Jarmo Virmavirta: Pelkkä pamfletti

.
Ja tehtiin kanssa; huijarit armahdettiin - pitäähän ymmarttää ettei joku Lattula voi olla vastuussa hommistaan oikeasti. Rippikoulupohjalta.

Viesti oli selvä - viekää siemenperunatkin - kyllä me ymmärrämme. Ja vietiin kanssa. Vieläkin haeskellaan veroparatiiseista.

Se, että lama saatiin hallintaan ei mitenkään vähennä presidentti Koiviston ja hänen kasaamansa Holkerin hallituksen vastuuta. He ajoivat maan lamaan, jollaiseen ei toisen maailmansodan jälkeen ole mikään länsimaa ajautunut. Siinä on vähintään kylliksi pohjaa pamfletille, ottamatta kantaa Seppo Konttisen kirjaan, jota en ole lukenut.

Tietenkin tilanne oli vaikea, kun markkinat oli vapautettava ja inflaatio oli perinteisesti ollut suuri. Myös ay-liikkeen vastuuttomuus ja Neuvostoliiton hajoaminen loivat epävarmuutta työnantajille ja vientiyrityksille. Tehdyt virheet olivat kuitenkin järkyttävän pahoja. Itse asiassa on vaikea kuvitella, miten asiat olisi ollut mahdollista hoitaa vielä huonommin yhdellä hallituskaudella( kyseessä siis Holkerin hallitus 1987-1991). Koivisto on myös osavastuussa Suomen pankin politiikasta. Se nimittäin toimi juuri Koiviston ohjeiden mukaan. Pankin ex-johtaja talousmies-Koivistoa ei haluttu/uskallettu vastustaa.

Meinaan Sauli Niistö joka pelasti Suomen! Ja Suomen kansa muistaa tämän.

Roistoja on paljon mm. Pula-Aho, Liikanen, Buntta Wahlroos, Koivisto, ylipäätänsä punamulta-hallitukset.

Porvarihallitusten tragedia on siinä että niitä on johtanut kepu, tuo iltalypsäjäpuolue. Jos Kokoomus johtaisi niin Isänmaa voisi paremmin.

Lamasta, alkoi uusi kausi. Ahon hallituksen ja VVM:n 1993 laatima talouspolitiikka EU:n yhtenäisvaluuttaan tähtäävä 4 prosentin kasvupolitiikka, jota on sitkeästi noudatettu näihin päiviin saakka.

Kyseessähän on Euron vakautussopimus.

Lipposelle tuo talouspolitiikka annettiin Ahon hallituksesta kultaisella tarjoittimella. Iiro Viinasen jälkeen Suomessa ei ole ollut yhtään oikeaa valtiovarainministeriä, jonka olisi pitänyt muuta tehdä, kuin kirjoittaa nimi alle ja antaa VVM:n Sailaksen laatia budjetin.

Laman alun aikaan alkoi myös työpaikoilla politiikka, missä häikäilemättömästi alettiin pitämään kiinni tiukasti omasta tuolista eikä uutta sukupolvea siedetty työpaikoilla. Vanhat pikkupomot vetivät eläkkeelle asti tiukasti pe*settään tuolissa kiinni pitäen ja seuraavasta sukupolvesta opetettiin kaljaa kittaava työkkärijengi.

Suomen KANSALLINEN HÄPEÄ on Holkerin hallituksen aika ja Ahon hallituksen ensimmäinen vuosi ennen kuin korjaustoimiin päästiin!

Ahon hallituskin olisi saanut enemmän ja nopeammin aikaan, jos SAK ei HALLITUKSEN VASTAISILLA TOIMILLA olisi syventänyt lamaa.

Pamfletit ovat tarpeellisia siksi, koska tiedot on päätetty salata. Salaliittoteoriat ja perusteeton aihetodistelu on välttämätöntä silloin, kun todisteet on päätetty salata.

