- Kuvassa Sanoma-konsernin lehtien päämaja Sanomatalo Helsingissä.
Faktakulma
WSOY eli Werner Söderström Osakeyhtiö on Suomen suurin kirjankustantaja. WSOY on perustettu vuonna 1878. Yhtiö fuusioitui vuonna 1999 sanomalehtikustantaja Sanoman, lehtikustantaja Helsinki Median ja sijoitusyhtiö Devardan kanssa Sanoma-konserniksi (vuoteen 2008 SanomaWSOY), jonka Sanoma Learning & Literature -liiketoimintaryhmään Werner Söderström kuuluu. Lähde: Wikipedia
Sanoma-konserni myy yleisen kirjallisuuden kustannusyhtiönsä WSOY:n eli Werner Söderström Osakeyhtiön ruotsalais-kansainväliselle mediakonserni Bonnierille.
Bonnier julkisti kaupan tänään, mutta sen toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
Bonnier omistaa jo ennestään Suomessa Kustannusosakeyhtiö Tammen. Osana kauppaa Bonnierin omistamat Bonnier Utbildning Ruotsissa ja Tammen oppimateriaaliliiketoiminta Suomessa siirtyvät Sanoman omistukseen.
–Kaupan myötä sekä Bonnier että Sanoma voivat keskittyä entistä selkeämmin ydinliiketoiminta-alueidensa kehittämiseen, katsoo Bonnier tiedotteessaan.
Sanoman kannalta kauppa on osa yhtiön strategiaa keskittää liiketoimintaansa ja panostaa erityisesti kuluttajille suunnattuihin mediatuotteisiin ja oppimisratkaisuihin.
–Oppiminen on yksi Sanoman painopistealueista. Tämä yritysjärjestely on meille looginen askel, sillä se tukee pyrkimyksiämme oppimisratkaisuliiketoimintamme kasvattamiseen ja toimintojemme keskittämiseen, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen.
Bonnier hakee kaupalla kasvua Suomen markkinoilta.
–Tämä on mielestäni merkittävä askel toimintamme kehittämisessä yleisen kirjallisuuden alueella Suomessa. WSOY ja Tammi muodostavat vahvan kokonaisuuden Bonnierin kustannusperheessä, sanoo Bonnier Booksin toimitusjohtaja Maria Curman.
Bonnier on ollut mukana suomalaisessa kustannustoiminnassa vuodesta 1996 lähtien, jolloin se osti Kustannusosakeyhtiö Tammen.
Bonnier on kansainvälinen mediakonserni, jonka toimintakenttään kuuluvat televisio, sanomalehdet, aikakauslehdet, elokuvat ja elokuvateatterit, kirjallisuus sekä digitaalinen media. Pohjoismaiden lisäksi Bonnierilla on liiketoimintaa Yhdysvalloissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Itä-Euroopassa, yhteensä 17 maassa ja konserni työllistää yhteensä yli 10 000 henkilöä.
Faktakulma
WSOY eli Werner Söderström Osakeyhtiö on Suomen suurin kirjankustantaja. WSOY on perustettu vuonna 1878. Yhtiö fuusioitui vuonna 1999 sanomalehtikustantaja Sanoman, lehtikustantaja Helsinki Median ja sijoitusyhtiö Devardan kanssa Sanoma-konserniksi (vuoteen 2008 SanomaWSOY), jonka Sanoma Learning & Literature -liiketoimintaryhmään Werner Söderström kuuluu. Lähde: Wikipedia
Kommentit
Ei kehitys ainakaan huonommaksi voi mennä
Kirjabisnes on Ruotsissa astetta kehittyneempää kuin dinosauruslaaksossa. Sanoma keskittyy ostamaan tv-kanavapaikkoja olipa niihin ohjelmaa eli ei. Jatkossa ne voidaan myydä kansainvälisille lypsäjille. On korkea aika purkaa oppikirjakartelli.
Toisin sanoen
Suomalainen oppikirjatuotanto keskittyy kokonaan Erkko-median punahuuruisiin käsiin ja sitten opettajat ja oppilaiden vanhemmat ihmettelevät, miksi oppikirjat ovat hienoisesti propagandavoittoisia, kuten esim. ilmastonmuutoksen esittäminen biologian oppikirjoissa.
Punahuuruisuus >
ilmastonmuutos?
