Torstai 23.10.2014

Helpot 400€ – harvaa kiinnostaa

Luotu: 
6.9.2010 15:16

Faktakulma

Esimerkiksi sähkölämmitteisen, 20000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan pientalon sähkölasku vaihteli esimerkkialueella välillä 1081–1636 euroa/vuosi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kunnan toimitusvelvollisen sähköyhtiön hintaan oli halvimmalla tarjouksella eroa 362 euroa.

Kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen vuosihinta asettui välille 1172–1444 euroa, ja halvin tarjous oli vuodessa 170 euroa halvempi kuin toimitusvelvollinen yhtiö.

Energiamarkkinaviraston hintavertailukoneesta saadut hinnat sisältävät vain sähköenergian, eivät sähkön siirtoa, joka muodostaa noin puolet lopullisesta laskusta.

Omakotitaloasukas voi säästää satoja euroja vuodessa sähkösopimuksen kilpailuttamisella. Laiskuus ja tottumus omaan sähköyhtiöön kuitenkin estävät useimpia suomalaisia ryhtymästä vaihtoon, kertoo energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Antti Paananen Uudelle Suomelle.

Uuden Suomen tänään tekemässä pikavertailussa paljastuneet hintaerot ovat samaa kokoluokkaa kuin energiamarkkinaviraston selvityksessä tammikuussa.

Esimerkiksi sähkölämmitteisen, 20000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan pientalon sähkölasku (ilman sähkönsiirtoa) vaihteli esimerkkialueella välillä 1081-1636 euroa/vuosi. Kunnan toimitusvelvollisen sähköyhtiön hintaan oli halvimmalla tarjouksella eroa 362 euroa.

-Hinnasta voi saada jopa kolmanneksen pois. 300-400 euron vuosisäästö on ihan mahdollinen yhtiötä vaihtamalla, vahvistaa Paananen.

Esimerkkitalon tarkemman hintavertailun näet faktalaatikosta oikealta. Hinnat saatiin energiamarkkinaviraston hintavertailukoneesta, jossa kuluttaja voi vertailla sähköyhtiöiden hintoja omalla asuinalueellaan.

Vertailun esimerkkialueella toimitusvelvollinen yhtiö on Fortum, ja se on listan kalliimmassa päässä (1443€/vuosi). Paanasen mukaan Suomessa on pitkään virheellisesti luultu, että paikallinen toimitusvelvollinen yhtiö on aina halvin.

-Nyt on alkanut levitä tieto siitä, että on mahdollista saada isoja säästöjä kilpailuttamalla.

Sähkön kilpailutus on ollut mahdollista vuodesta 1998. Vuotuinen vaihtoprosentti pysyi pitkään 4 prosentissa, mutta viime vuonna 8 prosenttia sähkönkäyttäjistä vaihtoi yhtiötä. Tänä vuonna tahti on ollut viime vuoden kaltainen.

Paanasen mukaan ihmisten yleisimmät perusteet omassa yhtiössä pysymiselle ovat tyytyväisyys, mahdollisten säästöjen oletettu pienuus sekä laiskuus ja tottumus omaan yhtiöön.

Tällä hetkellä halvin on määräaikainen sopimus

Sähkön tarjoushinnat ovat tänä vuonna nousseet toimitusvelvollisia hintoja nopeammin. Energiamarkkinaviraston yli-insinööri Tapio Silvennoinen kuitenkin sanoo Uudelle Suomelle, että kilpailuhintoihin kannattaa siirtyä "niin pitkään kuin niitä löytyy alle julkisten hintojen".

Toisin kuin Uuden Suomen esimerkistä voisi päätellä, keskimäärin halvinta sähköä saa Suomessa nykyisin määräaikaisilla, yhden tai kahden vuoden sopimuksilla. Niissä tarjoushinnat ovat yhä julkisia toimitusvelvollisuushintoja alempia. Toistaiseksi voimassaolevat tarjoushinnat ovat keskimäärin jo kalliimpia kuin toimitusvelvollisten yhtiöiden hinnat.

Määräaikainen sopimus on Silvennoisen mukaan myös kuluttajan kannalta varmempi ratkaisu. Toistaiseksi voimassaolevat hinnat ovat nimensä mukaisia ja voivat muuttua äkisti.

Mistä hintaerot johtuvat?

Sähkön hintaerot johtuvat muun muassa siitä, että eri yhtiöt ja eri sopimusmallit seuraavat eri tavalla sähkön tukkuhintaa.

Muun muassa Fortumin kestosopimushinta, joka päivitetään tukkuhintojen mukaan kolmen kuukauden välein, nousee lokakuussa jälleen 7 prosentilla. Tänä vuonna se on jo aiemmin noussut 7 ja 4 prosenttia. Viimeksi kestosopimuksen hinta laski vuoden alussa, neljällä prosentilla.

Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Liiri kertookin, että yhtiö suosittelee tällä hetkellä asiakkailleen kahden vuoden määräaikaista, kiinteähintaista sopimusta. Liiri myöntää, että lisääntyvän kilpailutuksen myötä "jonkin verran meneekin asiakkaita".

