
Tulisi tehdä kysely,mitä Euroopassa asuvat ihmiset haluavat tältä EU:lta?
Vastaus voisi olla yllättävä.
vpaicco
Ehkä meitä tulisi verottaa
Ehkä meitä tulisi verottaa enemmän, jotta meille voitaisiin järjestää enemmän keskushallinto-myönteistä propagandaa?
Näin saataisiin kansojen enemmistöt luopumaan demokratiasta heidän itsensä sitä huomaamatta.
Maailman #1 supervalta on vaihtamassa demokratiaa fasismiin. Idän suurvallat eivät ole demokratiaa nähneetkään.
Miten käy Euroopalle? Toivon parasta ja pelkään pahinta. Viime vuosina on tapahtunut kaikkea muuta kuin positiivista kehitystä.
Tosiasiallisesti EU ei ole
Tosiasiallisesti EU ei ole koskaan ollut demokraattinen, enkö usko sen koskaan sitä olevankaan. Enkä usko sen sitä oikeasti haluavankaan. Eurooppa on aina koostunut eri kansoista, joita on yritetty yhdistää Caius Julius Ceaserin ajoista lähtien. Aina on mennyt pieleen.
Euroopan ainoa toimiva malli on kansallivaltiot, olkoompa tämä poliittisesti kuin epäkorrekti ajatus tahansa, tämä on totuus.
Tämä ei ole USA jossa on yksi kulttuuri mereltä toiselle, vaan äärimmäisen kulttuurivaihtelun maanosa jolla on rikas historia. Olen ylpeä eurooppalaisuudestani, sillä nykyään en enää voi olla ylpeä suomalaisuudestani. Ylpeä en ole EU:sta enkä Suomesta.
Mitä "kulttuuria" kuuluu
Mitä "kulttuuria" kuuluu tulliliittoon tai maatalouspoliittiseen monopoliin? Mitä "kulttuuria" edellytetään sotilasorganisaatiolta, kuten NATO:lta? Vaskipuhallinten soittoako?
Kyllä kulttuuri kehittyy aivan muilla forumeilla kuin niillä, jotka on jo niitattu yhteiseksi. Ehdotan, että ranskalaiset opettelevat syömään puikulaperunoita, kirnupiimää sekä HK Bleauta tai Atria Rossoa.
Eurooppa on ainoa maanosa,
Eurooppa on ainoa maanosa, jossa kansallisvaltiot voisivat toimia. Muualla maailmassa rajat on vedetty siirtomaa-ahneuden mukaisesti asukkaiden kansallisuudesta piittaamatta. Euroopassa kansojen ja valtioiden rajat ovat melko lähellä toisiaan - kahden verisen maailmansodan "järjestelyiden" jälkeen. Ehkä siinä olisi jokin eurooppalaisuuden ydinasia?
Tosin EU:n suurin pulma liittyy juuri kansallisvaltioihin. Komissaarit eivät periaatteessa edusta maitaan, mutta käytännössä sitä vaaditaan. Se kangistaa hallintoa. Komission toimivuuden kannalta olisi parempi, että toimeenpanovalta erotettaisiin kansallisesta edunvalvonnasta.
Pitäisikö EU:lle nimittää antiikin Rooman mukaiset kansantribuunit? Heidän tehtävänsä olisi pysäyttää veto-oikeudella päätökset, jotka aiheuttavat kohtuuttomuuksia. Jokainen jäsenmaa saisi tribuuninsa, ja vetoon riittäisi määrävähemmistö.
Uusi elin ei tietenkään poistaisi poliittista peliä, mutta ainakin se vapauttaisi komissaarit tekemään oikeita töitään. Heidät voitaisiin valita pätevyyden eikä kansallisuuden mukaan, ja komission kokoa säätäisi todellinen tarve eikä valtioiden määrä.
Muutoksen nopeus estää sen
Muutoksen nopeus estää sen onnistumisen. Epäilisin että yhteisen perustuslain kansan suosion saaminen vie enemmin kuin yhden sukupolven ja jos sitä yritetetään nopeammin vaikutus on enemmin negatiivinen kuin positiivinen pitkällä tähtäimellä.
Erkki Toivanen viittaa
Erkki Toivanen viittaa kirjoituksessaan entiseen ryhmäkollegaani Otto von Habsburgiin.
