
Ekström sanoi Uudelle Suomelle, että Suomi ei ole tehnyt korkeakoulutettujen kanssa samaa virhettä 90-luvun puolivälissä kuin Ruotsi. Ruotsi tuplasi tuolloin korkeakoulupaikkojen määrän, mutta satsasi teoreettisen yliopisto-opetuksen tarjontaan, kun taas Suomeen alkoi nousta ammattikorkeakouluja joka kylään.
Akavan Viljasen mukaan Suomen korkeakoulutettujen koulutuspolitiikassa ei ole onnistuttu.
- Meillä on mittavirhe aloituspaikka-ajattelussa ja valmistuvien määrässä, Viljanen sanoo Uudelle Suomelle.
- Meillä on aloja, joilla on 15 vuotta lukumääräisesti ylikoulutettu ihmisiä. Suomen työmarkkinat eivät ole edes parhaimpana nousukautena pystynyt työllistämään esimerkiksi kaikkia insinöörejä.
Miksi tällaisen koulutusvirheen on annettu jatkua 15 vuotta?
- Koulutukseen liittyy tällainen positiivinen ajattelu, että koulutus kannattaa ja koulutus nostaa koulutuspaikkakunnan statusta. Aluepolitiikka on ehkä ollut suurin virheen muodostaja. On liian voimakkaasti aluepoliittisin perustein ripoteltu koulutusta sinne sun tänne ajattelematta todellista taustaa työllisyydelle.
Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan jäsenillä on tällä hetkellä historiallisen surkea työllisyystilanne.
- Työttömyys ei ole koskaan ollut näin suurta, ja se on vielä kaiken lisäksi kasvussa. Tämä on suuri tragedia yksilön ja yhteiskunnan tasolla, Viljanen sanoo vakavana.
Huonoin tilanne on insinööreillä, tradenomeilla ja taidealan opiskelijoilla. Vain puolet aloituspaikoista johtaa valmistumiseen. Silti tilanne on se, että läheskään kaikki eivät saa sitä työtä, johon lähtevät kouluttautumaan.
- Taksikuskeina on ekonomeja, Viljanen kiteyttää Suomen ison ongelman.
Viljanen ei tiedä, mistä hänen Ruotsin-kollegansa yltiöruusuinen kuva Suomen koulutusjärjestelmästä juontuu.
- Meidän insinöörikoulutuksella on Ruotsissa hyvä maine, mutta kun otetaan kaikki koulutukseen liittyvät tekijät huomioon, kokonaisuus muuttaa muotoaan.
Viljasen mukaan Suomessa olisi aika alkaa tehdä niin vastuullista politiikkaa, että ajateltaisiin oikeasti nuoria ihmisiä ja heidän tulevaa elämäänsä.
- Ei pidä luoda nuorille unelmia, jos niille ei ole mitään katetta.

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
No toisaalta kukapa yhtään
No toisaalta kukapa yhtään kunnianhimoa, kykyä ja tietotaitoa omistava tänne jäisikään...
ekonomit taksikuskeina...
mitä väliä?parempi että kuskaavat takseja kuin hääräävät talouden kanssa!nykyinen lama jne ei vissiin ole tavallisen lapiomiehen järjestämä...
Taksikuskit ekonomeina
Ekonomit ovat sen verran fiksuja rahan perään ja koulutetut euroja ahnehtimaan, että taksikuskin ammatti sopii kuin nyrkki silmään. Milläpä muulla alalla palvelusta saa niin helposti euroja ja suojellut tulot. Jos tulee kilpailua, valtio poistaa ne kuten tila-taksit viimeksi.
Ekonomit
Siinä sitä olisi lisensseille sekä maistereille miettimistä, Havukka-ahon Konstantin mielestä?
Ruotsin uusi muoti-ilmiö
On ilmeisestikin kehua Suomen tilannetta paremmaksi kuin mitä se on. Eikös niillä ollut jotkut vaalit tulossa lähiaikoina? Jos tämä hypetys liittyy siihen, ei sillä voi olla mitään tekemistä Suomen kanssa oikeasti.
Pyhät ruotsinkieliset opiskelukiintiöt
Vaan ruotsinkielisistä kielikiintiöistä ei Akava hiiskahda. Kauppatieteissä eri lähteiden mukaan ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on 17-20 % kaikista opiskelupaikoista.