Hei mistä Sinä tuollaisia kuolemattomia oivalluksia saat aikaan?
Mielestäni vanha vasemmisto ei ole koskaan ollut kiinnostunut ympäristönsä parantamisesta, vaan palkankorotuksia on aina vaadittu ympäristöistä mitenkään välittämättä.
Onko tapahtumahorisontti nyt vapun vuoksi hetkellisesti hukassa vai jopa koko "lentolaitteen asento".
Halloota!
Viherstalinistit ja punavihreys.
Omiapa ovat keksintöjäsi?
ay-änkyrä ei ole Suomessa ollut koskaan ympäräistöistään kiinnostunut; vaan vain palkoistaan!
City-vihreys on virtuaalitodellisuus jolla ei ole kosketuspintaa todellisuuden kanssa kovinkaan paljon.
Arhinmäen puolueen viherrys taas on väärin oivallettua strategiaa, miten rasvanahkatyömiehiä liehitellään.
Oletko sinä mitenkään ollut tekemisissä koskaan tavallisten ihmisten kanssa Suomessa, vai seurusteletko vain jalat ilmassa roikkuvien teennäisten eliitti-ihmisten kanssa!?
Oletko ymmärtänyt lainkaan millainen on tämä maanpäällinen todellisuus!? Luetko vain scifiä ja muuta unikirjallisuutta vapaa-aikanasi?
Tiedätkö millainen tämä maailma oikeasti on? Hienosteletko täällä vain marginaalitiedoillasi!?
Korjaus!
Erkko-media on ennenkaikkea KELTAhuuruinen. Hesarin edeltäjän Päivälehden avausnumeron julkilausumasssa lehden mainittiin olevan suomenmielinen useaan kertaan.
Eero Erkko oli sinivalkoinen suomalainen. Toista on jälkipolvi eli Aatos Erkko, joka on kovimpia pakkoruotsittajia maassamme. Aatos kuuluu surulisenkuuluisaan Svenska.Nu-organisaatioon.
Eero kääntyisi haudassaan, jos näkisi rakkaan lehtensä suomalaisvastaisen linjan.
Eroa Erkosta.fi
.
Onneksi on koulut..
..käyty, ja suurin osa siis unohdettukkin. Erkko hallitsee nykyään maalla, merellä, ja ilmassa. On radio+tv kanavat, aikakauslehdet, ajankohtais, ja ehkä kaikista pahimpana juuri nänä oppikirja bisnekset. Oli se Erkko kuka, tai mikä tahansa, niin mielestäni on vaarallista antaa yhdelle taholle näin suuri osuus tiedon jaosta.
Sitäpaitsi, myyminen juurikin Bonnierille ei jotenkin tuottanut yllätyksiä. Juutalaisten voittokulku informaation myymisessä karjalle, pitää tiukasti voittoisan otteensa.
USA:ssa yli 90%. Suomessakin aika lähellä, jos kehitys jatkuu.
Mikä on mitäkin?
Mitähän tänään nähdään missäkin? Varsin mielenkiintoisia johtopäätöksiä tuntuu syntyvän näillä sivuilla. Joskus on vaikea ainakin itseni tunnistaa kommenttien takana olevaa logiikkaa ainakaan kokonaisuudessaan.
Sanoma konserni myi WSOY:n yleisen kirjallisuuden yhtiönsä. Viimeaikaisten kirjallisuuskeskusteluiden ja kirjailijoiden irtiottojen jälkeen en ainakaan itse lainkaan ihmettele tehtyä ratkaisua. Aiemmin WSOY - Sanoma-konserni pystyi ohjailemaan kirjamarkkinoita, mutta tuloksentekotaito ei ole ollut kovin hohdokasta tuolla saralla viime vuosina, joten irtiotto tuntuu maalikon silmissä hyvinkin logiselta. WSOY:n kirjallisuustuotannosta kannattaa rahastaa niin kauan kuin rahastettavaa on. Nykyisellä tahdilla kirjallisuudesta ei muutaman vuoden kuluttua olisi saanut euron euroa. Kaiken kaikkiaan koko kustannustoiminta tuntuu olevan sellaisessa muutoksessa, että ulkopuolista hirvittää. Erityisen suurelta muutos tuntuu, kun ainakin ulkopuolisen silmissä juuri kustannustoiminta on ollut yksi vanhoillisimmista aloista. Nyt muutosvauhti on suuri ja sen varmasti Niklas Herlinkin kustantajana tietää.
