Tiistai 21.10.2014

Vedätys jatkuu maailmalla – Suomella iso rooli

Luotu: 
13.10.2010 14:51
Päivitetty: 
13.10.2010 14:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Tax Justice Networkin toiminnanjohtaja John Christensen on verotusasiantuntija, joka työskenteli 11 vuotta veroparatiisina tunnetun Jerseyn hallinnossa. "Mikään ei ole muuttunut", kertoo Christensen Jerseyn tuttujensa kommentoineen OECD:n mustan listan vaikutuksia.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Tax Justice Networkin palveluksessa työskentelevä tutkija Matti Kohonen.

Faktakulma

Suomi menettää yli 3 miljardia vuodessa

Kansainvälinen yhteisö on finanssikriisin jälkeen pyrkinyt hillitsemään kansainvälistä veronkiertoa. Talousjärjestö OECD:n perustama musta lista on sittemmin tyhjentynyt, mutta ongelma ei Tax Justice Networkin mukaan ole ratkennut.

Veroparatiisitalletuksista aiheutuvat veromenetykset ovat maailmanlaajuisesti 190 miljardia euroa vuodessa. TJN:n mukaan vaikutukset ovat suurimmat kehitysmaissa.

Euroopan tasolla verojen kiertämisestä koituvat menetykset ovat noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa tämä tarkoittaisi 3-4 miljardia, millä pyörittäisi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriötä vuoden ajan.

Talousjärjestö OECD:n johtama operaatio kansainvälisen veronkierron hillitsemiseksi on epäonnistunut ”katastrofaalisesti”, väittää veroasioihin keskittyvä kansalaisjärjestö Tax Justice Network. Järjestön mukaan etenkin Suomi ja muut Pohjoismaat antavat veroparatiiseille kyseenalaista apua – allekirjoittamalla innokkaasti sopimuksia.

OECD ylläpitää verotustietonsa muilta mailta salaavista valtioista mustaa listaa. Listalta pois pääsemiseen on kuitenkin riittänyt se, että veroparatiisi on tehnyt kahdenvälisen verotiedonvaihtosopimuksen 12 valtion kanssa. TJN:n mukaan Suomi on osaltaan tehnyt tämän tavoitteen saavuttamisen turhan helpoksi, koska Pohjoismaat sekä Färsaaret ja Grönlanti neuvottelevat sopimukset yhdessä.

–Veroparatiiseille on hyvin hyödyllistä neuvotella Pohjoismaiden kanssa, koska näin ne saavat tehtyä puolet sopimuksista samalla kertaa, sanoi TJN:n toiminnanjohtaja John Christensen tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

–Pohjoismaat ovat tehneet elämän helpoksi veroparatiiseille.

Maailmanlaajuisesti sopimuksia on tehty yhteensä 370. Näistä peräti 167 on tehty Pohjoismaiden, Färsaarten ja Grönlannin kanssa. TJN:n palveluksessa työskentelevän tutkija Matti Kohosen mukaan Pohjoismaiden allekirjoitusinnon takana on hyvä tarkoitus: etenkin Ruotsin ja Tanskan veroviranomaiset ovat himoinneet sopimusten avulla lisätietoja verolintsareistaan.

Ongelma on se, että tietoa ei käytännössä saada.

”Odotamme Suomea”

–Tietopyynnön pitää olla niin eritelty, että sen tekeminen on hankalaa. Täytyy tietää, missä pankissa rahat ovat, kuka omistaa tilin ja niin edelleen, mikä on hankalaa kun tilit ovat salaisia, sanoo Kohonen Uudelle Suomelle.

Suomi sen sijaan ei ole tietoja edes halunnut. Suomi ei TJN:n mukaan ole tehnyt sopimustensa nojalla yhtään tietopyyntöä veroparatiiseihin – eikä luonnollisesti saanut takaisin senttiäkään menettämiään verorahoja.

