- Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
Asuntojen kunto ei juuri näy niiden hinnoissa, sanoo Talokeskuksen Peter Ström.
1960-1970-luvuilla rakennetut kiinteistöt vaativat laajoja korjauksia, ja jopa purkuja, mutta asuntomarkkinoilla hintaan vaikuttaa silti enemmän koko ja sijainti. Näin arvioi Talokeskuksen asiakkuusjohtaja Peter Ström Uuden Suomen haastattelussa.
- Pienten asuntojen kohdalla kaikki käy kaupan kunnosta riippumatta, Ström toteaa ja heittää, että naapuritaloille voidaan lätkäistä sama hintalappu, vaikka niiden kunto olisikin täysin eri.
- Kyllä kunnon pitäisi näkyä enemmän neliöhinnoissa. Autojen myynti-ilmoituksissa näkee usein, että kunto on hyvä ja huoltokirja löytyy. Asuntoilmoituksissa kerrotaan vain kunto, mutta eipä ole huoltokirjaa, hän vertaa.
Yksi ongelmista onkin Strömin mielestä se, ettei kiinteistön kunnon tilaa välttämättä edes haluta myöntää. Kun asuntoa ollaan myymässä, vaikuttaa myyjän hintapyyntöön paljolti se summa, minkä hän on itse asunnosta maksanut.
- Ei siinä vaiheessa ehkä kiinnosta kertoa, mikä on asunnon kunto. Se on vähän sellainen käsi sydämelle -tilanne.
Osa 60- ja-70-luvuilla rakennetuista taloista pystytettiin Strömin mukaan pystytä ja pura -hengessä. Niiden elinkaari suunniteltiin 40 vuoden mittaisiksi tai jopa pienemmiksi. Ström ei kuitenkaan usko, että tulevana vuosikymmenenä kaikki tultaisiin purkamaan.
- Täytyy tietysti kysellä, miten osakkeenomistajat suhtautuvat, kun heille kerrotaan hyvinä uutisina, että heillä on loistava tontti, mutta se on ainoa, mitä tässä on. Kyllä joissain tapauksissa täytyy neuvotella kaavoittajan kanssa mahdollisesta osapurusta ja osarakentamisesta.
- Kaikki näyttää kuitenkin siltä, että aika vähän tullaan purkamaan. Tietysti kun mennään kauemmaksi pääkaupunkiseudusta, niin asuntojen hinnat halpenevat, niin että korjauskustannukset nousevat niitä suuremmiksi.
Purkamisen välttäminen tarkoittaa monessa tapauksessa mittavaa remonttia. Sähköjen, putkien, julkisivun tai talotekniikan uusiminen voi tulla monelle yllätyksenä. Pahimmillaan ne voivat tulla yhtäaikaisesti, jos kiinteistön kuntoon ei ole aiemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
- Ajatellaan vaikkapa, että nuoripari ostaa asunnon ja maksaa 3000 euroa neliöltä. Jos kuntoa ei tiedetä, niin siihen voidaan lyödä jopa 1000 euroa neliöltä lisää korjausrahaa. Joku osaa ehkä tällaiseen varautua, ja joku ei.
Talokeskuksen asiakkuusjohtaja painottaakin jatkuvaa ylläpitoa ja hän toivoo Suomeen kulttuurin muutosta: suomalaisten pitäisi alkaa ymmärtää, että kaikki kestää vain oman aikansa. Ström pitää uutta asunto-osakeyhtiölakia hyvänä ensiaskeleena. Se velvoittaa asuntoyhtiöitä tekemään arvion kunnossapitotarpeesta.
- Se on ennakointia. Varaudutaan näihin remontteihin jo etukäteen, mikä on myös taloudellinen mahdollisuus, kun osataan tehdä putkiremontti eriaikaisesti vaikkapa julkisivuremontin kanssa. Ja kun kiinteistön kuntoa seurataan jatkuvasti, osataan remonttien laajuus arvioida paremmin, eikä tule tehtyä ylimitoitettuja kunnostuksia.
Ström uskoo, että jatkuvan ylläpidon myötä asuntojen hintaan alkaisi vaikuttaa yhä enemmän myös niiden kunto.
Kommentit
tv:ssä joku sanoi joskus, että osa vanhoista elementtitaloista
pitäisi purkaa
purkaa?
miksi ihmeessä, arvohan nousee 10% vuodessa.
Uutisissa juuri mainittiin virolaisen rakennusyrityksen tarjouskilpailuvoitosta, helsingin kaupunki saa prosentit myyntihinnasta arabianrantaan rakennettavista asunnoista. Meni vähän ohi montako prosenttia se oli, mutta se nyt lupaa ettei hinnat ainakaan laske kun maanomistaja saa palkkion myyntihinnasta.
Asenteet muuttuvat
Toisaalta niinkin on sanottu, että suurin osa 60-luvulla rakennetuista taloista kestää kauemmin kuin 2000-luvun alun taitteessa rakennetut.
Ennen sentään pyrittiin tekemään asuntoja ja taloja eikä pelkästään voittoja kuten nykyisin.
Hah :D
Missä todellisuudessa oot mahtanut 60-luvulla elää? Kun grynderit rakensivat kokonaisia kerrostaloslummeja keskelle korpea? Että rakennettiin muka asuntoja?
Kekkosen aikana oli kaikki hyvin eikä herrat olleet ahneita. Ehkä ny Puolimatka vähän mutta ei muistella sitä.
