Sunnuntai 27.5.2012

Asuntolainat: valitsemme nyt kiltisti toisin

Luotu: 
2.12.2010 15:42

Suomalaiset ovat kuunnelleet kiltisti pankkien neuvoja ja siirtyneet sitomaan asuntolainojaan kiinteään korkoon heiluvampien lyhyiden viitekorkojen sijaan. Tämä ilmenee maan suurimpiin asuntolainoittajiin kuuluvan Sampo Pankin Uudelle Suomelle toimittamista tilastoista.

Vielä keväällä 2010 eli puoli vuotta sitten lähes puolet (48%) pankin asuntolaina-asiakkaista sitoi uuden lainansa 1-3 kuukauden euriboriin. Lokakuussa osuus oli enää kolmannes eli 33 prosenttia. Etenkin yhden kuukauden euriboria alettiin hyljeksiä.

Yhä suositumpi ratkaisu on kiinteä korko eli asuntolainan sitominen viiden tai kymmenen vuoden korkoon. Nyt joka viides (19%) haluaa viitekorokseen kiinteän koron, kun vielä syksyllä se ei kelvannut kuin alle joka kymmenennelle (7%).

Kiinteää korkoa on suositellut esimerkiksi asuntolainoittaja Hypon varatoimitusjohtaja Ari Pauna. Hän on varoitellut pitkien korkojen kipuamisesta ylöspäin, mitä on syksyn aikana hieman tapahtunutkin viime kesään verrattuna.

Selvästi suosituin viitekorko on tätä nykyä vuoden euribor, johon asuntolainansa Sampo Pankin asiakkaista kiinnitti jo 39 prosenttia.

Lyhyet korot ovat olleet pitkään selvästi alempana kuin pitkät korot, mikä selittää niiden yllättävän kovaa suosiota. Yhden kuukauden korko on nyt runsaat 0,8 prosenttia oltuaan tosin vielä keväällä 0,4 prosenttia ja 12 kuukauden korko on kivunnut samassa ajassa muutaman kymmenyksen 1,5 prosenttiin ja risat.

Valtion viiden vuoden laina on vajaa kaksi prosenttia ja kymmenen vuoden laina noin kolme prosenttia.

Pankit lisäävät asuntolainojen viitekorkoihin Suomessa keskimäärin 0,7 - 0,9 prosentin marginaalin. Lyhyeen korkoon sidottua lainaa voi saada siten yhä jopa alle kahdella prosentilla, kun kiinteään korkoon sidotusta asiakas joutuu pulittamaan helposti yli kolme prosenttia.

Pitkiin korkoihin sidottujen lainojen kustannukset ovat ennakkoon paremmin ennustettavissa. Taloustieteilijät ennustavat tosin lyhyiden korkojen pysyvän pitkään poikkeuksellisen alhaalla Euroopan finanssikriisin vuoksi, eli riski niihin sidottujen asuntolainojen hinnan osalta ei näytä tällä hetkellä valtavalta.

 

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

iTri343hb

SUOMEN VALTIONVELAN POIS MAKSAMINEN JA KUINKA SE TULEE TEHDÄ:

§ 1. Suomen valtio perustaa pankin (yksi konttori riittää aluksi hyvin)

Nimi voi olla vaikkapa 'Finlandia Pankki'.

Ja koska pankki toimii euroalueella, senkin varantovaatimus on 2%. (Ymmärtääksesi mitä varantovaatimus tarkoittaa, ole hyvä ja lue Federal Reserven julkaisema Modern Money Mechanics -linkki tuonnempana.)

§ 2. Suomen valtio tekee 2 miljardin tilisiirron Finlandia Pankkiin. (2 miljardia on esimerkiksi 8 kuukauden polttoaineverotuotto.) Tuo summa on monistettavissa laillisesti 100 miljardiksi.

§ 3. Euroalueen käytettävissä olevaa rahoitusinstrumenttia (deposit multiplication) hyväksi käyttäen, valtion pankki luo valtion ulkomaanvelkaa vastaavan summan luottona ulkomaanvelan maksusta vastaavalle osastolle valtiokonttorissa ja siirtää rahan kyseisen osaston nimiin avatulle tilille uudessa Finlandia Pankissa.

§ 4. Kyseinen osasto tekee tilisiirron Suomen valtiota rahoittaneiden, pääasiassa ulkomaalaisten liikepankkien tileille.

Suomen valtionvelka on tällä toimenpiteellä täysin laillisessa järjestyksessä maksettu!