Mauno Koiviston vahvan markan politiikan ansioista Suomen kansantulo laski enemmän kuin ensimmäisen maailmansodan lopulla, sisällissodan aikana tai talvi- ja jatkosotien aikana.

Koiviston politiikka on verrattavissa 1867-1868 suuriin nälkävuosiin kansantulon laskun osalta.

http://clusty.com/search?input-form=clusty-simple&...

Virmavirta käyttää taitavasti olkinukke-taktiikkaa. Puolustelemalla jo ennakkoon Mauno Koiviston tekoja, saadaan haluttu palaute eli julkaistua pamflettia puolustava kansalaismielipide.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Näin ollen ei luovuta suomettarelaisesta lojaalisuudesta esivallalle, mutta tarjotaan detonaattori nuorsuomalaiselle kritiikille.

Iiro Viinanen ei ollu oikea valtiovarainministeri, vaan konetekniikan diplomi-insinööri, jonka oli ryhdyttävä Raimo Sailaksen mannekiiniksi ja poliittiseksi kilveksi sekä puolustettava SDP:n päättämää EMU-linjaa.

Pohjolassa valtiovarainministeriytensä jälkeen Iiro Viinanen ryhtyi Pirkko Alitalon mannekiiniksi ja yritti lahjoittaa Keskinäisen vakuutusyhtiö Suomen vakuutuksenottajien varallisuuden nimellisellä hinnalla ruotsalaiselle skandaalivakuutusyhtiölle Skandialle.

Tekniikankin mieheksi Viinanenkin oli vähässä uskollinen holkeri, joita Kokoomuksessa on monia.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/panorama/447...

(Suomen osuus 3/4 ohjelman kohdalla)
Ahon hallituksen sankariteot BBC:n ohjelman mukaan ovat eurooppalaisessa kontekstissä kiistattomat.

(Siitä ei tosin puhuta, miten SAK sitten kiristi Lipposen I hallitusta EMU-puskureilla).

"Kohtalon ivaa se on ollut, että tapahtumiin vaikuttaneet henkilöt tarkoittivat toimenpiteillään hyvää, mutta niistä koituikin paljon pahaa erilaisten sivuvaikutusten takia."

Asianomaiset eivät tarkoittaneet tehokkaasti yhteiskunnallista hyvää, vaan pelkäsivät demokratian räjähtävän silmille niin kuin kehitysmaissa.

Rakenteiden säilyttämisen takana on hyvinvointipolitiikka, keskitetty tulopolitiikka ja valtiovarainministeriön EMU-linja.

Valtion tuella omistajia vaihtamatta taattiin toimeenpanorakenteen jatkuvuus ja samalla 200 000 ylimääräistä työtöntä sekä 200 000 000 000 markkaa ylimääräistä valtionvelkaa.

Norjassa ei toimittu näin.

"Valtio ei nyt ole sotkenut talouspolitiikkaan finanssien ohjailua. Mutta yhteiskunnassa esiintyy yhä voimistuva vaatimus, että näin pitäisi ryhtyä tekemään."

Valtio on menettänyt ohjauskykynsä. Se ei pakota kuntia kaavoittamaan tehokkaasti eikä se kiinteistöverota kiinteistökuppaa pois.

Tämä on Kokoomuksen vaatimus sievoiset vuokratulot tuottavasta asuntopolitiikattomasta asuntopolitiikasta.

Kartellioloissa loistalous kehittyy aivan itsestään - ei yllätyksenä, mutta kyllä pyytämättä.

Jälkiviisaus se on imelin viisauden laji. Sellaisia etukäteen viisaita, jotka olisivat uskoneet Neuvostoliiton romahdukseen ei Suomesta löytynyt vielä 1980-luvun lopussakaan. Kukaan suomalainen oli tuskin syyllinen tuohon romahdukseen, joten syntipukkien etsiminen tuntuu jotenkin turhalta.
Viidennes suomalaisista eli suoraan idänkaupan varassa, ja välillisesti vieläkin suurempi osa. Kun naapuri upposi, sen mukana meni suuri osa suomalaisia. Suomi-laivan päällystö pelastautui ensimmäisenä, ja syvyyksiin menivät ne kaikkein heikoimmat.
Mitkään talouspoliittiset temput eivät olisi silloin pelastaneet.

