- Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
Asiantuntijat eivät usko asuntokuplaan.
Asuntomarkkinoiden hintakuplasta on esitetty toinenkin arvio. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen epäilee Uuden Suomen haastattelussa, että mikäli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä Suomessa oli asuntojen hintakupla, se ei ehtinyt tyhjentyä kriisin aikana.
Nyt STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan mitään kuplaa ei ole, vaikka asuntojen hinnat nousevat enemmän kuin ansiot. Hintojen odotetaan nousevan edelleen seuraavan vuoden aikana.
-Palkkojen nousuun suhteutettuna asuntojen hinnat ovat nyt samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten. Tällä perusteella (suhteellisella ostovoimalla mitattuna) asuntomarkkinoilla ei ole mitään kuplaa, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.
Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet paljon yleistä hintatasoa nopeammin. Kun palkansaajien ostovoima on muuhun kulutukseen nähden kasvanut reippaasti, se on asuntojen suhteen pysynyt ennallaan.
Tilastokeskuksen mukaan vanhat asunnot kallistuivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 9,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja muualla maassa 6,7 prosenttia.
Nousu kuitenkin tasaantui. Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskihinta laski aavistuksen huhti-kesäkuusta. Muualla maassa hinnat nousivat samaan aikaan vajaan prosentin.
-Hintojen nousu pysähtyi, mutta oli vuositasolla edelleen aika hurjaa, Lehtinen huomauttaa.
Pääkaupunkiseudun hintojen laskukin kesällä oli kovin vaatimatonta ja voi lopullisissa tiedoissa kääntyä nousuksi.
Asuntojen hinnat sietorajalla
Asuntokauppaa on käyty edelleen varsin vilkkaasti, kertoo Kiinteistövälittäjien keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Vaikka tahti on hieman hidastunut alkuvuoden kovasta menosta, asuntokauppa vilkastuu hänen mukaansa edelleen loppuvuoden aikana.
Asunnot ovat kuitenkin jo niin kalliita, etteivät ostajat ole valmiita nostamaan hintatarjouksiaan. Lehtinen arvioi, että hintojen nousua jarrutti loppukesästä myös uustuotannon vähäisyys.
Vanhojen asuntojen neliöhinta nousi heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 3224 euroon ja muualla maassa 1617 euroon. Kalleimmalla Helsinki 1 -alueella keskihinta kohosi 5296 euroon
"Luvassa parin prosentin nousua"
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm uskoo, että asuntokaupan kasvu jatkuu hieman nykyistä hitaampana korkean hintatason takia. Hinnat ovat vuoden kuluttua keskimäärin 2-4 prosenttia korkeammalla kuin nyt, Holm ennakoi.
Kallistuminen johtuu Holmin mukaan vahvasta kysynnästä ja suhteellisen niukasta tarjonnasta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tonttimaa on kallista.
Holm pitää kummallisena sitä, ettei asuntojen tarjontaa tule lisää. Vuosikymmeniä on puhuttu tarjonnan lisäämisestä ja yritetty keksiä siihen keinoja. Tarjonta ei silti ole lisääntynyt riittävästi hintojen nousun suitsimiseksi, hän huomauttaa.
Paras resepti tilanteen korjaamiseksi on Holmin mukaan "kaavoittaa lisää ja lisää maata". Kun tonttimaan tarjontaa lisätään riittävästi, sen on ennen pitkää pakko näkyä myös tonttien ja asuntojen hinnoissa.
Kommentit
2-4%
Asuntojen hintojen kallistuminen vuodessa 2-4% johtuu inflaatiosta. Vuoden kuluttua ihmiset saavat 2-4% enemmän palkkaa ja tavarat maksavat 2-4% enemmän. Muilla asioilla ei asiaan ole juurikaan merkitystä vaikka "asiantuntijat" niin väittävät.
Kolmaskin näkemys on
Maksavien osalta työttömyys kasvaa koko ajan,se ja kokoomuksen läpiajamat vihreät verot puhkaiseen kuplan.Maksukyvyttömyys deflaatio on nyt jo tosiasia,hintojen kohoamisen takia,ensi vuosi kaamea.Kulutustarvikkeissa näkyy hyvin,ihmisten haluttomuus ostaa ja maksaa,entisiä hintoja.Elintarvikkeita on pakko ostaa.Siksi niiden AVL tulisi poistaa kokonaan ja tasaus suorittaa pääoma veroista ja muista suurista tuloista.
Käsitystä kokoluokista
Hoikkapojan matematiikassa on aika iso ongelma. Isoja tuloja on absoluuttisina numeroina todella vähän ja vaikka niitä verotettaisiin 100% ei tästä syntyisi kovin merkittävää tuloa. Haitat niiden huomattavasta verotuksesta kuitenkin heijastuisivat laajalti muuhun talouteen.
Vuonna 2009 kaikki omaisuusverot Suomessa olivat 1 903 miljoonaa. Tästä pääomaverotus on vain murto-osa. Tavaroista ja palveluista maksetut verot olivat 23 214 miljoonaa euroa jossa ALV näyttelee todella merkittävää osaa.
Miten ajattelit parin sadan miljoonan lisätuloilla kattaa kymmenien miljardien verotulon menetykset ja sen että suuret pääomatulot osittain häipyvät hurjan epäreilun verotuksen myötä maasta?
Ainainen otetaan "rikkailta" ja annetaan "köyhille" menee pieleen pahasti siinä että "köyhillä" on yhteenlaskettuna kuitenkin hurjasti enemmän rahaa. Rajansa siinäkin paljonko "rikkaita" voi ryöstää.
Niinhän
Niinhän sitä nopeasti luulisi.
Usassa rikkain 20% omistaa 85% kaikesta omaisuudesta ja köyhin 40% kansasta omistaa niin vähän ettei se erotu edes graafista:
http://www.sott.net/articles/show/215827-Theoretical-Egalitarians-Why-in...
Hurjaa on minkälainen käsitys omaisuuden jakautumisesta ihmisillä on. Suomessa meillä on samanlainen käsitys, mutta mikähän on todellisuus?
Joo...
Joo, mitään kuplaa ei ole. Herätkää siellä Helsingissä! Identtinen rivitalo-kolmio maksaa Oulussa 100k€, Turussa 140k€ ja Helsingissä 270k€. Kaikki kasvukeskuksia. Helsingissä on alueita joissa neliöhinta on korkeampi kuin Manhattanilla!
Itse sain asuntolainani maksettua viidessä vuodessa, kun Helsingissä asuva, hieman enemmän tienaava opiskelukaverini maksaa lainaansa vielä tästä eteenpäinkin 15 vuotta. Seuraavat 15 vuotta siis käteeni jää sellaiset tuhat euroa enemmän kuussa käytettäväksi vaikkapa matkailuun. Kompensoi mukavasti Oulun hieman matalampaa palkkatasoa.
Sitä ei ehkä havaitse kehä kolmosen sisäpuolelta, mutta kauempaa katsomalla näkee miten absurdeissa mitoissa Helsingin alueen asuntojen hinnat ovat. Ne eivät ole missään suhteessa ihmisten maksukykyyn. Helsingin asuntokuplan puhkeaminen tuleekin olemaan lähivuosina Suomen oman sub-prime -kriisin alkusysäys.