Olen suuresti arvostamani von Habsburgin kanssa samaa mieltä siitä, että perustuslailliset sopimukset pitäisi asettaa euroopanlaajuisen kansanäänestyksen kohteeksi.
Perustuslaillisessa konventissa tehtiin tällainen esitys, jota itsekin tuin.
Ongelmana kuitenkin on, että tällainen kansanäänestys voisi olla vain suuntaa-antava. Niin kauan kun EU on kansainvälisoikeudellisesti jäsenvaltioiden välinen sopimus, tällaiselle ylikansalliselle kansanäänestykselle ei voida antaa juridista sitovuutta.
Mutta neuvoa-antavanakin tällainen, EU:n laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä olisi arvokas.
pkauppi: Erkki Toivanen
pkauppi: Erkki Toivanen viittaa kirjoituksessaan entiseen ryhmäkollegaani Otto von Habsburgiin. Olen suuresti arvostamani von Habsburgin kanssa samaa mieltä siitä, että perustuslailliset sopimukset pitäisi asettaa euroopanlaajuisen kansanäänestyksen kohteeksi.
* Eikö esimerkiksi Saksan liittotasavallassa kansanäänestely ole perustuslaitonta? Miten valtioliitto-EU voi olettaa, että on olemassa 27 Euroopan unionin jäsenvaltion ja niiden kansalaisten lisäksi vielä joku Euroopan unionin kansa.
pkauppi: Perustuslaillisessa konventissa tehtiin tällainen esitys, jota itsekin tuin.
Miten kansanäänestys voi ohittaa päätökstentekomenetelmänä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin komission ja ministerineuvoston?
pkauppi: Ongelmana kuitenkin on, että tällainen kansanäänestys voisi olla vain suuntaa-antava. Niin kauan kun EU on kansainvälisoikeudellisesti jäsenvaltioiden välinen sopimus, tällaiselle ylikansalliselle kansanäänestykselle ei voida antaa juridista sitovuutta.
* Tällöin kyse ei ole kansanäänestyksestä, referendumista, vaan lähinnä julkisesta mielipidetiedustelusta.
pkauppi: Mutta neuvoa-antavanakin tällainen, EU:n laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä olisi arvokas.
* Ongelmaksi muodostunee se, että 27 jäsenvaltion parlamenttien ohi vetoaminen "mies- ja ääni" -periaatteeseen saatettasiiin nähdä loukkaukseksi suvereniteetteja vastaan.
pkauppi kirjoittaa,
pkauppi kirjoittaa, "perustuslailliset sopimukset pitaisi asettaa euroopanlaajuisen kansanaanestyksen kohteeksi", seka " mutta neuvoa antavanakin tallainen, EUn laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyvaksyttavyydesta kansalaisten silmissa olisi arvokas".
Vaarin! Vaarin! Pkauppi katsoo asiaa kokonaisuuden, euroopan, kannalta. Demokratian kannalta tallaista kokonaisuutta ei ole.
Demokratia lahtee alaalta. Yksittaisesta ihmisesta. Jotka yhdessa ovat hyvaksyneet omien maidensa perustuslait. Valta taman asian muuttamisesta kuuluu meille.
Pkaupin kaipaamaa juridista sitovuutta haetaan esim uuteen perussopimukseen sisaltyvalla EUn oikeushenkilo-maaritelmalla. Eli tulevaisuudessa voi oikeudessa (missa?) olla vastakkain Suomen valtio ja EU.
suvituuli: Tama vaan on
suvituuli: Tama vaan on pkaupin kannalta vaara vastaus. Mutta eihan se demokratian halveksijoita haittaa...
* Demokratia on näkökulmakysymys. Pkauppi kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen
http://www.epp-ed.eu/home/fi/default.asp?lg1=fi . Sen näkökulmasta eri mieltä oleminen on kärjekästä nurkkapatriotismia, jonka aika, hyvinvointi ja Euroopan unionin sisämarkkina aikanaan hoitaa "unhojen yöhön". Demokratia puhtaimmillaan on enemmistön diktatuuria. Kyse on siitä, miten hallinnollisesti määritellään se pinta-ala tai asuma-alue, jolla demokrastiaa harjoitetaan: missä väestöstä tai väestöistä on muodostettavissa kansanvaltainen kokonaisuus: kansa.