Ihmisellä on yleinen taipumus syyllistyä narratiiviseen harhaan: keksiä asioille uskottava selitys jälkikäteen. Mieluummin löytää vielä syylliset, jos joku asia on mennyt pieleen. Se ei kuitenkaan auta meitä yhtään varautumaan tuntemattomaan tulevaisuuteen.

Seuraavassa käsittelen pintapuolisesti eräitä 80 –luvun rahamaailman ilmiöitä, joiden toivon yhdestä näkökulmasta valaisevan ongelmien taustaa. Koska olin tehnyt pro gradu –tutkielmani professori Jouko J. Pauniolle juuri pankkimaailmasta, koetin tarkastella 80 luvun alusta asti pankkimaailman ilmiöitä omaksumaani viitekehystä vasten. Aiheenani oli ollut Allokaation ongelmasta suomalaisilla pankkiluottomarkkinoilla.

Nimimerkille "future is here"

Kerrotko minullekin ne teot millä Sauli Niinistö pelasti Suomen ?

tapio o nevalle kysymys: olisiko sittenkin ollut mahdollista ottaa
enemmän velkaa ja sen avulla pitää talouden pyörät pyörimässä?
Ja selvitä vähemmin vaurioin ja konkurssein ja alemmalla työttö-
myysasteella.
Itse olen tätä mieltä.
Toinen juttu: minua on aina ihmetyttänyt tämä suomalaisten
rakkaussuhde miehiin,jotka lupaavat aina vain huonompia aikoja,
kehottavat kiristämään vyötä,väittävät meidän elävän yli varojem-
me. "On ne p-leen kovia jätkiä" ,ajattelee härmäläinen.Niin,tai
ainakin media.Rivikansalaisen aivoituksista ei aina tiedä.Ne on
usein paljon fiksumpia kuin luulisi.
Viinanen ja Niinistö eivät kumpikaan olleet talousasiantuntijoita.
Eiköhän ne todelliset päättäjät löydy valtiovarainministeriöstä,
nääs. Bulvaaniksi tarvitaan sitten aina joku halukas poliitikko.
Ja niitähän riittää. LH,Tampere

Vakaa arvaukseni on, että mikäli kriisiä olisi hoidettu niin kuin Norjassa ja Ruotsissa, olisi selvitty 200 000 vähemmällä työttömällä ja 250 000 000 000 markalla vähemmällä valtionvelalla.

Koska kuitenkin Raimo Sailas koki 1992 otteensa valtiosta kirvonneen, tuli välttämättömäksi tehdä EMU-linjaus, mikä tuplasi vaikeudet.

Viinasella ei ollut mitään muuta sanottavaa kuin että "Ruotsin tie on väärä tie". Kuitenkin ruotsalaiset ovat laskeutuneet puusta suomalaisia aikaisemmin sekä oppineet lukemaan ja kirjoittamaan vieraita kieliä sekä olleet niin Suomessa kuin Virossakin herroina.

Tämä on asia, mitä ei saa kyseenalaistaa, koska kyseenalaistettasiiin keskitetty tulopolitiikka,. SAK:n ekonomistiosasto, valtiosihteeri Raimo Sailas sekä Kokoomuksen ja Keskustan kyky tehdä jotain muuta politiikkaa kuin eurososialidemokraattista.

Keskusta yritti rimpuilla vastaan jopa puoluekokouksessa, mutta Kokoomus kiristi hallituksen kaatamisella ja sillä, että SDP ja Kokoomus hoitaisivat maatalousneuvottelut niin, että maaseutu varmasti kärsisi jopa enemmän kuin Heikki Haaviston aikaansaannoksista.

Toisin sanoen EMU-linja on sosialidemokraattien aikaansaannos, mihin Kokoomus meni mukaan.

