- Kuva: EPA / All Over Press
- Kuva: Rami Lappa, Unelmastudio Oy / UPM
Jussi Pesonen.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene on tehnyt sopimuksen paperiyhtiö Myllykosken ja saksalaisen Rhein Papierin ostamisesta. Ostettujen liiketoimintojen yritysarvo on noin 900 miljoonaa euroa.
Myllykoski Oyj ja Rhein Papier GmbH muodostuvat seitsemästä painopaperitehtaasta Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Niiden yhteenlaskettu vuosittainen tuotantokapasiteetti on 2,8 miljoonaa tonnia.
Myllykosken mukaan kauppa ei vaikuta yhtiöiden henkilöstön asemaan. Myllykosken omistajat kommentoivat kauppaa tässä jutussa.
UPM rahoittaa jo aiemmin vihjailemansa kaupan 5 miljoonan osakkeen suunnatulla osakeannilla sekä noin 800 miljoonan euron pitkäaikaisilla pankkilainoilla. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä muun muassa kilpailuviranomaisten hyväksyntä.
UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan voimien yhdistäminen Euroopassa on ”välttämätöntä”, koska painopaperiteollisuuden kannattavuus on ollut heikko jo lähes kymmenen vuotta ja kysyntä on siirtynyt Euroopan ulkopuolisille markkinoille.
–Voimien yhdistäminen ja tuotannon järkeistäminen Euroopassa on koko alan tulevaisuudelle välttämätöntä. Tämä tarkoittaa sekä kannattamattoman kapasiteetin sulkemista että investointeja kustannustehokkuuden kehittämiseen, sanoo Pesonen.
–Paperi on yksi ydinliiketoiminnoistamme, jossa pyrimme selkeään kustannusjohtajuuteen sekä kasvuun Kiinassa ja muilla kasvumarkkinoilla. Haluamme kuitenkin kehittää yhtiön eri liiketoimintoja tasapainoisesti. Euroopan paperiliiketoiminnan järjestelyjen seurauksena meille muodostuu entistä paremmat taloudelliset resurssit toteuttaa kasvusuunnitelmiamme myös muissa liiketoiminnoissa.
UPM uskoo, että kaupan myötä sen rahavirta vahvistuu ja kannattavuus paranee ”keskipitkällä” tähtäimellä.
–Myllykoski on kiistattomasti yksi johtavista aikakauslehtipaperintoimittajista. Yhtiö on ennakkoluulottomasti ottanut käyttöön uusia liiketoimintakonsepteja ja teknologioita. Tunnemme tämän päivän myllykoskelaiset vahvoina, asiakaslähtöisesti ajattelevina osaajina. Tämä asenne ja osaaminen sopivat hyvin myös UPM:ään, perustelee Pesonen kauppaa.
Myllykoski jatkaa itsenäistä toimintaansa kunnes sopimuksen mukainen kauppa toteutuu. Tavoitteena on saada kauppa päätökseen vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä.
Yhteenliittymästä odotetaan yli 100 miljoonan euron vuosittaisia synergiahyötyjä, jotka toteutuvat pääosin vuodesta 2012 alkaen. Synergiaetuja saavutetaan järkeistämällä tuotantoa, logistiikkaa ja ostoja sekä karsimalla päällekkäisiä toimintoja.
Kaupan toteutumisen jälkeen UPM:n velkaantumisasteen arvioidaan nousevan 8 prosenttiyksikköä. Syyskuun 2010 lopussa UPM:n velkaantumisaste oli 51 %. Yhtiö kirjaa kaupasta arviolta noin 300 miljoonan euron kertaluonteisen tuoton.
Kommentit
Härmälän termeinkö sitä "konsolidaatiota"?
vai vain kilpailijoiden pois ostamista markkinoilta? Härmälän "konsolidointi" USA:ssa aiheutti hänen työnantajalleen jättimäiset tappiot josta selvittiin antamalla miehelle ns kultainen kädenpuristus.
Loppu hyvin ja kaikki hyvin?
Mikä on metsäteollisuutemme yhteiskuntavastuu?
[2006] Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuullinen kujanjuoksu Suomi on perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.
Suomalaiset, lähinnä paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa. Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.
Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi. Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.
Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle. Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.
Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa.
Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.
Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet. Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä. Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.
Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta. Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.
Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi. Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.
Suomi on hyvä maa ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa. Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille; he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.
Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa. Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työntuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.
Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.
Ilkka Luoma
Osta kilpaileva sikala
ja teurasta siat sekä kilpaileva sikala.
Metsiä ei kannata tuhlata pelkästään paperiksi
Valtiomme tutkimusvaroja jakava Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara huomaa vihdoin tuoda esille metsäteollisuutemme kehityskeskustelun ja siihen liittyvän tutkimuksen. Suomi on ollut ja on paperin eri lajikkeineen huippumaa maailmassa. Olemme samalla saaneet maailman parhaan laiteymmärryksen paperin tuotannon ympärille.
Monimutkaistuva ja teknistyvä tuotanto ja kysyntätekijöiden muutoshavainnot ovat entistä pidempijänteisiä, mutta operatiivisesti nopealiikkeisempiä. Suomi ei voi olla enää paperikeisari nykymuodossaan ensi vuosikymmenellä. Paperia voidaan kehittää myös muuksi kuin poispestävän musteen kantoalustaksi.
