- Sappin tehdas Lohjalla.
Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 180 miljardia euroa.
Koko EU-alueella bruttokansantuotteen kasvu oli 2,1 prosenttia.
Tilastokeskus arvioi, että Suomi on päässyt odotetulle kasvu-uralle myös muilla mittareilla. Viennin volyymi lisääntyi 5,1 prosentilla ja yksityinen kulutus kotimaassa kasvoi 2,6 prosenttia.
Suurimman kasvun kokivat yritysten yrittäjätulo, joka on käytännössä yritysten tulos ennen veroja. Lisäystä yrittäjätuloon tuli 30 prosenttia vuodesta 2009. Samalla lisääntyi yritysten maksamien välittömien verojen määrä 37 prosentilla.
Yhteensä yrityksille jäi 9 miljardia euroa ylijäämää.
Suomen teollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2010 nopeammin kuin tehtyjen työtuntien määrä. Tämä lisäsi kansantalouden työn tuottavuutta 2 prosenttia.
Samalla kuitenkin julkinen talous oli selvästi alijäämäinen, 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion ja kuntien julkinen velka kasvoi 87 miljardiin euroon, mikä on 48,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Palkansaajien veroaste aleni 42,2 prosenttiin kansantuotteesta, mikä alin prosentti sitten vuoden 1987. Samalla palkansaajan reaaliansiot kasvoivat 3 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan Suomen käyttämä bruttokansantuote on Nokian suuren osuuden vuoksi noin 2 prosenttia väärä kasvutilanteessa. Vääryys johtuu siitä, että Nokian ulkomaalaisten omistus lasketaan tilastossa suomalaisten omaisuudeksi.
Kommentit
Kyllä julkisen sektorin loisten perseeseenpotkimisille
Me hehkuttelemme muutaman prosentin kasvusta, jonka suurin syy on viime vuonna luovutettu risteilijä.
Ruotsi ylsi sentään kolminkertaiseen kasvuun Suomeen verrattuna. No, niillähän on oma valuutta ja paljon vähemmän virkamiehiä julkisen sektorin hallinnossa.
Hiukan kansantuottesta
1) Julkisen talouden ongelma on tilastojen rakenne - ne johtavat harhaan. Siitä huolimatta, että verotulot ovat kasvaneet, velkataakka kasvaa. Miksi? No siksi, että julkinen valta on kasvanut suurimmaksi veronmaksajaryhmäksi. Kun julkinen talous on yhtiöitetty, siitä on tullut verovelvollinen. Näin valtio maksaa ALV:a itselleen. Kyseeessä ei ole nollasumma, koska verojen periminen maksaa.
2) Kansantuotteen laskemisessa täytyy muistaa, että se on nimen omaan laskennallista, ei "totta". Jos minä siivoan pihani ja Kalle siivoaa omansa, ei kansantuote kasva. Mutta jos minä siivoan Kallen pihan ja Kalle minun pihani, ja maksamme sitä toisillemme satasen, kansantuote kasvaa 200 simpukkaa - vaikkei mitään ole tapahtunut.
3) Kansantuotteen keskeinen kasvattaja on edellisen takia julkinen talous. Kun kunnat ja vlatio ostavat palveluja omilta "yrityksiltään" sen sijaan, että tuottaisivat ne itse julkisissa laitoksissa, kansantuote kasvaa hurjasti - vaikkei taaskaan mitään muutosta tapahtunut.
Yrittäjätulosta
Voisiko joku tietävämpi korjata, jos olen väärässä, kun kirjoitan, että Yrittäjätulo ei ole sama kun yrityksen tulos ennen veroja. Muistaakseni firman BKT tuotos on sama kuin jalostusarvo eli lyhyesti kirjoitettuna Käyttökate+Palkkakustannuskset.
Terveisin
Ruotsi +5.5 i% ilman velanottoa
Suomi 3.3 % ja velkaa otettu 10mrd.
Onko Katainen onnistunut?
Suomi €, Ruotsi Skr
Eikä se yhtään ole auttanut Ruotsia. Ruotsin sahoilla ainakin meni puutavara kaupaksi paremmin.
Stora-Enso investoi Ruotsiin, Suomessa lopetettiin muutama tehdas. Niin sekin on tietty Kataisen vika.
Ai niin; sen ruotsalainen metallimiehen työn sivukulut ovatkin pienemmät kuin suomalaisen.
Kyllä, tässä yritetään vedättää sekoittamalla yritysten tulos
ennen veroja ja osinkoja, ja osakkeenomistajien ja yrittäjien saamat osingot.
Koko termi "yrittäjätulo" tässä yhteydessä on uusi vasemmistolaisen uuskielen keksintö, joka on nyt pullautettu kateussammakon suusta lietsomaan "oikeudenmukaisuutta".
Tämä yritysten "yrittäjätuloksi" nimitetty summa - siis yritysten tulos ennen veroja ja osinkoja, kasvoi viime vuonna 30 prosenttia. Se jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007.
Tästä summasta yrityksen maksoivat yhteisöveroja viime vuonna 37% enemmän kuin edellisenä vuonna. Siis verottaja sai +7% enemmän kuin mitä yritysten tulos kasvoi.
Osinkoja maksettiin kuitenkin -4% edellisvuoteen verrattuna. Valtio siis nettosi, ja yrittäjät ja osakkaat köyhtyivät tekemällään työllä ja sijoittamallaan riskipääomalla.
Suurimmat voittajat ovat palkkatyöntekijät, joiden veroprosenttia on koko ajan laskettu, ja joille on samaan aikaan myönnetty jokavuotiset indeksikorotukset.
Varsinaisia palkkakingejä ovat julkisen sektorin veroilla elävät virkamiehet ja työntekijät, joiden palkat ovat nousseet eniten - valtavasta tuottavuusvajeesta ja lamasta huolimatta.
Seuraavaksi huudetaan sitten taas kuorossa kurkku suorana, että yritysten ja yrittäjien verotusta on edelleen kiristettävä.