* Kysymys on Suomessa akuutti esimerkiksi kunnallishallinnon osalta, kun 416 kuntaa on liikaa ja 200-250 olisi sopivasti, jotta terveyskeskukseen olisi ne 15 000 - 20 000 asukasta.
Demokratia ei ole
Demokratia ei ole "puhtaimmillaan enemmiston diktatuuria" vaikka niin kirjoitattekin. Se on sita pahimmillaan.
Perustuslain yhteydessa ei sentaan ole tarvetta ajatella sita kiveen kirjoitettuna Mooseksen lakina tai edes USAn perustuslain kaytannossa muuttumattomuutena, ja 'founding fathers'ien' ajatuskulkujen ymmartamisen yrittamisesta ja tulkinnasta.
Tietty pysyvyys ja hitaammin muutettavuus perustuslaissa on. Kaytannossa se tarkoittaa sita, etta sita ei pida muuttaa 51% aanten enemmistolla. Tarvitaan suurempaa yksimielisyytta. Tassa mielessa esim. Suomen lakien vanhat 5/6 maara-enemmisto vaatimukset tai EUn (tahanastinen) kaikilta valtioilta vaadittava - eika maaraenemmistoon perustuva ratifiointi, palvelee tata tarkoitusta .
Ja kylla. Tama hidastaa prosessia. Mutta se sopii perustuslain ja demokratian luonteeseen, joka on, kuten aiemmin olen todennut, evolutionaarinen, ei revolutionaarinen.
suvituuli: Demokratia ei ole
suvituuli: Demokratia ei ole "puhtaimmillaan enemmiston diktatuuria" vaikka niin kirjoitattekin. Se on sita pahimmillaan.
* Demokratia ilman sitä RAJOITTAVIA tapoja, instituutioita, perustuslakeja jne. on juuri enemmistön diktatuuria, jossa kaksi voi tehdä kolmannelle mitä tahansa kansanvallan nimissä.
suvituuli: Perustuslain yhteydessa ei sentaan ole tarvetta ajatella sita kiveen kirjoitettuna Mooseksen lakina tai edes USAn perustuslain kaytannossa muuttumattomuutena, ja 'founding fathers'ien' ajatuskulkujen ymmartamisen yrittamisesta ja tulkinnasta.
* Valtio on suuri poppoo, joka tarvitsee ajattelun vakiomista. Muutoin yksi tekee yhtä ja toinen sitä vastaan toista. Verovarat hukkaantuvat tyhjäkäyntiin.
Titon johtama Jugoslavia oli
Titon johtama Jugoslavia oli euroopan kokeilu eri kansallisuuksien , kulttuurien ja kansalaisten EU:sta ! Siellä, ei kysytty kansalaisten mielipidettä. Kuinka kävi? Koko pienoismalli EU:sta hajosi verisesti, omiin ristiriitoihinsa ! Kysyttäköön nyt eri kansojen kansalaisten mielipide yhteisestä Perustus Uudistuksesta, vai mikä se on. Kiitos Toivanen , kun avaat silmiä "sokeilta" !
SIMO PERTTULA: Titon johtama
SIMO PERTTULA: Titon johtama Jugoslavia oli euroopan kokeilu eri kansallisuuksien , kulttuurien ja kansalaisten EU:sta ! Siellä, ei kysytty kansalaisten mielipidettä. Kuinka kävi?
Entäpä entinen
Entäpä entinen Neuvostoliitto. Yhteinen kieli ja yhteinen aate, mutta ei vaan toiminut. Kansallisvaltio on ainoa toimiva ihmisten yhteenliittymä. Sen on historia osoittanut ja tulee osoittamaan aina uudelleen. Annetaan baskeille, katalaaneille, Kosovolle jne. "oma tupa ja oma lupa", niin kyllä se siitä!
-Yhdessäkään EU-maassa ei
-Yhdessäkään EU-maassa ei ole pienen vähemmistön kieltä määrätty kaikille yhteiseksi kieleksi, sanoi Lennart Meri torjuessaan Viron venäjäläisten vaatimukset vähemmistöasemasta.
heikkirönkkö:
heikkirönkkö: -Yhdessäkään EU-maassa ei ole pienen vähemmistön kieltä määrätty kaikille yhteiseksi kieleksi, sanoi Lennart Meri torjuessaan Viron venäjäläisten vaatimukset vähemmistöasemasta.