Jos Sanoma-konserni myy ruotsalaiselle Bonnierille tuntuu sekin kohtalaisen logiselta, sillä ehkä siellä kuitenkin on kohtalaisen hyvä näkemys pohjoismaisesta kirjallisuudesta tai ainakin parempi kuin jossain Ranskassa, Saksassa, Englannissa tai USA:ssa. Käsittämätöntä ainakin itselleni on jonkun kommentoijan halu nostaa esille jonkinlaiset etniset taustat kuten juutalaisuus. Itse en noista taustoista tiedä, eikä sillä ole minulle mitään merkitystä. Kaikkein vaarallisimpana tässä asiassa pidän sitä, että etninen tausta nostetaan joten kummallisessa sävyssä esille. Minusta Bonniereilla voi olla vaikka budhalainen tausta ja sillä ei ole mitään väliä. - Sillä on, ovatko he hyvä vai huono kustantaja. WSOY:llä on ollut vahva porvoolainen ja suomen-ruotsalainen imago. Siellä on kustannettu hyviä kirjoja ja sitten joskus vähän huonompiakin, mutta he ovat tehneet hommansa ja se on tärkeintä. Ei luterilaisuuskaan tee kenestäkään parempaa tai huonompaa kustantajaa. Muussa tapauksessa lukisin kansan kirkomme julkaisuja joka siunattu päivä ja sitä en totta totisesti tee.
Sitten tuntuu vähän koomiselta, kun todetaan, että oppikirjatuotanto keskittyy Sanoma-konsernin punahuuruisiin käsiin. Ensinnäkin oppikirjatuotanto on ollut Sanoman hallussa jo vuosia, joten siinä ei kovin suurta muutosta tapahdu. Ehkä vaihtoehtoja olisi hyväkin syntyä, mutta tärkeintä on, että oppimissuunnitelmat tehdään opetushallituksessa ei puoluetoimistoissa olipa vallalla mikä tahansa puolue. Materiaalin tulee aina perustua myös tutkittuun tietoon eikä vaikkapa käsitykseen luomisopista tai vielä pahempaa puolueiden mielipiteisiin. Erkon leimaaminen punahuuruiseksi tuntuu jopa koomiselta. Suomen suurimpia kapitalisteja onkin yhtäkkiä "punahuuruinen". Sitä nimitystä en kyllä hänelle uskaltaisi antaa millään mittarilla. Miellän hänet enemmänkin piinkovaksi liikemieheksi, jolla on omat omituisuutensa, joita kilpailijoiden ja tavallisenkin kansan on joskus vaikea hyväksyä olisi sitten aihetta tai ei. Mikään kyyhky hän ei ole ja vielä vähemmän sosialisti.
Kyllä Erkosta ja Sanomakonsernista voi olla montaa mieltä. Itsekin suhtaudun moniin heidän linjauksiinsa kriittisesti. Pidän heitä kuitenkin enemmän sananvapauden puolesta puhujina kuin sanan vapauden estäjinä. Itseni on paljon vaikeampi ymmärtää niitä näkemyksiä, joissa toivotaan suomen-ruotsalaisten, juutalaisten, sosialistien tai jonkun muun ryhmän velvollisuudeksi vaieta tässä yhteiskunnassa. Näissäkin ryhmissä on ihmisiä, joilla on mielestäni hyviä ja huonoja ideoita sekä ajatuksia. Ei ihmisen etninen tausta, äidinkieli eikä välttämättä edes poliittinen näkökanta tee hänestä kelvotonta toimijaa tai mielipiteen esittäjää. Jos jonkun lähtökohtana on aina vaientaa kaikki muut, niin olen aina vaientajia vastaan. Aino aate mitä täydellisesti vastustan on muiden vaientamisen aate. Kilvoitelkoon jokainen ajatuksen esittäjä omilla perusteluillaan ja faktoillaan. Enemmistöllä on sitten määritellä suunta minne mennään, mutta sekään suunta ei koskaan voi olla vaientamisen suunta.
Et ymmärtänyt..
..ja se johtuu ehkä siitä, etten selittänyt asiaa tarpeeksi.