Olen lukenut Konttisen kirjan Salainen pankkituki. Se on melko asenteellinen ja sisältää selvästi vääriäkin tulkintoja. Kirjalla haetaan ennestään tunnettuihin asioihin uutta julkisuusarvoa. Siis vanhan lämmitystä.

Hyvä dekkari, jossa tietyllä faktapohjalla on koottu repäisevä juoni. Vähän niinkuin Brownin Da Vinci -koodissa (faktapohjana esim. Nag Hammadin kääröt). Monet kuvaukset sisäpiiritapahtumista ovat selvästi fiktiota.

Minusta kannattaisi keskittyä etsimään keskeisiä piirteitä itse pankkien toimintatavoissa. Jonkinlainen salaliittoteoria ei sitä tee, jossa pahat juonittelijat juonittelevat kaiken yksityisen ihmisen päänmenoksi. Asia ei ole niin yksinkertainen.

Samaan tapaan tulisi tutkia esimerkiksi tällä hetkellä Yhdysvaltojen subprime -kriisin synnyn yleisiä syitä. Niitä ei voi palauttaa yksittäisiin päätöksentekijöihin.

Kiitokset vastauksestasi!
Jään odottamaan muiden kommentteja.
LH

http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/...

Esa Mäkinen Helsingin Sanomissa näkee kirjan lähtölaukauksena Tammen huutomerkki-sarjan elvyttämiselle.

"1990-luvulla lamanjälkeisessä maailmassa pilkahti liberalistinen ajattelu pamfletissa Ultimatun isänmaalle, mutta nuorsuomalainen liike kuihtui koko poliittisen kentän siirtyessä samaan suuntaan."

1990-luvun puolivälissä asiat etenivät EMU- ja NATO-suuntaan niin kuin 1992 oli linjattu Zhirinovskin pelossa. Nuorsuomalaiset vain alkoivat saada töitä, joten puolue jäi Jukka Tarkalle, joka ei sietänyt elitistinä kannatusta, minkä populisti Risto Kuisma olisi voinut hankkia.

"Totta on sekin, että presidentti Koivisto ohjasti laman hallintaa enemmän kuin presidentin rooliin kuuluisi."

Itse taas olen ainakin Holkerin ja Ahon puheista ymmärtänyt, että Koivisto olisi keskittynyt lähinnä ulkopolitiikkaan, eikä olisi talouspolitiikassa koskaan yrittänyt ajamalla ajaa minkään päätöksen tekemistä tai tekemättä jättmistä.

Täh täh. Kyllä tapahtumia syvästi seuranneet ovat selvittäneet, että vahvana presidenttinä Koivisto johti suvereenisti lähes talouspolitiikkaa 1980-luvulla ja 1990-luvulla devalvaatiokatastrofiin asti. Kun kurssi oli johtanut karille, Aho ja kumppanit jatkoivat tästä. Koivisto piti itseään talousnerona.

Sinänsä hallituksen politiikka oli yhtä tuhoisaa, kun pankkeja tuettiin mihin hintaan hyvänsä ja niiden sallittiin tuhota terveitä yrityksiä. Käytännössä tapahtui suuri ryöstö eli puhallus, kun kymmenientuhansien pienyritysten ja lukuisien ihmisten (velallisina ja takaajina) omaisuus napattiin pankeille ja heidän hämärille kumppaneilleen. Lainavakuudet menettivät arvonsa davalvaatiossa ja pankit sanoivat irti lainoja massiivisesti.

Kyllä kaikki merkit viittaavat siihen, että presidentti Mauno Koivisto oli varsinainen laman arkkitehti. Koivisto oli oppinut säännöstelutalouden metkut eikä käsittänyt rahamarkkinoiden vapautuksen vaatimia olosuhteiden muutoksia.

