- Kuva: EPA / All Over Press
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on sitä mieltä, että suomalaiset saavat liikaa palkkaa ja vaativat liian suuria palkankorotuksia.
- Samaan aikaan, kun kansantuote supistui, vienti romahti ja tuottavuus heikkeni, nousivat palkansaajien ansiot ja yritysten yksikkötyökustannukset. Palkansaajien reaaliansiot kohosivat Suomessa vuosina 2008-2010 peräti 6,8 prosenttia. Tämä ristiriitainen kehitys johti yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme, EK:n hallitus linjaa kannanotossaan.
EK:n mielestä Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, jos palkankorotuksista tingitään.
- Tässä tilanteessa työmarkkinoiden palkkaratkaisujen on kaikilla sopimusaloilla tuettava maan talouden ja työllisyyden kasvua. Yhden prosentin tinkiminen palkankorotuksissa merkitsee 25 000 lisätyöpaikkaa, korostaa EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson.
EK:n mielestä palkkavaatimukset eivät voi nojautua inflaatio-odotuksiin, sillä kohoavat hinnat eivät lisää työnantajien palkanmaksuvaraa.
Työmarkkinoiden palkkasopimukset eivät saa johtaa palkka-hintakierteeseen, vaan sen sijaan maltillisilla palkkaratkaisuilla pitää nyt torjua hintatason nousua, mikä hyödyttää myös palkansaajien ostovoimaa, EK linjaa.
EK:n mielestä yleiskorotusten sijasta palkkauksen painopistettä on siirrettävä yrityksiin.
EK:n mukaan Suomen taloutta varjostaa edelleen vuoden 2009 syvä talouskriisi ja keskimääräistä heikompi talouden tila. Suomi saavuttaa vasta vuoden 2012 kuluessa kriisiä edeltäneen tason, mikäli talouden kasvu jatkuu noin kolmen prosentin vauhtia, EK sanoo.
Kommentit
Elitistipellejen kerho = EK
Voi jeesus mitä sontaa taas.
Suomessa on järjettömän kallis hintataso kaikessa ja asuminen on aivan pimeän kallista.
Tiputtakaa asumisen hintaa ja muutakin hintatasoa niin ihmiset tulisivat toimeen pienemmilläkin palkoilla.
Joka kerta kun EK avaa suunsa kuulee vain elitististä lässytystä jolla yritetään ajaa maata kohti orjayhteiskuntaa, jossa rikas eliitti käärii rahat ja perus kansalaiset raatavat töissä ilman järkevää korvausta.
Johtajien suuret palkat ei haittaa EK:ta eikä suuret osinkojen jaot vaikka nämä heikentävät yritysten kilpailukykyä. Siinä vaiheessa kun yritys jakaa osinkoja maksimissaan saman verran kuin työntekijä saa palkkaa tai johtajat asettavat oman palkkansa myös kilpailukyvyn nimissä muiden työntekijöiden tasolle niin vasta sitten uskon että kyse on kilpailukyvystä eikä elitisti pellejen ahneudesta.
Esimerkiksi jos Jorma Ollila haluaisi nokian kilpailukykyä lisätä niin hän voisi tiputtaa oman palkkansa 3000€/kk tasolle ja tämän jälkeen lopuilla rahoilla saadaan vielä 215kpl 3000€/kk työntekijöitä. (Ollilan 2009 7,8milj./v palkkatasolla joka on tietenkin enemmän nykyään)
Siinä sitten laskemaan miten järjettömiä palkkoja ylimmälle johdolle menee. Eli johdolla on varaa antaa palkastaan vielä pitkän aikaa jotta saadaan yrityksiä kilpailukykyisemmiksi.
Isompi kokonaisuus
Suuri osa yrityksistä ei mitenkään hyödy Suomen korkeasta hintatasosta vaan päinvastoin kärsii siitä. EK on aivan oikealla asialla huolehtiessaan maan kilpailukyvystä. Vientiyritysten kulujen kasvaessa kovien palkkojen myötä maasta valuu jatkuvasti työpaikkoja pois.