Valtion ja kaupunkien pitää tulla vastaan, ja ilmaiseksi
Näitä ihmisiä ei saa jättää missään nimessä pulaan. Se olisi poliitikoilta törkeää, kun homma hoituu parilla ilmaisella leimalla ja nimmareilla papereihin:
Eli purettavan elementtitalon tilalle kaavoitetaan tarpeeksi lisää neliöitä, jotta rakennuskustannukset hoituvat niillä. Pari kerrosta lisää korkeutta talolle ja vaikka pari lähikauppaa alimpaan kerrokseen.
Jotkut arkkitehdit tietty panevat vastaan, mutta heille pitääkin heittää haaste: miten teette tästä uutta. Jos heiltä löytyy mielikuvitusta niin asuinalueet vain paranevat. Taloihin kannattaa suunnitella kaikkea kivaa jota vain keksii, jotta asumisviihtyvyys kasvaa ja alueen toimivuus lisääntyy.
Nyt pitää vaalien alla kysyä poliitikoilta, haluavatko he auttaa
tässä asiassa palkansaajaperheitä vai eivät. Keskustapuolueelta saattaa tulla kylmää kyytiä kaupunkien ongelmille, mutta luulisi muiden auttavan jo ihan inhimillisistä syistä.
Niin, kaikkihan tietävät, että Kepu vihaa kaikkia kaupunkilaisia Oulusta Kuopioon ja vain kynii heitä. Tästä on viimeisin osoitus Vanhasen-Kivimäen kahdeksanvuotinen hallituskausi.
Ihmeelliseltä tuntuu tämä suomalainen asuntopolitiikka...
Ihmeelliseltä tuntuu tämä suomalainen asuntopolitiikka, tolkuttoman kallista ja huonolaatuista?
Kuitenkin meidän pitäisi pikkuhiljaa sopeutua globaaliin palkkatasoon, n 500-1000 kuussa.
Ei onnistu täkäläisilllä kämppien hinnoilla...
Huono kierre kiihtyy, kun firmat siirtyy muualle maksamaan veroja ja palkkoja...
Eivätkä alan kotimaiset firmat osaa rakentaa puukerrostaloja,kuten naapurimaissa ostaan- eikä uskalla tehdä tehdä teräsbetonia ydinvoimaloihin?
Alan firmat ja kauppaketjut ym. lahjoo puolueita ja poliitikkoja - vastineena tonteista, rakennusoikeuksista,..
Ja asunnontarvitsijat maksaa sekä rahassa että terveydessä.
Tässä olis paikkaa tutkivalle journalismille?
Vai uskaltaako kukaan alkaa pöyhimään näitä korruptioverkostoja?
Liian vähän asuntotarjontaa, joka sekin on huonolaatuista - usein homeista tms.
Ympäristöviranomaiset lisää lyhytnäköisesti energiansäästö tavoitteita- vaikka ongelmana ei ole energia sinänsä VAAN KHK- ja pienhiukkas-PÄÄSTÖT.
Vähäpäästöistä ydinvoimaa yms. onneksi rakennetaan lopultakin lisää, joten muutaman vuoden päästä voimme lämmittää rakennuksemme reilusti edullisella päästöttömällä ydinsähköllä.
Passiivi-energia talot herättää pahan epäillyn tulevista home-,alkueläin-, myrkkybakteeri-, yms ongelmista.
Maallikkona luulen, että rakennusten terveys vaatii riittävää lämmitystä, ja pakotettua koneellista ilman kuivausta,puhdistusta, yms sähköä vaativaa toimintaa.
Mutta onneksi sitä sähköä alkaa taas saada kun OL3 ym alkvat toimia...
ASUNNONOSTAJAT USEIN TYHMIMPIÄ SOPULEITA
Kun lipevä asunnon esittelijä pääsee kehumaan
myytävää asuntoa, luulee ostaja tekevänsä nyt
edullisen kaupan. Juuri hänelle mahdollisuus
suureen voittoon parin vuoden kuluttua tulee.
Näin silmissä kiiluvat voittorahat sumentavat
järjen. Jos talo muutaman vuoden kuluttua on
sitten purettavien listalla, sattuuhan sitä.
Luullaan, että on ostettu asunto, vaikka kyse
as.oy:ssä on vain osakekirjasta (siis paperin
palasta). Luullaan, että ne taloyhtiön asiat
eivät kuulu osakkeenomistajalle mitenkään.
Hänhän on ostanut asunnon ja tekee sille mitä
lystää ja milloin vain. Asiantuntijan käyttö
kaupan yhteydessä on rahan haaskausta. Kyllä
hän itse näki asunnon arvohuonekaluineen sekä
tunsi kotoisan pullantuoksun. Hyvä asunto!
Yhteiskunnanko pitäisi tulla maksamaan näiden
sopulien rajaton tyhmyys?
Haloo Julistaja
Tyhmät ostajat, sopulit (niinkuin kirjoititte)eivät todennäköisesti ole syyllisiä sen ehkä purkutuomion saavan talon kuntoon. Suosittelen lämpimästi sitä, että ostajat pohtisivat tarkkaan kannattaako maksaa itseänsä kipeäksi jostain ikälopusta asunnosta, mistä rikastuu vain myyjä ja kiinteistönvälittäjä. Tällaisten vanhojen rohjojen asuntokauppa kun päättyy jos päättyy (toiveunta)niin mitenkä suut sitten pannaan ja kuka silloin on tyhmä sopuli?