Ruotsissa veroviranomaisilla on Kohosen mukaan noin 80 tarkastajaa kansainvälisen veronkierron kimpussa, Tanskassa tehtävään ollaan palkkaamassa jopa satoja tarkastajia. Suomessa kansainvälisen veronkierron parissa työskentelee tiedotustilaisuuden järjestäneen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n mukaan alle kymmenen henkeä.

–Odotamme Suomea, kommentoi Matti Kohonen Suomen pientä panostusta.

Tax Justice Networkin mukaan todellinen alku veroparatiisi-ilmiön kitkemiseksi olisi EU:n säästödirektiivin laajentaminen globaaliksi säädökseksi. Ensin direktiiviä tosin pitäisi tiukentaa muun muassa niin, että se koskisi pelkkien yksityishenkilöiden sijasta myös yrityksiä ja säätiöitä.

Nykyisellään säästödirektiivi velvoittaa EU-maat muutamaa lähdeveroa käyttävää poikkeusta lukuunottamatta paljastamaan automaattisesti verotiedot muille jäsenvaltiolle. Direktiivin tavoite on, että EU-alueella rajat ylittävät yksityishenkilöiden korot saadaan verotettua maissa, joissa henkilöt asuvat.

TJN:n mukaan monikansallisilta yrityksiltä pitäisi myös vaatia maakohtaisen kirjanpidon julkistamista. Tämä tekisi näkyväksi monikansallisten yritysten sisäisen kaupan, jonka osuus maailmankaupasta on jo 60–70 prosenttia. Nykyään yritykset julkistavat kirjanpitonsa konsernitasolla, jolloin veroparatiiseihin suuntautuvat rahavirrat pysyvät piilossa.

Faktakulma

Suomi menettää yli 3 miljardia vuodessa

Kansainvälinen yhteisö on finanssikriisin jälkeen pyrkinyt hillitsemään kansainvälistä veronkiertoa. Talousjärjestö OECD:n perustama musta lista on sittemmin tyhjentynyt, mutta ongelma ei Tax Justice Networkin mukaan ole ratkennut.

Veroparatiisitalletuksista aiheutuvat veromenetykset ovat maailmanlaajuisesti 190 miljardia euroa vuodessa. TJN:n mukaan vaikutukset ovat suurimmat kehitysmaissa.

Euroopan tasolla verojen kiertämisestä koituvat menetykset ovat noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa tämä tarkoittaisi 3-4 miljardia, millä pyörittäisi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriötä vuoden ajan.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

tim

Niin kauan kun Mikki-hiiri-Katainen, kokoomus ja EK jyllää täällä Suomessa niin kauan TJN:n tutkijan Matti Kohosen on turha odotella täältä mitään tietoja. Veroparatiisit ovat heidän erityisessä suojelussaan.

zzz

Minkä helvetin takia yksityisten ihmisten tulo- ja varallisuustiedot pitäisi olla poliitikkojen käytössä? En keksi tohon yhtäkään syytä. Eihän ne itsekään näe mitään syytä julksitaa vaalirahotustaan vaikka sillä on satavarmasti vaikutusta heidän tekemisiinsä.

Perifertti

Suomessa pystyy myös piilottamaan esimerkiksi osakeomistuksiaan hallinnoimalla niitä tätä tarkoitusta varten luodussa hallintarekisterissä. Tänne ei verottajalla ole myöskään asiaa. Tämä on sossujen ja Paavo Lipposen valtakaudella luotu järjestelmä, niin että repikää siitä....

Vierailija

"että repikää siitä...."

No revitään, Vanhasen hallitus...

"Helsingin Sanomissa oli 19.10.2005 mielenkiintoinen uutinen: ”Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jättäneet perimättä ennakolta noin miljardi euroa vuodessa ulkomaisilta osakkeenomistajilta, jotka on merkitty hallintarekisteriin”.
Siis ”jättäneet perimättä”.
Siis ”miljardi euroa”.
Siis ”vuodessa”.