Viittaus juutalaisten omistuksiin maailmalla ei todellakaan ollut vihamielinen (antisemitistinen), vaan enemmänkin pelokas.
Kuten sanoin oli se kuka, tai mikä tahansa, niin minusta on arveluttavaa, että informontointi keskittyy niin paljon "tiettyihin käsiin". Tilanne pelottaisi yhtä paljon, jos kyseessä olisi hindut, muslimit, jehovat ym. Ymmärrätkö? Kyse ei ole juutalaisista vaan jostain aivan muusta.
Aina kun tietyt tahot hallitsevat jotain alaa monopolin lailla on jälki sen mukaista. Ja voin kertoa jo nyt, että en kiistä esim. holokaustia, mutta mistä kummasta johtuu, että YLE:kin näyttää vähintään kerran kuussa kauhistelu dokumentin holokaustista?
Olihan se todella kauheata joo, mutta mites Stalin, Pol Pot, Mussolini,Nicolae Ceausescu,
Kim Il Sung & Kim Jong Il?? Lista on pitkä ja suurin osa näistä ei tietenkään ollut läheskään yhtä pahoja, kuin Hitler, mutta paljon pahaa saivat nekin aikaan.
Kuten huomaat historia on voittajien kirjoittamaa, tai niiden jotka määräävät mitä kirjoitetaan, mikä unohdetaan, ja mikä ei.
Osittain samaa mieltä ja osittain eri
Kirjailijat tässä kaupassa luojan kiitos voittivat ja heidän kannaltaan oli suorastaan onni, että kauppa tehtiin. Toivottavasti kaikki saavat nyt työrauhan ja ei-toivottu henkilöstöaines ei siirry kaupan mukana kirjailijoiden kiviriipaksi. Lukeva yleisökin saa taas nauttia kirjailijoiden tuotoksista hyvillä mielin, kun tietää, ettei heitä painosteta tai käskytetä sikamaisessa työilmapiirissä. Vink, vink ... toivottavasti kirjoitatte joskus muistelmianne tilanteesta, jotta siitä saadaan jotain myös opiksi ja jaettavaksi muille ohjenuoraksi.
Mutta oppikirjojen ja kaikenlaisten oppimiseen liittyvien tallenteiden tuotanto keskittyy nyt sitten Sanomalle eli Erkko-medialle, kun Bonnierinkin laadukas tuotanto vaihtaa omistajaa. Ehkä meillä Suomessa oppikirjojen tuotanto on jo sellainen muutaman "sopivan" ihmisen ummehtunut ja iänikuinen nautintaoikeus, etteivät edes tieteen viime vuosikymmenten saavutukset jouda oppikirjoihin innoitukseksi. Oppilaathan on kerta kaikkiaan pakko tappaa tylsyyteen ja kaikkinainen oppimisen ilo lienee syntiä nykyisten oppikirjatuottajien mielestä, vaikka pedagoginen tutkimus on tuottanut lentäen yhä uusia tapoja houkutella oppilas oppimaan ja innostumaan.
Mutta ilmastonmuutos, siinä on sellainen asia, joka on isketty tappiin saakka biologian opetukseen. Mitään epäilyä tai edes epävarmuutta saati vaihtoehtoisia tutkimustuloksia ei esitetä. En ymmärrä sitä, koska meidän ihmisten tarkoitus on kai ensinnä sopeutua ilmaston muuttumiseen niiltä osin kuin se on väistämätöntä ja liittyy maapallon ikuiseen sykliseen ilmastonmuutokseen.
Mitä uutta asiasta tarjoaa 5 - 10 vuoden kuluttua nuori tutkija, joka on peloteltu näkemään vain yksi totuus eli se, että ihminen on syypää kaikkeen tuhoon. Mielestäni tuollainen näkemys tuottaa henkisesti pelkoon näännytettyjä ihmisiä, jotka eivät voi nähdäkään asian laitojen yli. Ketä sellainen pelko palvelee?
Ja mitä tulee Erkko-median punaisuuteen, niin siitä on kyllä ihan turha nimimerkin Appi tai kenenkään muunkaan seli-seli-selitellä yhtään mitään. Jos näkemykset olisivat muuttuneet Neuvostoliiton hajotessa, syyksi olisi voinut sanoa, ettei uskallettu tai voitu uhmata naapuria, mutta kun se jatkuu ja jatkuu aina vain, vaikka jopa Kiinan kaltainen kommunistidiktatuuri on ruvennut aukeamaan ja ottamaan hyödykseen laajemmin tarkasteltua asioita. Erkko-media on samanlainen jämähtäneen sosialismin liemi kuin SAK:kin on.