Lisäksi maksutapa on kansantalouden ja kansalaisten kannalta ensimmäistä kertaa oikeudenmukainen.

Tämä on hyvä ennakkotoimi ennen siirtymistä asteittain valtion omaan valuuttaan, jota vain valtio voi monistaa - liike-, investointi- ym. yksityispankkien toimiessa täysvarannolla.

Markka EI ollut valtion OMA valuutta. Se oli pankkien valuutta.

Valtion liikkeelle laskema valuutta EI OLE kommunismia. Thomas Jefferson piti sitä kansakunnan vapauden ja vaurastumisen ehdottomana edellytyksenä. Kommunismi puolestaan on vapauden ja vaurauden vastakohta.

Ja jos joku nyt luulee, että Suomea luotoilla rahoittaneet liikepankit olisivat toimittaneet Suomeen 50 miljardin edestä kultaa, hän erehtyy. Ne ovat toimittaneet Suomen valtion tilille "saldoa", siis pelkkiä numeroita tietokoneen muistilla. Ja saldoa, numeroita tietokoneen muistilla ne saavat nyt takaisin - täysin laillisessa järjestyksessä.

Kahdesta miljardista eurosta Finlandia Pankki - kuten muutkin euroalueen pankit - voi luoda 2% varantovaatimuksen mukaisesti 100 miljardia euroa.

Osa Suomea rahoittaneista pankeista on Britanniasta, jossa varantovaatimus on pyöreä 0%! Suomen valtion tulee kuitenkin velkaa maksaessaan noudattaa euroalueella vallitsevaa kahden prosentin varantovaatimusta. Ja se ei ole mikään ongelma Suomelle.

Linkki rahan luontiprosessin, varantovaatimuksen (USA 10%) ja luoton monistamisen mahdollistavan rahoitusinstrumentin selittävään Federal Reserve -pankin dokumenttiin:
en.wikisource.org/wiki/Modern_Money_Mechanics

Euroalueen varantovaatimus on kaksi prosenttia (2%).
en.wikipedia.org/wiki/Reserve_requirement

iTri343hb

ASUNTOLUOTTOKANNAN SIIRTÄMINEN VALTION OMISTAMAAN PANKKIIN, (joka tulisi perustaa ensitilassa)

Kun Suomen valtion ulkomaanvelka on maksettu pois, voi valtion perustama uusi 'Finlandia Pankki' alkaa luotottamaan nykyisiä asuntovelallisia euroalueen 2% varantovaatimuksen mukaisesti.

§ 1. Luottojen siirtäminen valtion perustamaan Finlandia Pankkiin tulee olla täysin vapaaehtoista ja jokainen asuntovelallinen toimikoon luottonsa kanssa niin kuin parhaaksi näkee.

§ 2. Jokainen halukas asuntovelallinen voi hakea jäljellä olevaa asuntovelkaansa vastaavan summan lainana Suomen valtion omistamalta Finlandia Pankilta. Pankki myöntää luoton ja tekee tilisiirron asuntovelallisen tilille. Asuntovelallinen tekee tilisiirron asuntovelan alunperin myöntäneen pankin tilille. Asuntovelallinen siirtää kiinteän omaisuuden (asunto) vakuudeksi luotolleen Finlandia Pankkiin.

§ 3. Jatkossa asuntovelallinen lyhentää luottoa valtion omistamaan Finlandia Pankkiin.

§ 4. Jokainen lyhennys on täysimääräisenä verovähennyskelpoinen. Näin valtion luottokanta alkaa rahoittamaan valtion toimintaa ja vapauttaa kansalaiset veroista. Talous stimuloituu ja kansakunnan tuottavuus kasvaa.

§ 5. Valtio säätää lain, joka määrää Suomessa toimivat liike-, investointi- ym. pankit toimimaan ainoastaan täysvarannolla.

Finlandia Pankki olisi ainoa pankki, joka toimisi osittaisvarannolla.

Thomas Jefferson (USA:n 3. presidentti) sanoi tämän olevan ehdoton edellytys kansalaisten vaurauden ja vapauden turvaamiseksi. Tämä ei ole kommunismia. Vapaus ja vauraus ovat kommunismin täydellinen vastakohta.

Mikä tärkeintä, näin toimimalla valtion todellinen pääoma alkaa pysymään kansantaloudessa, eikä mene enää ulkomaalaisomisteisten pankkien omistajille. Suomesta tulee vapaa, onnellisempi ja paljon vauraampi yhteiskunta.