Ei siis liikaa suhteessa suomenkielisiin opiskelupaikkoihin?
Voisiko joku saada kommentin Akavalta tässä asiassa?
härreguud!
Senkin maalainen ymmärtämätön ja tietämätön juntti! Uskallatkin puuttua maamme mainion ruotsinkielisen vähemmistön järkyttävän ylimitoitettuihin etuuksiin! Suomenruotsalaiset ovat rikkaus ja välttämättömyyys, että suomenkieliset juntit pärjäis Tukholman risteilyllä ku osaa sanoa "TAK". Ei näistä puhuta eikä hiiskuta, sama meno jatkuu vaan vuodesta toiseen. RKP jyrää säätiöiden rahalla ja kansa ei edes tajua kuinka sitä viedä pakkokieli, koulutuskiintiö, Ahvenanmaa yms. asioissa. EI SAA PUHUA PAHAA SUOMENRUOTSALAISISTA!
Ei saa puhua hurreista pahaa
On aivan selvää, ettei Suomen ruåtsinkielisistä saa puhua pahaa. Ei saa sanoa, että nämä haalivat tomaatinpoimijoiksi pohjanmaalle ns. pakolaisia ja opettavat näille ruåtsinkieltä ja lisäävät näin sukupuuttoon tuomittua vähemmistöä. Tämä ei mitenkään palvele kotoutumista, sillä jo naapurikylässä vain somalia ja ruåtsia taitava ei saa asioitaan toimitettua.
Muuten olen sitä mieltä, että kaikki katujen ja teiden nimet on oltava vain suomeksi. Ei tule virhemahdollisuutta. Eihän sitä ole Ruotsissa ja Virossakaan. Vertaa Googlesta.
Pyhä valitus
Huomasit varmasti myös kohdan, jonka mukaan "vain puolet aloituspaikoista johtaa valmistumiseen." Otapa sitten lisäksi vaikka ihan itse selvää myös siitä, miten eri korkeakouluista valmistuneet (kielestä riippumatta) sijoittuvat työelämään -tällä kai on suurin merkitys?
Samalla voit pohtia ihan itseksesi myös sitä, mistä kaikista MUISTA tekijöistä kuin opiskelijan äidinkielestä se voisi johtua.
Vinksahtaneet poliitikkomme,
Vinksahtaneet poliitikkomme, kuten Mari Kiviniemi kaksi viikkoa sitten jaksaa hehkuttaa koulutusjärjestelmäämme kritiikittömästi. 90-luvun Nokia loi virheellisen kuvan tyyliin "suomessa on niin hyvä koulutusjärjestelmä joka suoltaa huippuluovia ja huippuosaavia insinöörejä, muotoilijoita, markkinointi-ihmisiä, teknologiayrityksiä jne. Seuraavaksi uudeksi Nokiaksi syntyy aivan lähiaikoina useita erilaisia vihreän teknologian huippulafkoja, joihin tarvitaan rutkasti myös ulkomaalaista työvoimaa. Sitä ennen suomesta on kitkettävä rasismi, joka on kansantalouden kehityksen kannalta erittäin ikävä ja vaikutuksiltaan negatiivinen ilmiö..." aaargh.
Suomessa koulutetaan ilmaiseksi myös ulkomaalaisia samoille olemattomille työmarkkinoille, kritiikittömästi.
Nykyisiä poliitikkoja ja virkamiesjohtoa ja -tutkijoita pahempia pahvipäitä ei ole missään.
Tosiasiaa koulutuksista
tämä on tosiasia, jota ei tule yhtään kaunistella, oppilaitokset ovat liikelaitoksia, joilla on tarkoituksena tuloksenteko, tulosta tehdään suurilla oppilasmäärillä, vaikka niille ei ole tarvetta, valtio ei tätä ole ymmärtänyt valvoa, koulutuksen ja työttömyysen nimissä valtiolta kupataan valtavia rahoja
Ekonomi taksinkuljettajana
Täytyy sanoa, että henkevin keskustelukumppani kuljettajanani on ollut fysiikan tohtori, jonka kanssa kaupunkimatkalla saattoi keskustella suhteellisuusteoriasta. Laadukkaimmat lapiomiehet ovat olleet MiG-29:n lentokonetehtaalta. Osaavat hitsata myös kevytmetalleja.