Korkeista kuluttajahinnoista Suomessa hyötyvät vain ainoastaan sisämarkkinalla toimivat yritykset ja tuontiyritykset. Nämä eivät kumpikaan lisää hyvinvointia maassa tuomalla rahaa maahan.
Korkeisiin hintoihin kotimaassa olisi ihan eri lääkkeet. Yhteiskunnan tukien ja säätelyn purkamisella saataisiin asumisen hinta järkevälle tasolle. Säätelyä purkamalla saataisiin esimerkiksi elintarvikekauppaan lisää kilpailua ja hintataso laskisi. Maltillisella palkkapolitiikalla ja verotusta alentamalla palvelut halpenisivat merkittävästi.
Harmi vaan että samat ihmiset jotka huutelevat elitistipelleistä pakkaavat myös vastustamaan juuri näitä tarvittavia muutoksia joista he pidemmän päälle hyötyisivät. Lyhyellä aikavälillä kun menetettäisiin monimutkaisia tukia ja etuuksia niin omaan napaan tuijotettaessa ei tätä pidemmälle näe.
Tuosta väittämästäsi
Tuosta väittämästäsi että omaan napaan katsoessa ei näe, niin en saa mitään tukia.
On vain raivostuttavaa että EK syyllistää työntekijöiden palkkatasoa vaikka esimerkiksi saksassa on lähes samat palkat ja heidän kilpailukykynsä on hyvä. Suomen yritysten heikko kilpailukyky johtuu pääosin täysin eri asioista kuin työntekijöiden palkoista.
Asuminen, liikkuminen, eläminen ja syöminen on tehty kalliiksi
Koska Suomessa on tehty asuminen, liikkuminen, eläminen ja syöminen kalliiksi, palkankorotukset ovat pakollisia.
EK voisi miettiä miten asuntojen hinnat saataisiin alas tai energian hinta kohtuulliseksi. Ehkäpä sitä kautta saataisiin aikaan jotain positiivista. Kansan ostovoima pyörittää taloutta.
Kuuden tunnin työpäivä ja sisäinen devalvaatio
On selviö että Suomessa pitäisi vähintään mennä kuuden tunnin työpäivään ja ehkä jopa suorittaa palkkauksessa sisäinen devalvaatio.
Työllisyysaste nousisi sataan, tuottavuus paranisi. Jopa palkkamenot pienenisi jos tehtäisiin jopa sisäinen devalvaatio.
Ensi vaiheessa tämä olisi pois sisämarkkinoista mutta vientimarkkinoiden elvyttyä myös sisämarkkinat palautuisivat ja joka tapauksessa kansantalous kokonaisuutena hyötyisi liikusta.
Niinpä niin, näin pitäisi tehdä mutta ei pystytä kun joku wannabee porvari ja oikea porvari on ajanut hinnat liian ylös.
Tätä hintatasoasiaa ei pidä kuitenkaan liikaa murehtia koska hintataso tulee sopeutumaan suomalaisten heikentyneeseen ostovoimaan jokatapauksessa viimeistään Suomi Oy:n konkurssin myötä. Mutta Kreikan tiellä ei ole pakko olla. Nyt ollaan.
Tavikselle riittää vaikka yksi euro jos sillä kustantaa elämisen perusmenot.
No peijakas!
Pirun hyvä idea. Töitä kuusi tuntia päivässä koko remmille paljon mielummin kuin kahdeksan tuntia päivässä neljälle viidestä.
Ja johtajien määräkin voitaisiin tuplata palkat puolittamalla.
Hetkinen, anna kun tuumaan hiukan
Mikäli oikein luen tuota EK-epistolaa niin meillähän pitäisi jo olla nuo työpaikat plakkarissa. Aiemmin sovittuja korotuksia on purkautunut tuona aikana ja ne on ollut tiedossa jo etukäteen. Nyt pitäisi tinkiä inflaatiotason alittavasta korotusehdotuksesta, ei mene jakeluun.