Ilmeisesti meidän kaikkien pitää sitten vain lillua näiden jättikorporaatioiden omaneduntavoittelijoiden tuottamissa liemissä tasan niin kauan, että dementia tai kuolema heidät korjaa ja joku uskaltaa ajatella.
Punahuuruisuuden ilmeneminen
Minun on ehkä turha yrittää perustella Sinulle, miksi en Erkon "punahuuruisuutta" itse näe tai koe. Mielenkiintoista sen sijaan olisi saada perustelut sille, missä ja miten tuo punahuuruisuus näkyy ja ilmenee? Näkyykö se Hesarin jutuissa? Mitkä jutut vaikkapa näin vapun aattona olivat sietämättömän punahuuruisia? Mielenkiintoista tämä olisi varsinkin siitä näkökulmasta, että päätoimittaja ensisijassa vastaa lehden sisällöstä. Onko siis myös Hesarin päätoimittaja "punahuuruinen"? Ketkä muut toimittajat kuuluvat tähän samaan kastiin? Jos kysymys ei ole toimittajista, niin onko kysymys aiheen valinnasta? Onko maan suurimman lehden syytä jättää jotkut aiheet käsittelemättä tai tulisiko esittää vain yhden suuntaisia mielipiteitä tai onko joku mielipidesuunta jäänyt niin pienelle huomiolle, että "punahuuruisuus" johtuisi siitä?
Omasta mielestäni Hesarin kokoisessa lehdessä ei voi eikä saa olla mitään tiettyä juttuaihetta, joka jätettäisiin sen arkaluonteisuuden vuoksi pois. Jutun käsittelytapa on ratkaiseva. Mielestäni tuollaiseen lehteen mahtuu myös monenlaisia toimittajia, mutta tähän mennessä en ole jättänyt yhtään juttua lukematta sen takia, että toimittajalla olisi joku poliittinenkin näkemys. Lukemattomuus on enemmänkin johtunut siitä, että joku aihealue ei minua pätkääkään kiinnosta. Esimerkkinä voin mainita vaikkapa Englannin kuninkaaliset häät, joita yritän omalta osaltani boikotoida kaikissa mahdollisissa medioissa.
Ei ollut minulle..
..mutta kuitenkin.
"Omasta mielestäni Hesarin kokoisessa lehdessä ei voi eikä saa olla mitään tiettyä juttuaihetta, joka jätettäisiin sen arkaluonteisuuden vuoksi pois"
Ehkä maan tiukimmin vartioitu "sananvapaus" mikä näkyy varsinkin hesarin keskustelupastalla, mutta myös aiheissa mitä itse lehti käsittelee. Kyllä on apilla lintukodossa olemista, kun väittää hesarista tuollaisia.
Jokaisella Suomalaisella lehdellä/medialla on omat "tabunsa" ja varsinkin hesarilla. Kun tietokoneen ilmeisesti omistat, niin käytä sitä muuhunkin, kuin hesarin(pravdan), tai usarin lukemiseen.
Kun kerran vastasit
Kun kerran vastasit, niin vastaisitko sitten ihan oikeasti niihin kysymyksiin, joita esitin. Hesarin luen muuten lähes aina vain paperiversiona. Ihan viime aikoina en ole niin monipuolisesti lehtiä lukenut, mutta aikoinaan ne olivat jonkinlainen intohimo. Vanhaan hyvään aikaan luin myös säännöllisesti paperista Uutta Suomea, Aamulehteä, Demaria, Maaseudun Tulevaisuutta ja joskus jopa Tiedonantajaa. Jonkin verran myös ruotsalaista Dagens Nyheteriä ja Timea. Kaikkea tätä tein todennäköisesti jo ennen kun opit edes lukemaan, joten se siitä lukemattomuudesta.
Noh
Tartuin lähinnä vain yhteen osioon kirjoituksessasi siksi, koska juuri siitä minulla on vahva MIELIPIDE.