* Lennart Meri ei ole ilmeisesti käynyt tutustumassa asiaan Suomessa, joka on EU-maa. Viron venäläisten ei tarvitsisi kuin vaatia Suomen kielilainsäädäntö voimaan Virossa niin asia olisi kunnossa. Vironvenäläisiä ei ole 5,5&:ia niin kuin suomenruotsalaisia, vaan noin 30%.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_ven%C3%A4l%C3%A...
Tuntuu todella oudolta,
Tuntuu todella oudolta, että kaikki 480 miljoonaa eu kansalaista,perehtyisivät eu ,n perustuslakiin. Kun otatte Googlesta esiin eu,n perustuslain,niin moniko jaksaa sen lukea ?. Puhumattakaan " mokin mummosta ja vaarista " .Mutta olla puolesta tai vastaan voidaan kyllä olla.Lukematta koko lakipakettia.Moni vastustaa ihan vaan periaatteesta,muun lauman mukana.Kun Toni Halme puhui jossain Jakomäen pubissa ulkomaalaisia vastaan,hän sai paljon ääniä. Populismilla monet poliitikot ovat menestyneet. Minusta EU on parasta mitä euroopalle on tapahtunut sitten Pax Romana aikojen.
Teuvo Turunen
EU on entisen NL:on huono
EU on entisen NL:on huono kopio.
Luettu on. Selkeää
Luettu on. Selkeää tekstiä monista asioista, mutta mahdolliset seuraukset hieman jättävät kysymysmerkkejä.
Kun suhtautuminen EU:n
Kun suhtautuminen EU:n politiikkaan päätetään ns. "parlamentaarisesti", eli meillä on sattumalta pääministeriksi tullut Vanhanen ja Tehy- huijauksella hallitukseen päässyt Kokoomus (Katainen), niin nämä miehet käytännössä päättävät miten suhtaudutaan Euroopan Unioniin. Kannattaisiko sittenkin harkita, onko ns. parlamentaarinen eli "edustuksellinen ulkoplitiikka" kuitenkaan kovin kestävä idea - presidenttijohtoiseen verrattuna- vaikka median oikeistokolumnistit sitä kehuvatkin. Ihmettelen.
Spekulaatiot SDP:n seuraavan kokemattoamn puheenjohjtajan valinnasta (vrt J. Tervo)hirvittävät. Kenethän saamme seuraavaksi vastaamaan Suomen EU-ulkopolitiikasta, se on ilmeisesti täysin SDP:n sisäisistä suhdanteista riippuvaista...Pelottavaa.
Kansanäänestys on
Kansanäänestys on ongelmallinen tällaisissa ylikansallisissa asioissa. Äänestajien todellinen tietämys asioista, mistä he äänestävät, on erittäin vajavainen. Äänestys on yleensä enemmän tunteeseen perustuvaa. Ranskan ei perustuslaille oli lähinnä ei ääni silloiselle hallitukselle ja Chiracille eikä sillä ollut todellisuudessa mitään tekemistä EU:n uuden perustuslain kanssa.
Edustuksellisessa demokratiassa kansan valitsema parlamentti voi mielestäni ottaa kantaa näihin asioihin. Jos kansalaisten mielestä parlamentti on toiminut väärin, voidaan edustajat seuraavissa vaaleissa vaihtaa.
juhaiivonen: Ranskan ei
juhaiivonen: Ranskan ei perustuslaille oli lähinnä ei ääni silloiselle hallitukselle ja Chiracille eikä sillä ollut todellisuudessa mitään tekemistä EU:n uuden perustuslain kanssa.
* Tämä on vain yksi tulkinta eikä se selitä, miksi Alankomaissa ei kannatattu EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymistä. Ranskassa oli laaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_Lammas
* Le mouton noir koostui niin sopimusta kannattaneen Sosialistipuolueen kuin myös Chiracin Union pour un mouvement populaire:n jäseniä. Tätä asiaa ei ole suomenkielisissä tiedotusvälineissä käsitelty laajasti muuta kuin äänestyksen hävinneen osapuolen näkökulmasta.
Kirjoita uusi kommentti