Sitten tuon tinkimisen ymmärtäisi, jos palkkavaade olisi yli 3 prosentin. Nykyisellä korotuksella sataa vain yrityssektorin laariin joka tapauksessa. BKT kasvaa, mutta ei palkansaajan pussissa ja jonnekinhan se lisäarvo kertyy.
Hintakierteestä ei voi puhua sillä kauppa ja palvelutarjoaja nostaa hintoja joka tapauksessa tasaiseen tahtiin vähintään inflaatioprosentin verran, oli palkkoja korotettu tai ei. Palkankorotuksia käytetään vain tekosyynä palkansaajien syyllistämiseksi.
Voi porvareita
voi voi voi
http://haapavaara.wordpress.com/2011/02/16/done-and-dusted/
Että silleen.
Tuloksentekokeinot vähissä?
Surullista huomata että kilpailukyvyn- ja tuloksenteon parantamiseksi yritysmaailmalla ja EK:lla tuntuu keinot olevan hyvin vähissä, kun tarvitsee alkaa puhumaan palkkatasosta.
Kaikki tietävät että alin työläisluokka elää jo nyt asumis- ja toimeentulotuen varassa. Yritysten mielestä siis tähän luokkaan valtion tukemiksi pitäisi siirtää yhä enemmän työntekijöitä?
Palvelualan tuho
Minulla on noussut sähkölasku sen 20% ja nyt ilmastosyistä energian hintaa korotetaan samalla kun -36 pakkasessa pitää kääntää patteria isommalle. Tästä menee sitten rahat sähkölaskuun. Jää käymättä elokuvissa, hampurilaisella ja lomamatkassa tingitään.
Ja kun 5 miljoonaa jättää sähkölaskun takia käyttämättä yhden 20 euron palvelun niin se on sadan mijoonan tappio palvelusektorille.
Tätäkö se EK haluaa.
Täsmälleen. Kaikki
Täsmälleen.
Kaikki korotettu energiaverotus on palvelusektorilta pois.
On myös naurettavaa että EK yrittää saada palkkatasoja alemmas ja yhä suurempaa osaa ajaa toimeentulo tukiin joka taas rasittaa valtiota.
Palkan pitää olla sellainen että sillä pärjää kyseisen maan hintatasossa ja että sillä saa muutakin kuin pelkän katon pään päälle.
Palkansaajat ostovoimallaan pyörittää pääosin koko markkinoita. Jos palkkaa mennään polkemaan niin ostovoima kärsii ja talouden kasvu tärähtää seinään eikä enää kasva lähes lainkaan.
Musiikkia illan iloksi
http://www.youtube.com/watch?v=lTcP5X6_zdw
Hmmm..
EK on osaksi oikeassa, osaksi taas kusettaa että tuotot nousisivat.
Ensinnäkin työnantajamaksun poistaminen piti luoda työpaikkoja? Toiseksi palkkaaminen on enemmän kiinni työlainsäädännöstä kuin rahasta.
Inflaatio ei vastaa todellisuutta varsinaisesti, koska se on vähän monimutkaisempi juttu kuin ihmiset luulevat. Pelkkä öljy spekulointi voi nostaa inflaatiota.
Ehdottaisin näin, pistetään yrityskohtaiseksi sillä tavalla että kun yritys vetää hyvän tai TODELLA hyvän tuloksen sen pitää nostaa liksoja, katsotaan suostuvatko siihen?
HIENOA, KANNATAN
"Yhden prosentin tinkiminen palkankorotuksissa merkitsee 25 000 lisätyöpaikkaa"
Nyt kun liitot vaativat 12% palkankorotuksia ja tyytyvät 2 % korotukseen, niin yhtäkkiä tupsahtaa 250000 uutta työpaikkaa. Toivottavasti SAK, STTK ja AKAVA suostuvat tähän välittömästi.
Alkaako konsensuspalkka-ale?
Suomi taistelee yhdessä muun perinteellisen markkinatalousalueen kanssa maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa. Olemme siirtäneet mittavat määrät ostovoimaamme halpojen tavaroiden innoittamina Kiinaan sikäläisille työnteon tovereille. Nyt Kiina 1/ rahoittaa toistaiseksi maailman suurimman kansantalouden kulutusjuhlat – edelleen halpojen ja usein turhien tuotteiden innoittamina.