Tässä mielessä tulee mieleen, että Suomen "koulutustason" ihmettely on melko turhaa. Ekonomiksi pääsee niin monella tavalla niin kuin filosofian kandidaatiksi tai valtiotieteiden kandidaatiksikin.
Vastavalmistuneilla on usein ehkä liian suuret luulot itsestään
ja siitä millainen suorituskyky heillä todellisuudessa on. Kärjistäen voi sanoa, että jokaiseen työhön perusteellinen paneutuminen vie vähintään kolme vuotta, jonka jälkeen voi ruveta odottelemaan, että mies rupeaa "tuottamaan". Tuon kolme vuotta kunkin pitäisi sietää olla hieman alemmalla palkalla kunhan tiedot ja osaaminen sopeutuu siihen työtehtävään jossa on.
Tuossa liukumassa on ratkaisu
Kun ratkaistaan tämä epäsuhde tuottavuuden ja palkan välillä, luodaan kaikilla tasoilla aivan uusia tuottavia työpaikkoja. Miksi on niin vaikea yhdistää palkkaa ja sosiaaliturvaa? Työn tuloksella on väliä!
AMK oppilaitoksia on liikaa
Ammattikorkeat saavat rahaa sisään otettujen oppilaiden lukumäärän mukaan. Siksi on järjestetty erilaisia muuntokoulutuksia joilla AMK:t ovat täyttyneet ja tulot valtion kassasta maksimoitu.
Insinöörejä on koulutettu liikaa 25 vuoden ajan.
Matti Viljanen on ins.liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja johtaa nyt Akavaa. Viljasen jäljet edunvalvojana pelottavat.
Peräkylän oppilaitokset kuin nettiyliopistoja
Likimain samalla pätevyydellä saa netistä paperit. Kun opetuksen taso perustuu oppilaiden keskimäärään ja opettajan innottomuuteen, ei lopputulos voi olla huonoa kummempi.
Itä-Suomen Yliopistssa koulutetaan
hallinto'tieteen' maistereita, hallinto'taloustieteen' maistereita.
Minkä firman palkkalistoille ko tutkinon suomalla pätevyydellä päästään tai joudutaan? Ettei vaan julkiselle puolelle elelemään, anteeksi tieteilemään, verorahoilla ja ollaan tekevinään töitä?
Tämä vain muistutuksena talouskeskusteluun siitä osapuolesta joka syö yhä ahnaammin kuormasta.
Maakunnallinen politikointi on maamme kohtalon kysymys
Tämä AMK -kupla oli nähtävissä jo sitä luotaessa mutta jostain syystä maakuntien hallintomerkonomit aina päihittävät akateemisemman asiantuntemuksen.
Näitten hankkeitten ajajista ja heidän verrokeistaan löytyy maamme hyvinvointia ja tulevaisuutta uhkaava tyvilaho.
Viljanen vs. suurtyöttömyys:
"Korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö Akava kannattaa maan hallituksen tavoitetta edistää ulkomaisen työvoiman muuttoa Suomeen."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/91934-akava-jyraht...
Näin on, Nairuttaa
Lisää insinöörejä intiasta, palkat laskee ja pysyy matalina...
Niinpä
akavalaisten ekonomien ja insinöörien kilpailu taksiorjien paikoista kiristyy.
Ei osaajia, vaan orjia
Koulutetun väestön piti olla Suomen tärkein voimavara, mutta se taitaakin olla lähinnä taakka. Yritykset eivät kaipaa insinöörejä tai maistereita, vaan halpatyövoimaa: työläisiä jotka kokoavat komponentteja 12 h päivässä euron tuntipalkalla. Sellaisia löytää lähinnä Aasiasta.
Miksi
hoet itsellesi tuota perätöntä paskaa? Ellei tuo ole sitä, kerro missä Suomessa tuollaista suunnitellaan tai on olemassa. Nekin puheet Olkiluodon 2 euron tuntipalkoista ovat silkkaa samaa.
Heh
hanari taas trollaa, ei sitä tarvitse suunnitella, se on globaalin kapitalismin automaattinen seuraus ;-)Tämä selitettiin jo yli kymmen vuotta sitten...
"Keskiluokka kuvitteli selviytyvänsä globalisaatiosta uhraamalla teollisuustyöväestön kehitysmaiden halpatuotannolle. Ratkaiseva hetki koittaakin vasta nyt, kun työn ulosliputus alkaa purra myös keskiluokkaa itseään."