Kun suomalaiset pörssiyhtiöt olivat ottaneet lain omiin käsiinsä ja jättäneet perusteettomasti lähdeveron perimättä, lakia muutettiin vuonna 2005. Vanhasen hallituksen peruste lainmuutokselle oli se, että lain noudattaminen ”vaikuttaa epäedullisesti suomalaisten yhtiöiden osakekurssien kehitykseen”. Samalla annettiin hiljainen hyväksyntä käytännölle, jonka mukaan pörssiyhtiöiden ei ole tarvinnut noudattaa Suomen lakia - eikä niiden tarvinnut maksaa jälkikäteen valtiolle lain mukaisia pidättämättä jätettyjä lähdeveroja."

Löytyy tuolta linkin kommenteista.

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/17/julkisen-sektori...

pilari

lienee kansainvälistymishalu. Poliitikkojen toiveunissa pieni Suomi sinnittelee suurena viejänä, eikä ota huomioon kaupan kaksisuuntaisuutta. Tästä kaksisuuntaisuudesta saadaan nauttia vaikkapa Olkiluodon projektin muodossa, pienempiä esimerkkejä rakennusteollisuudesta on tuntematon määrä.

Kansalliset kontrollit eivät yksinkertaisesti enää toimi. Varsinkin kun valtaosa poliitikoista tekee edelleen maakuntapolitiikkaa. En silti syyttäisi Kataista, EU:n myötä paluuta vanhaan taloudenpitoon ei enää ole eikä junasta voi asemallekaan jäädä.

Vierailija

”Verokilpailu ja verojen välttely

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen on pakottanut valtiot kilpailemaan keskenään pääomista ja investoinneista. WTO on keskeinen foorumi maailmanlaajuisen kilpailun kasvattamiseen usein muiden tavoitteiden - kuten yhteiskunnallisen yhdenmukaisuuden - kustannuksella.
Saadakseen maahan ulkomaisia yrityksiä hallitukset pyrkivät luomaan yritykselle mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Näihin kuuluu myös alhainen veroaste.

Veroparatiiseilla on merkittävä osa verokilpailussa. Ne rapauttavat veropohjaa muissa maissa tarjoamalla vero- ja lainsäädännön toimintaympäristön keinotekoisille liiketoimille. 4) Ylikansalliset yhtiöt voivat kierrättää liikevoitot veroparatiisien kautta bulvaanien avulla ja kiertää verot kahteen kertaan, sekä liiketoimistaan kohdemaassa että kotimaan tuloverotuksessa. Näin ylikansallisesti toimivat yhtiöt hankkivat ylivoimaisen kilpailuedun kotimaan markkinoilla toimiviin keskisuuriin ja pieniin yritykseen nähden.

Verokilpailu kaventaa valtioiden liikkumavaraa oman talouspolitiikkansa määrittelyssä. Toisaalta markkinavoimien paine on tarjonnut tekosyyn hallituksille hyvinvointipalveluiden purkamiseen ja verotaakan siirtämiseen palkansaajien kontolle. Ulkomaisille pääomille suotuisa talouspolitiikka on usein vastakkaista kansallisesti oikeudenmukaisemmalle politiikalle, jonka pyrkimyksenä on ollut esimerkiksi tulojen uudelleenjako, työllistäminen ja kotimaisen pienimuotoisen yritystoiminnan tukeminen. Verokilpailun vuoksi työn verotus suhteessa pääoman verotukseen on kasvanut samaan aikaan kun työntekijöiden oikeuksia ja etuja on alennettu.”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/98901-%E2%80%9Dsiivooja-maksaa-enemman-v...

kiuru

Helsingin Mekaanikontalo Oy rahoitti valtiovarainministeri Jyrki Kataista, puolustusministeri Jyri Häkämiestä ja ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä.

Suursijoittaja Ahti Vilppulan määräysvallassa olevan Mekaanikontalon omistaa luxemburgilainen Procomex. Procomex on linkki Suomesta veroparatiisiin, Kilbrin Investments Limited -nimiseen yhtiöön Neitsytsaarille