Miten me voimme Suomessa varautua tähän maailmanlaajuiseen kulutusähkyn jälkeiseen kustannusjahtiin, jotta olisimme kilpailukykyisiä ahkeria kaukoidän palveluideologiaan tottuneita ihmisiä vastaan? Näyttääkö nyt Finnair 2/ mallia, kun uhka on olemassa työvoiman saannosta halvemmista lentoemomaista 3/ – mm. Kiinasta. Onko meille edessä palkka-alennusten aikakausi ja kuinka paljon? Mitä vaikutuksia sillä on kansantalouteen ja verokertymiin, mutta ennen kaikkea työllisyyteen…
….
Työllisyyden hoito on asetettava ehdottomaksi ykköseksi; tarvittaessa pudotamme palkkojamme saadaksemme työntekokilpailukykyä maallemme. Tätä vaihtoehtoa käytettiin monissa yrityksissä 90-luvun alussa. Nyt se voisi koskea lähes kaikkia4/ meitä.
…
[23072005] Suomalainen yhteiskunta on harjoittanut aktiivista kehitysaputoimintaa jo pitkään; siirrämme ostovoimaamme reippaasti enemmän kehitysmaihin kuin tavoiteltu prosenttiosuus bkt:sta.
Työtämme tehdään joka hetki enemmän muualla, koska palkkamme ovat liian korkeat. Kuluttajina me valitsemme edullisempia ulkomaalaisia tuotteita ja öljyä, uraania ja muita raaka-aineita on pakko tuoda ulkoa. Emme valitse riittävästi kotimaista valmistusta, josta panokset jäisivät meidän taloutta vahvistamaan.
Jospa alentaisimme palkkoja, ja nimenomaan kaikkien palkkoja ja palkkioita?
Meillä on eräs radikaali tapa vastata kilpailuun; alennamme palkkojamme - ja ei vain jostain ryhmistä, vaan kaikista. Ulkopuolelle jäävät vain opettajat. Valtiovarainministeriön olisi perustettava työryhmä, joka tutkii kaikilta puolilta kuinka rima alitetaan reippaimmin.
Palkkojen oikeudenmukaiseen alennukseen liittyy varmasti paljon ongelmia, tasapuolisuuden vaikeaa valvontaa, sen toteuttamisen hankalaa seurantaa ja tuloksien näkyvyyttä täytyy odottaa pitkään. Vm:ssä on kuitenkin reipasta kilpailuhenkeä, että arvovaltainen ja luottamusta herättävä ryhmä saadaan koostetuksi tutkimaan tätä visaista tehtävää. Samassa on syytä tutkia osingonjakoihin määräaikainen kattoprosentti.
Palkkojen alentaminen johtaa vääjäämättä kustannuksien alenemiseen
Vastapainoksi kun palkkoja alennetaan, valtio ja kunnat pudottavat joidenkin palveluiden hintoja, senkin uhalla, että verotulot pienenevät. Kustannustason laskiessa, se vääjäämättä siirtyy myös hintoihin, jolloin pitkässä juoksussa ostovoimamme palaa (miltei) ennalleen.
Suurimpana voittona on se, että siirtymäkauden jälkeen saamme paljon uusia työpaikkoja, joka on eduskunnan ja koko yhteiskuntamme suurin ja tärkein asia. Työpaikkojen lisääntyessä merkittävästi, palaa valtion verotulot ennalleen ja ylittyvät nykyisestä. Parantunut kilpailukykymme tuottaa täysin uusia työpaikkoja. Saamme uudelleen positiivisen Suuren Suomalaisen yrittämishengen päälle.
Tässä samassa projektissa Suomen hallitus voi panna tuon paljon puhutun väestökasautumisen tietyille paikkakunnille kuntoon ja uuteen järjestykseen; ihmisten henkilökohtaista verotusta porrastaan niin, että itä- ja pohjois- suomalaisia verotetaan lievemmin, jotta muuttohalukkuutta väljemmille ja luonnonläheisimmille alueille suosittaisiin.
Jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan kantoi suurinta huolta työllisyydestä; hallitukset vaihdettiin ja jos sekään ei riittänyt niin pantiin eduskunta uuteen kuosiin ja päälle vielä hätätilajulistus.
Ilkka Luoma
1/ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/10/mit-hyty-kiinasta-on-meille.html
2/ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/finnairin-koneet-ovat-toimineet.html
3/ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin...
4/ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/10/etla-evan-sixten-korkman-totesi.html
Kerrankin samaa mieltä EK kanssa
Palkat on liian isot.Syy on % prosetti määräiset palkankorotukset.Vuosikymmeniä on yläpään palkkoja kasvatettu % koroituksin.Seurauksia maksetaan nyt.Toinen on saannut leivän koroituksella ja toinen autokuorman leipiä.Tehtaissa lattiataso on automatisoitu,mutta kiinteät kulut on jääneet.Pahin tilanne on kuntapuolella,koska se toteutuu kunnallisverona.
EK:lle ei mikään riitä, valheet eivät enää uppoa
EK sai Kela-maksut pois, sai myös verohelpotukset jne...ja kaikkia perusteltiin investointien ja työpaikkojen lisääntymisellä, kumpaakaan ei tapahtunut ja eikä tapahdu.
Kaikki on vain valhetta.
Mantra muuttunut?
"EK:n mielestä Suomeen saadaan LISÄÄ TYÖPAIKKOJA, jos palkankorotuksista tingitään."
No mutta. Mihin se "huutava työvoimapula" hävisi? :)
Ei voi olla totta
EK:n röyhkeydellä ei ole näköjään mitään rajoja. Elinkustannukset ovat tässä maassa nousseet tolkuttoman paljon. Asumisen ja liikkumisen hinta on aivan sairasta. Silti yritykset ja viherpeipot keksivät koko ajan lisää typeriä syitä nostaa asumisen ja poltoaineverojen hintaa. Nuoret saavat työtä aina vain pienemmällä palkalla. Samalla rikkaat sen kun rikastuvat. Tämä yhtälö tulee leviämään käsiin. Siitä saa EK kantaa suurimman vastuun. Jossain vaiheessa protesti räjähtää, jos EK ei osaa sovittaa sanojaan ja vaatimuksiaan toisin.
Asioita jotka lapsikin tajuaa
Mutta aikuisten pitää aina koittaa sanoa ne niin kovin vaikeasti. Tässä on kyse siitä, että ne kaverit jotka tienaa eniten ei tahdo jakaa sitä pääomsa työpaikoiksi, palkanmaksuksi työtä vastaan. Ei sitä rahaa ilmaiseksi tarvi jakaa. Tai jos ne tahtookin, ei ne enää tiedä mitä ne tahtoo tehä sillä rahalla kun on jo kaikki paitsi valtiovalta ostettu, ja joku varmaan jo senkin. Miksi yksi ihminen ansaittee niin paljon luksusta siinä missä toisille ei riitä kattoa pään päälle, ja kunnon työtä? Jos olette sen ison palkkanne muka ansainneet, niin keksikää ihmisille töitä tai ruvetkaa antamaan pois omistanne? Miettikää vähän mistä se kaikki raha tulee, ette varmasti ole tehokkaampia kuin sata duunaria vaikka palkka olisi sen mukainen.
Vientisektori vs. kotosektori
Jokaisella palkkaneuvottelukierroksella EK:n Eeva-Liisa Inkeroinen singahtaa ruutuu vaatimaan palvelusektorin palkkoja alas sillä perusteella ettei vientisektorilla ole palkanmaksuvaraa.
Tiedoksi EK:hon ettei vientisektorin suinkaan tarvitse nostaa liksoja samoin prosentein kuin palvelusektori. Se on palvelusektorin omissa käsissä päättää mitä työntekijöilleen työstä maksaa.
Sitä saa mitä tilaa
Jos tehtäisiin kokonaisratkaisu, olisi periaatteessa mahdollista sopia talouden palkanmaksuvarasta vaikkapa tuposeto-toimikunnassa.