"Keskiluokkaiset kokoomusinsinöörit tuntuivat unohtavan, että matematiikan ja englannin kielet ovat molemmat universaaleja eivätkä intialaiset ja kiinalaiset ole köyhyydestään huolimatta tyhmiä. Nyt myös ne, joiden piti selvitä globalisaatiosta voittajina, alkavat hävitä raskaasti."
-Kai Murros-
Koulutetaan liikaa
Koulutuksesta ei ole hyötyä jos suurin osa tulee vääntämään perus-excel duunia eikä edes muista vuoden jälkeen mitä koulussa opetettiin. Mitä koulutus sitten opettaa? Luovaa ajattelu? boksin ulkopuolista ajattelu? Ehei se pyrkii täyttämään vaatimukset mitä on päätetty kuuluvan maisterin tutkintoon.
Diplomityö & Graduja ei juurikaan huomioida, muutama hassu käydään paremmin läpi mutta nekin jäävät vähän "hehkutus" asteelle eikä käytäntöön viedä, (joo tiedän että on muutamia super gradu/diplomityö poikkeuksia). Miksi sitten näitä 100 sivuisia monstereita vaaditaan ihmisiltä jotka eivät edes niitä muistele enää vähän ajan päästä? Se on kun meriitti, että juokse se cooper-testi aivan sama mikä tulos.
Tai ehkä pikemminkin, juokse jotain ja tule sitten kertomaan mitä teit.
Koti opettaa käyttäytymisen, koulun PITÄISI OPETTAA
LOOGISEN AJATTELUN.
Sitävastoin tähdätään rahojen saamiseksi suurin määriin loppututkintoja, mitkä helpoimmin saavutetaan PAPUKAIJAOPETTAMISELLA.
Aikoinaan TVssä tietokilpailujen kestovoittajana oli kaveri, jonka työsarka oli VARASTOMIES ! Eli tunsi hyllyjensä sisällön ja paljon sirpaletietoa, mutta EI OSANNUT yhdistää tiedonmurusiaan loogisiksi kokonaisuuksiksi.
Eli ei keksinyt mitään uutta eikä työllään tehnyt juurikaan TULOSTA !
Mitäs vikaa taksinkuskauksessa on?
Itselläkin tekisi mieli vaihtaa ainaisesta kirjoituspöydän ajosta välillä takaisin joukkoliikennevälineen puikkoihin. Vaikka eipä tuo ihme olisi, jos tuonkin toimen on nykyaika pilannut ja kuskit istuvat laatimassa raportteja ajamisesta.
Perustakaa yrityksiä!
Tämäkin uutinen tuntuu lähtevän siitä, että jonkun toisen on järjestettävä sinulle työtä. Se on sitten liian suurien koulutusmäärien syy, jos näin ei tapahdu. Kyllä insinöörikoulutuksessa ja akateemisessa koulutuksessa yleensäkin on jotain vikaa, jos se ei valmenna ja kannusta riittävästi yrityksen perustamiseen. Insinööreillä jos kellä luulisi uuden suunnittelijoina olevan muita paremmat edellytykset uusien yrityksien luomiseksi. Taitaa vain olla niin, että yrityksiä perustaa enemmän ammattikoulupohjan henkilöt! Ekonomeilla ja insinööreillä on ymmärtääkseni parhaat edellytykset yrityksien perustamiseen.
Taxell syyllinen
RKP:n moniosaaja Christoffer Taxell on syyllinen ammattikorkeakoululaitoksen pystyttämiseen. Hän kun halusi halpaa "akateemista" työvoimaa ruotsinkielisen pääoman yrityksiin liian hyvin palkattujen suomenkielisten diplomi-insinöörien ja ekonomien sijaan.
Taxelliin en luottaisi missään asiassa. Miehellä on viisi virkaa ja kuusi nälkää (?), jotka kaikki ovat tulleet isänperintönä ja yksinomaan ruotsinkielisyyden ansiosta. Millään tavalla kyvykkääksi hän ei ole osoittautunut.
Syyllinen moneen muuhunkin.