Presidenttinä ollessaan Koivisto edelleen johti Suomen Pankin operaatioita suvereenisesti. Vakaa ja vahva markka ajoi Suomen mielettömän kokoiseen velkavetoiseen nousukauteen. Pankit vielä itse riehaantuivat omasta ns kasinopelistään.

Lamaan johti lähinnä isojen yritysten maksuvaikeuksien kumuloituminen pankkien luottotappioiksi. Yksityisillä ihmisillä ja asuntovelallisilla oli vain marginaalinen merkitys lamaan ajautumisessa, mutta myöskin yksityiset ihmiset pistettiin säälimättömästi laman maksumiehiksi. Koko mahtava punapääomakin kaatui konkursseihin laman myötä. KOP oli punapääoman päärahoittaja. KOP kaatui punapääoman konkurssien mukana.

Koiviston on ollut varsinainen mestari omien jälkiensä ja mokiensa peittelemisessä. Ehkäpä tässä vähitellen alkavat asiat selvitä ja Koiviston megaluokan virheet paljastua.

hra Virmavirta! Siis lyhyehköjä, usein satiirisia, jopa avoimen vihamielisiä kirjoituksia, pilkallisia runoja. Voltaire, jonka vastaavat tekstit olivat tiellä Ranskan vallankumoukseen, oli tunnettu pamfletisti. Suomessa siis heitä puuttuu. Jos tuota perinnettä olisi seurattu, kun siihen oli tuo blokin pamfletin aihe, Koivisto & Co olisi ehkä hirtetty julkisesti - eikä aivan aihetta.

Yhtä pamflettia voi sanoa "pelkäksi pamfletiksi." Keskustelun avaaminen Suomen tapaisessa seisovan veden lätäkössä todella vaatisi niitä enemmän. Jos tosi keskustelua olisi ollut, niin tuskin täysin sairasta Kekkosta olisi seurannut kansalliseen konkurssiin johtava sosialisti, jonka seuraajajoukko yhä peittää politiikkaa, joka oli petos puolueen periatteita vastaan, ja joka olisi tullut tutkia oikeudessa. Tuotetut istemurhat sen oikeuttavat yhä.

Siinä siis syy kustantajille ja muillekin, hra Virmavirta! Kait se nyt olisi tosi synkkää, jos kaikenlaisten helppoheikkien blokit olisivat ainoa julkinen keskustelu maassa, joka on sensuureiden symbooli jo nyt.

Paljon on keskusteltu 80 -luvun loppupuolella tehdyistä talouspolitiikan virheistä. Suuri kysymys on maaliskuussa 1989 tehty markan revalvoiminen huolimatta vientiteollisuuden päinvastaisista odotuksista.

Talouspolitiikan ympärillä käydyistä keskusteluista on esitetty "sisäpiiritietoa" valtiot.tri Risto Rankin väitöskirjassa "Haltia vai haltija? Harri Holkerin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta" Edita 2000. Revalvaatiosta erityisesti s 190-213.

Kirjasta käy ilmi, että asioista keskusteltiin paljonkin. Suorat lainaukset useiden keskeisten henkilöiden kannanoitoista. Eri asia sitten on, mitkä asiat olisi tuon hetken tiedon valossa pitänyt ja voitu tehdä toisin.

Jälkikäteen asioita on helppo arvioida. Se on enemmän tai vähemmän jälkiviisautta. Katsomosta on muutenkin hyvä huudella ja antaa ohjeita kuten jääkiekko-ottelussa.

Joku viisas on sanonut, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Vielä vaikeampaa on menneisyyden "ennustaminen" oikein: siis keksiä tapahtumille narratiivinen selitys. Konttisen raflaava kirjanen salajuonineen ei tarjoa tietoa lisää oikeasta todellisuudesta.

No jos vientiteollisuus ehdotti devalvaatiota ja jokin toinen taho revalvaatiota, niin eipä tässä tarvittane edes kahvinporoja päätelmän teoksi: hallitus ehkä laskelmoi saavansa revalvaatiopäätöksellä itselleen lisää suopeita kannattajia? Noin siitä huolimatta, että tiesi vientiteollisuuden elämän hieman vaikeutuvan. Teollisuudelle suopeampi päätös olisi ollut yleisesti ottaen parempi, ehkä. Helppo olla jälkiviisas.