Mutta ei: firmojen ja toimialojen kuulemma kuuluu maksaa palkanmaksukykynsä mukaan, siis rupufirmat saavat panokset ilmaiseksi ja päälle bensakuponkeja?
Juha Rantanen selittää.
Jakolaskutehtävä
Perusmatematiikkaa: tuottavuus on x ja palkka on y. Mitä pienempi on y sitä useampia työpaikkoja. Jos palkkoja nostamalla työpaikat lisääntyisi, virkamiehille voitaisiin maksaa tuplat?
Ei välttämättä..
Ei yritys käytä kaikkia vapautuneita rahoja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Se käyttää ne omistajille jakamiseen, investointeihin, ehkä avainhenkilöinen palkankorotuksiin. Paljonkos työpaikkoja on tullut työnantajamaksujen poistuttua?
Suomessa nojotaan liikaa isompiin yrityksiin kun pitäisi kannustaa enemmän yrittäjyyttä JA vapauttaa työmarkkinat varsinkin väliaikaisten töiden osalta, monet tekisivät töitä varmasti ainakin vähän aikaa töitä jos olisi vero helpotuksia? Lisäksi monet palkkaisivat, jos ei tarvitsisi ottaa työntekijää riippakiveksi.
Jos ei bisnes kasva, ei rahaa
"Se käyttää ne omistajille jakamiseen,"
Yhteiskuntavastuu jätetään naapurifirmoille, mutta itse nuollaan hillot lautaselta: ennenaikaiset miljoonaeläkkeet johtajille, ylisuuret osingot omistajille.
Henry Ford tajusi, että työntekijöille kannattaa maksaa niin paljon palkkaa, että he voivat ostaa häneltä auton (T-Ford). Nykypässit luulevat, että ahmimalla kaiken itselleen pärjää.
Totuus on, että kellekään johtajalle, joka ei pysty kasvattamaan bisnestä tai lisäämään liikevaihtoa ei kannata maksaa johtajan isoa palkkaa. Päinvastoin tähän kykenemättömät pitää pistää pihalle ja ilman mitään kädenpuristuksia. Tämän luulisi olevan selvää kaikille järkeville ja rehellisille ihmisille.
EK on yritysten omistajien etujärjestö
EK on vahva ja taitava etujärjestö, joka ajaa yritysten eli yritysten omistajien etua. Yritysten toimintalogiikka on selvä: omistajien varallisuuden kasvattaminen. Se on kirjattu ihan lakiinkin.
Palkansaajilla tai ylipäätään kansan/yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin hyvinvoinnin puolella ei ole yhtä ktiivista, röyhkeää ja karismaattista etujen ajajaa. Ainakin SDP:n, ammattiliittojen ja tutkimuslaitosten pitäisi olla enemmän ajan tasalla liiketoimintalogiikasta ja aktiivisia keskustelijoita. Haasteen keskustelun herättämisestä ja suhteiden esiintuomisesta voi kohdistaa myös valtamedialle. EK:ta kuunnellaan suhteettoman paljon.
Puurot ja vellit menevät jatkuvasti sekaisin puhuttaessa kansakunnan kilpailukyvystä, uusien työpaikkojen luomisesta jne. Yritysten etu ei ole yksi yhteen kansakunnan edun kanssa. Ilman muuta yrityksiä tarvitaan osana yhteiskuntaa. Se on kuitenkin vain osa sitä, renki. Isäntänä pitäisi olla kansalaisten yhteinen näkemys vaalittavista arvoista, ja siitä johdetuista tavoitteista, jotka paljolti ovat muuta kuin rahassa mitattavaa. Tämä keskustelu vaatisi vastavoimia EK:lle.
Tämä nimenomainen uutinen on hyvä esimerkki siitä, miten EK pyrkii omistajien varallisuuden kasvattamiseen palkkakuluja alentamalla. Uhkana käytetään tilanteesta riippuen työvoimapulaa tai uusien työpaikkojen luomatta jättämistä.