En ymmärrä miten Christoffer yleensäkään on pystynyt vaikuttamaan asioihin näinkin paljon, sillä kyseessä on paljolti tuo mainitsemasi isänperintö. Silläkään ei tosin voi rehvastella, sillä olihan se isoisäkin jo avittamassa Ahvenanmaalla venäläisiä hyökkääjiä, avaamalla petturimaisesti ruokavarastojen ja ammusvarastojen salaiset paikat ja - ovet. Luuli saavansa venäläisiltä varmaan armoa ja rahaa, mutta petti omansa...No, sellaista se on se x-kromosomin jatkuvuus. Isältä pojalle j.n.e...Mitä voi odottaa tällaiselta, suoraan vasikoiden suvusta tulleelta, ja samaa x:ää kantavalta politiikon ja RKP:n aparthaidin ajajalta muuta?? Kuinka monta polvea Taxeleita Suomi vielä kestää? Oman napansa tuijottajia(jos näkee)kaikki tyyni.
Jokaisen yrittäjän pitää kouluttautua ensiksi
. . . vähintään ekonomiksi - ja sitten erikoistua verojuristiksi.
Ekonomi osaa valita oikeat kaavakkeet 2550 kpl läjästä.
Ja kokenut verojuristi osaa täyttää ne oikein.
Yrittämisen alkuun pikkurahalla.
Jos ammattikorkeakouluista
Jos ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat vieneet ekonomien työpaikat niin eihän vika silloin ole ammaattikorkeakouluissa vaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksessa?
Ekonomi- ja oikeustieteellisen koulutuksen harha
Yhdyn aikaisempiin puhujiin (hengen tasolla) ja lainaan kohdan Mark H. McCormackin kirjasta "What They Can't Teach You at Harvard Business School": "As an introduction to business an M.B.A. - or an LL.B. - is a worthwhile endeavor. But as an EDUCATION, as part of an ongoing learning process, it is at best a foundation and at worst a naive form of arrogance". Itse Hgin Kauppakorkeakoulun kasvattina allekirjoitan tuon sataprosenttisesti.
Ruotsinkielisten edut - älytön ilmiö Suomessa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/621958
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Ruotsinkielisten edut - älytön ilmiö Suomessa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/621958
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Älyttömiä kommentteja, joita voi odottaa vain ekonomeilta
Mikä on koulutuksen tarkoitus? Taloudellisen eliitin etujen ajaminen ja työvoiman toimittaminen vai kansalaisten tiedollisen tason parantaminen? Miksi puhutaan koko ajan "ylikoulutuksesta"? Mikä ongelma se on, että siivooja tai taksikuski on suorittanut akateemisen tutkinnon? Intiassahan näin ei ole, ja elintasovertailu on helppoa.
Wärtsilä-yhtymä teki opintomatkan Japaniin 60-luvun lopussa, kun laivatilaukset alkoivat siirtyä sinne. Tulos: Ainoa ero oli, että yli puolet japanilaisista levysepistä oli suorittanut meidän ylioppilastutkintoamme vastaavan kokeen. Suomessa osuus oli käytännössä nolla. Seuraus: Kun suomalainen joutui kysymään neuvoa työnjohtajalta, "ylikoulutettu" japanilainen mietti hetken ja ratkaisi ongelman. Palkoissa ei ollut eroa. Tuo pieni viive tuhansien työpaikassa vei tilaukset. Asian voi halutessaan tarkistaa Wärtsilän henkilöstölehdestä. Mutta jos ei halua, voi tietysti inttää vastaan.
Stalinistit vaativat jo 70-luvun alusta, että koulutusmäärät pitää saada vastaamaan tarvetta. Neukkkulassa tätä yritettiin. Ongelma: edes stallarit eivät osanneet ennustaa tarvetta oikein. Nyt omat kakomme ja muut "fiinit uusliberaalit" ovat ottaneet tämän stalinistien haaveen omakseen. Tulos tulee olemaan sama.
Itse telakalla työssä olleena
ja myös "korkean" oppiarvon suorittaneeena, mutta koulutusta vastaavaa työtä vailla olleena työskentelin muutaman vuoden laivanrakennusalalla 1970-luvulla. Timpurin hommia. Voin kyllä vakuuttaa, että ne vanhat ammattimiehet, jotka olivat oppineet ammattinsa ammattikoulun ja kisälliajan jälkeen, olivat kovia poikia. Ei niissä hommissa paljon yo-tutkinto auta jos peukalo on keskellä kämmentä. Työ opettaa. Mestarien siivellä minä menin.