Vanha historian opettajani jostain 1960-70 -lukujen taitteesta olisi kyllä ollut asiassa yksiselitteinen: devalvaatio tukee vientiteollisuutta ja edistää työllisyyttä ja siten yleistä yhteiskunnallista kehitystä, joten se on hyvästä.

Menneisyys-narratiivit ovat olleet historian miesten, so. historiaa kirjoittavien tutkijamiesten, heiniä. Heidän eräs opetuksensa on ollut, että vaikeinta narratiivin pusaamisessa on turhan, epäolennaisen, aineksen ohittaminen. Eli tämän päättäminen: mitkä ovat olennaiset tosiseikat johonkin ongelmaan liittyen? Nuo tosiseikat sitten koetetaan kutoa kertomuksella jonkinmoisen tolkulliseksi eli uskottavaksi historialliseksi narratiiviksi. Ja tosi on, se on vaikeaa.

Konttisen pamflettia en tunne. Enkä näe perustetta sen lukemiselle - ainakaan jos Virmavirran lausunto on puoliksikaan tosi.

Pankkikriisin tapahtumat ovat nykytilan taustalla ja kirja auttaa ymmärtämään myös nykyisyyttä.
Virmavirta olisi yleisen hyssyttelyn sijaan voinut lisätä omia tietojaan kokoomuksen sisäisestä päätöksenteosta. Miksi talousmies kuten Ilaskivi ei kelvannut rahaministeriksi, vaikka hänellä olisi ollut myös ulkomainen lainanotto valmiiksi näpeissään ? Insinööri Viinanen Riihimäeltä osasi vain kontata ulkomaisten pankkiirien matoilla, ja tämä sitten hallitsi muuta päätöksentekoa. Omia etuja olisi pystytty valvomaan oikeilla henkilöillä.
KOP:n pankinjohtaja Matti Korhonen oli sekä Holkerin virkamies, kokoomuksen pomoja että pankin mies samanaikaisesti.Kokoomuksen ihanteet saattoivat siinä maallistua.
Samat ihmiset tai heidän suosikkinsa ovat taloudessa mukana yhä, aivan kuin politiikassa ovat mukana ne henkilöt joiden toimintaa ja moraalia Alpo Rusi on kuvannut omassa kirjassaan. Ei 90-luvun menoa pidä hyssytellä. Siinä oli raadollisia motiiveja ja henkilökohtaisen edun tavoittelua.
Voitaneen sanoa, että huonoin mahdollinen vaihtoehto toteutui. Ei ole näytetty, että IMF:n holhous olisi voinut olla vieläkin huonompi vaihtoehto vahingoilla mitattuna.

Virmavirta hyssyttelee , kun ei halua mukanaolleena myöntää kokoomuksen virheitä. Miksi talousmiehet eivät kelvanneet, vaan rahaministeriksi tuli insinööri Viinanen Riihimäeltä ? Joku muu, kuten Ilaskivi olisi osannut ne asiat valmiksi ja menestynyt pelkillä henkilösuhteillaankin paremmin. Jo Mauno Saaren kirjassa on kuvattu Viinasen ryömintää ulkomaisten pankkien matoilla, ja siellä annetut lupaukset hallitsivat sitten muuta päätöksentekoa.
Virmavirta varmaan näki omin silmin senkin, miten KOP:n pankinjohtaja Matti Korhonen sukkuloi Holkerin valtiosihteerinä, kokoomuspuolueen sisäisenä pomona ja pankin miehenä samanaikaisesti. Kouri-kauppojen Fryckman-haaran perustaja valittiin sittemmin myös Suomen Pankkiin.
Ei lamaa saatu hallintaan politiikalla, vaan siitä huolimatta. Suomalaisten omaisuus oli jo tullut luovutetuksi ulkomaalaisille pörssiosakkeita ja pankkien ottamia yrittäjien asuntoja myöten siinä vaiheessa, kun Nokian insinöörit pelastivat maan.
Ei ole todistettu, että IMF:n holhous olisi ollut huonompi vaihtoehto - niin vain on tapana höläyttää. Konttisen ja Rusin kirjat auttavat ymmärtämään, millaisia veijareita vallankäyttäjät ovat olleet, ja tehostamaan valvontaa. Kansalla pitäisi olla keppi aina kourassa kun puhuttelee niitä.