Jatkossa valtio luotottaa kaikkea perustettavaa teollisuutta ja kaikkea muuta yritystoimintaa. Niitähän toimiva yhteiskunta tarvitsee. Ja ennen kaikkea valtio perustaa ITSE kriittisiä teollisuuden aloja, kuten valtion luonnonvarojen louhinta ja jalostaminen.

iTri343hb

HUUSKO/US: "12 kuukauden korko on kivunnut samassa ajassa muutaman kymmenyksen 1,5 prosenttiin"

Niin on 1.5%. Mutta paljonko on Suomen kokonaisveroaste?

Se on keskimäärin 50%. Se on puoli vuotta palkatonta työtä per suomalainen.

Melkoinen hinta siitä, että pankilla on valtiolle kuuluva oikeus rahan liikkeellelaskuun.

Sitten vielä päälle 22%, joka on VAIN VAKUUTUS (eli pyramidi) - ei siis sijoitus.

Yhteensä siis 72%. Ja tuo 22% menee likviditeetiksi megakorporaatioille jotka ovat osa sitä kokonaisuutta joka meitä luotottaa (suurimpien pankkien ympärille syntyneitä).

Muistuttaako tämä ilmaisen työn määrä kenties jotain kavahtamaamme ilmiötä, jonka piti olla jo poistunut maailmasta..?

mikaat

Talletusten joukkopaostakin huhutaan... Tiedä sitten, mutta kannattaisi kansan ehkä tavoistaan poiketen olla selvinpäin tämä "itsenäisyyspäivä" (wtf?) ja jättää joutavan Linnanjuhlan töllöttämisen sohvan pohjalla väliin.

Googlaa "7th December bank run"

“European Bank Run on 7th December 2010. The French want to break their banks by withdrawing their money on December 7th"

Talletussuojalla voi tosipaikan tullen pyyhkiä takapuolta. Sehän on käytännössä pankille myönnettävä pelastuspaketti kansalta. Rikkaat vetävät kermat päältä ja muut maksavat.

Onko sitten paperirahalla mitään arvoa tuossa vaiheessa? Ehkä kaikkia munia ei kannattaisi laittaa samaan koriin. Tätähän ne sijoittajatkin neuvovat.

peweste

Käytännösä tällä korkokikkailulla ei ole merkitystä jos pankit ajautuvat vaikeuksiin liiallisen luotonannon seurauksena.
Ensiksi asunnon ostajat kärsivät tappiot asuntojen hintojen romahtaessa.Toiseksi kansa maksaa tappiot verorahoistaan.
Lopuksi muutamat raharuhtinaat rikastuvat entisestään.
Tätä voi kutsua Ameriikan taudiksi.

Kommentteja

Markku Huuskon uutisesta:

"Vielä keväällä 2010 eli puoli vuotta sitten lähes puolet (48%) pankin asuntolaina-asiakkaista sitoi uuden lainansa 1-3 kuukauden euriboriin. Lokakuussa osuus oli enää kolmannes eli 33 prosenttia. Etenkin yhden kuukauden euriboria alettiin hyljeksiä."

Eipä tuo yhden kuukauden euriborin "hyljeksiminen" asiakkaista johdu, vaan siitä, että pankit laskivat, että saavat liian huonoa voittoa sitä käyttämällä. Pitkistä koroista, ja pidemmistä euriboreista he tienaavat paremmin. Viimeisen vuoden aikana yhden kuukauden euriboria ei ole saanut, ellei ole ollut huippuasiakas. Suurimmalle osalle asiakkaista sanotaan tällä hetkellä pankissa, ettei sellaista korkoa voi käyttää asuntolainoissa, ja että lyhin mahdollinen käytettävissä oleva korko on 3 kuukauden euribor.

Kommentteja

Yhden kuukauden euribor on siis tällä hetkellä noin 0,89 % (+ marginaali lainoissa)
3 kuukauden euribor on 1,17% (+ marginaali lainoissa)
12 kuukauden euribor on 1,94% (+ marginaali lainoissa)
ja kiinteätä korkoa (esim. 5 vuoden) saa pankeista noin 4 % korolla.

Asiakkaan kannalta paras olisi tällä hetkellä (ja historiatietojen perusteella ollut myös melkein koko euroajan) 1 kuukauden euribor. Mutta sitä ei kovin helposti pankeista lainan viitekoroksi saa, koska se ei ole pankille tuottoisin vaihtoehto.