Tältä alalta puuttuu 1000 ihmistä / vuosi

Metsät kasvavat suomalaisille hyvinvointia monilla aloilla nyt ja tulevaisuudessa. Uudet tuotteet voivat moninkertaistaa suomalaisten tulot. Puurakentaminen on kansanedustajienkin sydäntä lähellä.

Nämä asiat tulivat esille Helsingissä Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen avajaisissa ja siihen liittyneessä vaalipaneelissa.

Hankkeen viesti on se, että metsien suurvalta tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia. Tänään noin 33 000 peruskoulun 7.–9. -luokkien oppilasta mietti vastauksia Metsävisaan omissa kouluissaan.

Samaan aikaan kun kansanedustajat puivat paneelissa metsän merkitystä, keskustelua seurasivat ainakin kolme hankkeessa mukana olevaa lukiolaisryhmää. Lukiolaiset äänestivät Twitterin välityksellä panelisteille metsäaihaiset arvonimet: visionääri, rakennusmestari ja filosofi.

3500 tarvitaan vuodessa, 2500 valmistuu

Metsä puhuu -hankkeen tavoitteena on motivoida nuoret ymmärtämään metsien merkitys. Samaan aikaan kun eri tiedotusvälineet ovat kertoneet, että viestintalalle koulutusta on liikaa, metsätaloudessa riittää mahdollisuuksia. Ala tarvitsee joka vuosi 3500 uutta metsäammatilaista. Heitä valmistuu noin 2500 vuodessa. Lisää osaajia tarvittaisiin siis tuhat per vuosi.

Tilaisuudessa heitettiin ajatuksia ammattiaan suunnittelevile nuorille, joita kehotettiin miettimään, miltä kuulostaisi työ huonekalujen parissa tai kemistinä.

Tilaisuuden alkusanoissaan maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) muistutti nuorta yleisöä ajatuksesta, jonka mukaan voivat työt tulevaisuudessa olla jotain aivan muuta kuin nykyisin.

Juontajana toiminut toimittaja Tuomas Enbuske mietti ääneen, olisiko hän voinut kertoa Pellossa asuneelle puuseppäisoisälleen, mitä tekee isona.

Alkupuheiden viesti oli, että mitä ikinä päätät tehdä, se on aina osa jotain isompaa kokonaisuutta.

Naljailua perussuomalaisille: ”Muisto-osasto”

Liekö nuorten virtuaalinen läsnäolo vaikuttanut ainakin sen verran, että vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari sanoi alkupuheenvuorojen jälkeen, että kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten metsäpoliittisiin näkemyksiin on helppo yhtyä.

-Näin jossain päivityksen, jossa perusssuomalaisia nimitettiin kokoomuksen muisto-osastoksi, Puoskari päivitteli. Vihreitä on kutsuttu eri yhteyksissä kokoomuksen puisto-osastoksi.

Keskusteluun osallistunut perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Karri Ollila sanoi, että ilmeisesti Suomessa on laajemminkin tultu puolueen linjoille, koska puolueella on hyvin samanlaisia näkemyksiä kuin metsäneuvostolla. Sen tavoitteet on julkaistu Kansallisessa metsäohjelmassa.

Samassa paneelipöydässä kansanedustajien Timo Kauniston (kesk.) ja Toimi Kankaanniemen (kd.) kanssa istunut Ollila naureskeli, että seuraava ministeri voisi hyvin tulla valituksi heidän joukostaan.

Yksi keskustelun selkeä painopiste oli suhde metsän omistamiseen. Suomessa metsää omistavat eniten yksityiset. Tilaisuudessa esitellyn Pellervon taloustutkimuksen PTT:n selvityksen mukaan kolme sukupolvea omistaa saman puun. Toiminta on pitkäjänteistä. 1960-luvulta alkaen metsät ovat kasvaneet enemmän kuin niitä on hakattu.

Pohjoisessa iso omistaja on valtio. Metsistä saadaan 1,5–2 miljardia euroa puun myyntituloja vuosittain. Huomattava osa tuloista jää metsän sijaintimaakuntaan.

Metsätalouden väliliset vaikutukset näkyvät

Metsätalous on koko metsäsektorin perusta, mutta metsän muitakaan arvoja ei pidä väheksyä. Tämä on ainakin kaikkien Metsä puhuu -paneelin osanottajien kanta. Suomessa suojellun metsän osuus on Euroopan suurin. Metsät tuottavat aineellisen hyvän lisäksi myös erittäin tärkeitä muita arvoja ja toimivat hiilen nieluna.

Hienoisesta painotusten eroista kertoo toki se, että vihreitä kiinnostaa ajaa suojelun laajentamista metsähallituksen mailla. Metsähallitus on suuri maanomistaja Pohjois- ja ja Itä-Suomessa. Demareiden osallistuja kansanedustaja Sirpa Paatero piti valtion roolia merkittävänä kokonaisuuksien hallinnassa ja ehdotti perustettavaksi selkeää rekisteriä, joista kävisi ilmi se, kuka omistaa metsää ja miten sitä pitäisi hoitaa.

Kansanedustaja Mats Nylund (r.) muistutti, että valtio on vastuullinen omistaja.

-Metsähallituksen pitää saada päättää omista tuotoistaan. Sipoonkorven kansallispuisto on osoittanut, kuinka hyvä tapa on toimia vapaaehtoisuuden pohjalta, Nylund painotti.