Jarmo Virmavirran mukaan Konttisen yli 200-sivuinen kirja olisi pelkkä pamfletti eli häväistystyskirjoitus. Pikemminkin JV:n kirjoitus on häväistyskirjoitus Konttisesta, kirjastaan ja haudanvakavasta aiheesta. Asiallinen arvostelu se ei ainakaan ole.

JV väittää, että lama saatiin hallintaan. Tässä JV on väärässä kuin monessa muussakin. Lamaa ei saatu hallintaan eikä ole saatu tähän päivään mennessä, koska tuon ajan velka on maksamatta ja lienee 60mrd€ eli noin 12 000€ per jokainen suomalainen.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:...

Joo.... itsenäisyysaate elää vielä euroaikanakin.

Olen Konttisen kirjan lukenut ja hämmästelen kovasti arvoisan professorin (maisterin papereilla?) kommentteja.

Vaikuttaa aivan selvästi siltä, ettei JV ymmärrä asiasta yhtään mitään, hänen ainoa tehtävänsä on puolustella valtaapitäviä.

Kun perustettiin roska-SYP ja omistajien rahat olivat turvassa Unitaksessa, niin ei edes IIro Viinanen tiennyt mille pankille sitä pankkitukea oikein jaettiin. Jos yksityishenkilö toimisi siten kuin SYP-Unitaksessa toimittiin, niin sitä kutsuttaisiin velallisen epärehellisyydeksi. Onko JV tietoinen tai ollut tietoinen tästä?

Sitten oma lukunsa on se, mikä kävi A-Zoom -ohjlemassa selväksi, että valtio myi pilkkahintaan velat pohjoismaiselle perintäyhtiölle ja salaisen sopimuksen mukaan ei velallisille saanut antaa helpotuksia. Siinä hommassa päämämmärit ovat Suvi Anne Siimes ja Lipposen hallitus.

Miksi pankkitukeen liittyvät paperit ovat edelleenkin salaisia, vaikka noin 100 miljardia markkaa on pantu tähän lystiin?

Eikä se sinivalkoinen KOP.kaan selvinnyt vaikka ensi huijattiin mummoilta sekä Kansallisannilla että Kansallistalkoilla rahaa konkurssikypsään pankkiin.

Mikä arvon kolumnistia oikeastaan tässä pankkitukikirjasta riepoo?

Mikä Virmavirtaa riepoo?

Nettipersoona kirjoittaa ,”Mikä arvon kolumnistia oikeastaan tässä pankkitukikirjasta riepoo?

Jarmo Virmavirta on ollut Turun Sanomien ja Uuden Suomen päätoimittaja aikana, jolloin pankkirikokset, suomalainen joukkotuho tehtiin. Ilmeisimmin myös hän muun valtamedian ohella on peitellyt ja salannut rikollista menettelyä kuten nyt uudensuomen blokissaan, joka rikollinen menettely on nyt tullut julki.

Velkakirjojen myyntiin Aktiv Hansalle jne sisältyy myös valtiopetos, koska salaisen sopimuksen mukaan ministerit/kansanedustajat ja virkamiehet suostuivat siihen, että eduskunta ei tee velallisen asemaa helpottavia lakeja ennen vuoden 2008 loppua. He siis sitoivat eduskunnan kädet laittomalla sopimuksella. Asiasta on lisää sivulla www.promerit.net

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somerolla 18.2.2008