Puu on kasvava luonnonvara ja sitä ei kannata tuhlata paperiin vietäväksi kiertoon ja kaatopaikoille. Jokainen kansalainen kuskaa roskiin lukemattomiksi jääneitä esitteitä, kopioita ja loputtomia puhelinluetteloita, joita jaetaan markkinatalouden lieveilmiönä kaksin- ja kolminkertaisina eeppoksina joka luukkuun, ...ainakin pääkaupunkiseudulla. Paperin aikakausi päättyy nykymuodossaan ja Suomella on maailman paras tuotantokoneisto tähän, sekä siihen liittyvä osaaminen niin tekniikkana kuin käyttönä.
Maailman puuvarat ovat aivan muualla kuin Suomessa. Puupohjaiset tuotemarkkinatkin ovat aivan muualla kuin meillä Suomessa. Puuvarastot ovat mm. Venäjän Siperiassa ja siellä on jaossa maailman suurimmat varannot, tosin varovaisille suomalaisille liian suurella riskillä. Huomisen puutuotemarkkinat sijaitsevat kehittyvissä maissa, mm. Kiinassa, missä omia metsiä ei voi enää hakata. Puu on yksi parhaista rakennusaineista ja Kiina on yksi maailman suurimmista rakennustyömaista.
Suomessa on tunnustettu insinööritaito ja olikin odotettavaa, että myös meillä herätään metsätuotetukijalkamme osalta maailman ja kysynnän muutoksiin. Suomi on nyt viime hetkellä aloittamassa kehityskeskuksen suunnittelua, jossa tutkitaan ja koetetaan ymmärtää, mihin maailma menee ja mitä maailma tarvitsee.
Tutkimuskenttä on laaja, lähtien aina kestävästä metsänhakkuusta istutuksineen sekä kasvutekijöineen ja päätyen huoltojärjestelmiin, millä ylläpidetään itse puuteollisuuden tuotantokoneiston käyttöastetta mahdollisimman korkealla. Lisäksi tulisi ymmärtää puun käyttökohteet ja -tarpeet sekä tuotteiden päätyminen kiertoon ja sen vaikutus energiataseeseen sekä päästöihin.
Suomi voi hakata tasapainoisesti metsiään ja tuottaa huomenna kestäviä puurakenteita aina kysyntää sisältävälle rakennusteollisuudelle; mekaaninen metsäteollisuus on uudelleen nousussa. Puurakennuskohteet lisääntyvät maailmalla, jopa on kehitetty mm. maaleja, jotka "hylkivät" tulipaloa. Esim. Moskovassa ja Pekingissä on tiukat säännöt puurakenteista, jopa osin puutalojen rakentaminen kaupunkialueille on kiellettyä tulipalovaaran takia.
Kehitettävää riittää, ja tässä on meidän suomalaisten paikka. Osaamiseemme ja luotettavuuteemme on suotuisa asenneilmasto niin Venäjällä kuin Kiinassa. Kiina on loputon kysyntäkohde ja Venäjä metsäinen aarrearkku.
Suomalainen insinööri kykeni kehittämään maailman parhaat paperikoneet, niinpä me pystymme kehittämään myös maailman parhaat puun mekaanisen jalostuksen - yms. laitteistot, joilla tyydytetään huomisesta alkava kysyntä laitteistojen ja järjestelmien osalta. Puurakentaminen on uuden ajan airut ja se on kehityksensä alkutaipaleella. Teräs, lasi ja betoni ovat liitännäiselementtejä ja raaka-aineita. Näiden liitännäisten tuotekehitys menetelminä, rakenteina ja itse liitäntärajapintoina on huomisen haaste.
Me emme pärjää konevoimaisille kokoonpano-operaatioiden perusliukuhihnoille. Me pärjäämme mm. puunkäsittelyn ja jatkojalostamisen uuden kehittämisoperaatioissa, joissa luodaan järjestelmiä tekemään itse lopputuotteita. Mainittakoon, että mm. lasinvalmistuskoneemme ovat parjänneet Kiinassa erityisen hyvin, samoin kuin kuparisulatot aiemmin. Suomi oli aikoinaan hyvä tekemään myös kaapalikoneita. Metsäkoneemmekin lienevät maailman huippua.
Nyt näköpiirissä hahmottuvat puunkäsittelyjärjestelmät, joilla tuotetaan rakenteita, komponentteja sekä eri raaka-aineiden liitoksia. Edellä mainitut systeemit tarvitsevat myös ylläpito-, korjaus- ja huoltosysteemit sekä konsultoinnin niiden käyttöön. Puurakentamisen huominen voi olla Suomen huomista ylivoimaa ratkaisten paikkaamme ja työllisyyttämme yhtenäistyvässä maailmantaloudessa.
Ilkka Luoma
[Orig. perjantai, tammikuu 27, 2006]
Ei vaikuta henkilöstöön...?
"kapasiteetin sulkemista että investointeja kustannustehokkuuden kehittämiseen"
"Synergiaetuja saavutetaan järkeistämällä tuotantoa, logistiikkaa ja ostoja sekä karsimalla päällekkäisiä toimintoja."
Mitenhän kuulostaa hieman ristiinesitykseltä, miten ei vaikuta henkilöstöön jos suljetaan ja karsitaan?!?
Sinällään ok. että suomalainen firma näyttää maailmalla mahtia...mutta eihän tästä aikaa kun valtion apuja, ja SEN JÄLKEEN isoja bonuksia johtajille, ja isoja osinkoja osakkaille, tai muuten siirrymme kaukomaille...
Tapahtuuko kohta taas?
Ahonen kun saatiin syrjään - alkoi heti paperitehdaskaupat
sattumaa?