Kovat on meriitit appiukolla painetun sanan lukemisessa. Vaikka lista on "pitkä" joskaan ei laaja, edustaa se nimenomaan painettua sanaa pääosin takavuosilta, ja varsinkin ennen vapaata tiedonkulkua. Jokaisesta intohimosi kohteesta voi luetella vähintään yhden pää vaikuttajan, kuten maaseudun tulevaisuus(kepu), uusi Suomi(kokoomus)ainakin silloin joskus, dagens nyheter,(arvaa mikä, tai ketkä) jne jne..
Tällä laskukaavalla päästään juuri siihen, että kaikilla on omat suosikki juttunsa, inhokki juttunsa, ja tabunsa joiden väheksymisestä sensuuri pitää huolen. En varmaan osannut lukeakkaan silloin, mutta silloin kun tämä vähän erilainen informaatiokanava(internet) tuli, minun tehdessäni siihen jo tuttavuutta, olit tuskin kuullutkaan sellaisesta, asiasta jossa tieto liikkuu VAPAASTI esim.ilman Pekkarisen suostumuksia.
Punahuuruisuuden ilmeneminen
Minun on ehkä turha yrittää perustella Sinulle, miksi en Erkon "punahuuruisuutta" itse näe tai koe. Mielenkiintoista sen sijaan olisi saada perustelut sille, missä ja miten tuo punahuuruisuus näkyy ja ilmenee? Näkyykö se Hesarin jutuissa? Mitkä jutut vaikkapa näin vapun aattona olivat sietämättömän punahuuruisia? Mielenkiintoista tämä olisi varsinkin siitä näkökulmasta, että päätoimittaja ensisijassa vastaa lehden sisällöstä. Onko siis myös Hesarin päätoimittaja "punahuuruinen"? Ketkä muut toimittajat kuuluvat tähän samaan kastiin? Jos kysymys ei ole toimittajista, niin onko kysymys aiheen valinnasta? Onko maan suurimman lehden syytä jättää jotkut aiheet käsittelemättä tai tulisiko esittää vain yhden suuntaisia mielipiteitä tai onko joku mielipidesuunta jäänyt niin pienelle huomiolle, että "punahuuruisuus" johtuisi siitä?
Omasta mielestäni Hesarin kokoisessa lehdessä ei voi eikä saa olla mitään tiettyä juttuaihetta, joka jätettäisiin sen arkaluonteisuuden vuoksi pois. Jutun käsittelytapa on ratkaiseva. Mielestäni tuollaiseen lehteen mahtuu myös monenlaisia toimittajia, mutta tähän mennessä en ole jättänyt yhtään juttua lukematta sen takia, että toimittajalla olisi joku poliittinenkin näkemys. Lukemattomuus on enemmänkin johtunut siitä, että joku aihealue ei minua pätkääkään kiinnosta. Esimerkkinä voin mainita vaikkapa Englannin kuninkaaliset häät, joita yritän omalta osaltani boikotoida kaikissa mahdollisissa medioissa.
Mielenkiintoisia kirjoituksia
tehdystä kaupasta:)
Herra on hyvä..
..ja kertoo, mikä olikaan niin mielenkiintoista?
Kirjoitusvirheet, vai se, että käsitit väärin/et tajunnut jonkun tekstejä, koska pilkku oli väärässä paikassa.
Kyllähän se silloin kieltämättä mielenkiintoiseksi menee, kun arvailla täytyy, mitä toinen yrittää sanoa.
Kriittisyys?
Suomalaiset ovat jotenkin sinisilmäisen naiiveja Ruotsi-suhteessaan. Ruotsalaiset ovat haalineet jo suuren osan Suomen mediasta. Lisäksi maamme kansallisomaisuuutta on suorastaan lahjoitettu ruotsalaisten käsiin(vrt.Sonera ja Enso).
Unohdetaan se tosiasia, että Ruotsi on maaame PAHIN kilpailija taloudessa. Ei talous ole mitään PN-kultturiyhteistyötä!
Suomessa ollaan huolissaan, jos venäläiset ostavat muutaman kesämökkitontin, joka on merkityksetöntä suuressa kuvassa. Samaan aikaan kukaan ei ihmettele suomalaisen yritystoiminnan valumista pahimmalle kilpailijallemme.
Tosin Suomessahan on piirejä, jotka pitävät tuosta kehityksestä ja oikein kannnustavat siihen. Maansa myyjien markkinat ovat käynnissä kaikessa mielessä.
Herää Suomi!