Faktakulma

Esimerkiksi sähkölämmitteisen, 20000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan pientalon sähkölasku vaihteli esimerkkialueella välillä 1081–1636 euroa/vuosi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kunnan toimitusvelvollisen sähköyhtiön hintaan oli halvimmalla tarjouksella eroa 362 euroa.

Kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen vuosihinta asettui välille 1172–1444 euroa, ja halvin tarjous oli vuodessa 170 euroa halvempi kuin toimitusvelvollinen yhtiö.

Energiamarkkinaviraston hintavertailukoneesta saadut hinnat sisältävät vain sähköenergian, eivät sähkön siirtoa, joka muodostaa noin puolet lopullisesta laskusta.

Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

makemäki

Tein ensimmäisen 2-vuotisen sähkösopimuksen puhelimitse pari vuotta sitten. Heti kohta kun sopimus oli tehty, sopimuskumppani soitti kotiini ja ilmoitti, että sähkönhinta tietenkin voi nousta sopimuskaudella. Ja niinhän se nousikin pari kolme kertaa.

Nyt tein toiseen firmaan vuoden sopimuksen, joka on selvästi halvempi. Mutta luottamus saavutettavaan hyötyyn on edelleenkinkin heikko.

tuomoakseli

Itselleni soitettiin viime uudenvuoden aikoihin oiskohan ollu 'suomen energiayhtiö oy'-stä, ja tarjottiin 10% halvempaa sähköä, kuin senhetkiseltä toimittajaltani.

Vaihdoin.

Kesäkuussa vilkaisin tarkemmin sähkölaskua, ja hinta oli noussut n. 30%, kun aiemmalla sähköntoimittajallani oli hinta pysynyt about samana.

Vaihdoin takaisin.

Noita eri sähköfirmoja on kymmeniä, ellei jo satoja, ja kyseinen bisnes on ilmeisesti aika villiä.

Rokj

Olen aina ostanut edullisemmasta paikasta, myös sähköni. Viimeksi piti sähköyhtiö vaihtaa 8 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole halvempaa toimittajaa löytynyt.

Puhelinmarkkinointi on, kuten yllä olevista kirjoituksistakin näkee, pelkkää huijausta. Tosin täytyy muistaa se 8 päivän kokeiluoikeus, ja tietysti sopimusehdoista on pidettävä kiinni puolin ja toisin.

Ei pidä uskoa kaikkea mainospuhetta, Helsingin Energia sai minut juuri eilen tarkistamaan sähköhintani, kun väitti itseään edulliseksi. Ei se kallis ole, mutta kalliimpi kuin Vaasa. Minun sähköni maksaa 5,4 c/kwh.

jaakkookojo

Sähköyhtiönvaihdostarjouksia tulee usein, mutta tarkemmin tutkien erot ovat muutama kymmenen senttiä kuukaudessa. Kaupungin sähköyhtiön toimitusvarmuus on omaa luokkaansa, joten vaihtaa ei kannata. Sitä paitsi olette aivan oikeassa. Tarjouksen jälkeen sähkö alkaa nousta kummallisesti. Ei maksa vaivaa vaihtaa toimittajaa.

Teppo Vanamo

Aloitetaan vaikka tuosta toimituksellisesta puolesta. SI-Järjestelmään siirryttiin Suomessa lopullisesti jo 70-luvulla. Silloin jätettiin eräiden jääräpäiden vastustuksen vuoksi käyttöön vielä vanha sähköenergian yksikkö kilowattitunti (kWh). Sen käyttäminen on siis edelleen luvallista, mutta ei suositeltavaa.

Sen sijaan etuliitteiden käyttöön on hyvin selkeät säännöt, ja ne olisi toimittajienkin hyvä opetella. Siis ei missään tapauksessa 20000 kWh, vaan joko 20 MWh, tai vielä mieluummin 72 GJ (gigajoulea).

Suomessa sähkön (yleensä energian) hinta ei perustu mihinkään realiteetteihin. Koko järjestelmä on läpeensä mätä. Sähkömarkkinoita vapautettaessa jäätiin taas kerran siihen suomalaiselle kapitalismille tyypilliseen puoliväliin, jossa mahdollistetaan pienelle porukalle maksimaalinen hyöty.

Jos sähkömarkkinoista halutaan toimivat, täytyy jokaisen suomalaisen voida ostaa sähkönsä ihan sieltä mistä haluaa. Jakeluverkko pitää voida rinnastaa pakkaukseen samalla tavoin kuin tehdään muussakin kaupankäynnissä. Sähkön hinnoittelun pitää perustua laatuun. Ja jokaisella olkoon oikeus ostaa niin laadukasta sähköä, kuin haluaa, ja ihan sieltä mistä haluaa. Lainsäädännöllä huolehdittakoon siitä, että ympäristön kuormitus otetaan yhtiöiden verotuksen kautta huomioon.