- Kuva: Kesko
Talouden kasvaessa ihmisten kulutus on lisääntynyt, joten esimerkiksi elintarvikkeiden nostetusta arvonlisäverosta kertyy valtiolle lisätuloja.
Faktakulma
Arvonlisäverokannat muuttuivat 1.7.2010. Yleinen verokanta nousi 23 prosenttiin, alennetut verokannat 9 ja 13 prosenttiin. Samalla ravintola- ja ateriapalvelun myyntiin soveltuva verokanta laski 13 prosenttiin.
Valtion verotulot ovat kasvaneet alkuvuonna yli 700 miljoonalla eurolla verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna, selviää Verohallinnon tilastoista. Verohallinnon tilastoima lukema sisältää valtaosan veroista, mutta ei esimerkiksi Tullin ja Trafin keräämiä valmiste- ja autoveroja.
Valtiolle on Verohallinnon mukaan kertynyt tammi-huhtikuussa yhteensä noin 7,8 miljardin euron veropotti. Vuonna 2010 vastaavana aikana verotulot olivat noin 7,1 miljardia euroa. Kasvua on yhteensä reilut kymmenen prosenttia.
Kasvu on talouden elpymisen, yksityisen kulutuksen lisääntymisen ja viime vuonna tehdyn arvonlisäverokantojen noston yhteistulos, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Jyrki Einiö Uudelle Suomelle.
–Sitä on vaikea sanoa, miten vaikutus jakautuu talouden elpymisen ja ALV-korotuksen kesken, sanoo myös valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Essi Eerola.
Valtaosa verotulojen kasvusta, noin 500 miljoonaa euroa, on ALV-tulojen kasvua. ALV on nakuttanut valtion kassaan tammi-huhtikuussa jo lähes neljä miljardia euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna saman ajanjakson aikana (3,4 miljardia euroa). Esimerkiksi huhtikuussa arvonlisäveroa kertyi 48 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa.
–Hyvältä näyttää ALV:n kohdalla, ei siitä mihinkään pääse, sanoo Jyrki Einiö.
Einiön mukaan ALV-korotuksen vaikutus tosin tulee tasaantumaan syyskuusta lähtien, sillä ensimmäiset korotuksen jälkeiset verotilitykset tehtiin syyskuussa 2010. Valtionvarainministeriö ennakoi maaliskuussa, että koko kuluvan vuoden aikana arvonlisäveron tuotto kasvaa runsaat 6 prosenttia.
– Alkuvuonna valtiolle tilitettyjen verotulojen kasvu on ollut 10 prosentin luokkaa. Koko vuoden tasolla 10 prosentin kasvu vaatii loppuvuodelta hyvää taloudellista kehitystä, toteaa Einiö.
Valtiovarainministeriö arvioi maaliskuussa, että verotulot kasvavat kokonaisuudessaan runsaat 10 prosenttia tänä vuonna. VATT:n Essi Eerola toteaakin, että alkuvuoden kasvu on melko lailla odotettua. Esimerkiksi arvioissa valtion tai julkisen talouden alijäämästä kasvu on ennakoitu.
–En usko, että tämä antaa aihetta suurelle uudelleenarvioinnille. Ei tämä muuta niitä käsityksiä, mitkä oli viime syksynä, sanoo Eerola.
Valtion verotulot tippuivat talouden taantuman myötä rajusti vuosina 2009 ja 2010, joten nyt ollaan palaamassa taantumaa edeltäneelle tielle.
–Pikku hiljaa häipyy [taantuman vaikutus], sanoo Eerola.
Yle kertoi huhtikuussa, että yritysten maksaman yhteisöveron tuottopiikki on tulossa vasta touko-kesäkuussa. Silloin tilitetään ennakontäydennysmaksut, jotka ovat iso yhteisöveroista.
Hallitusneuvotteluissa väännetään parhaillaan kättä muun muassa julkisen talouden alijäämästä ja Suomen talouden kestävyysvajeesta. Valtionvarainministeriö on arvioinut vajeen suuremmaksi kuin osa tutkimuslaitoksista ja puolueista.
–Jos talouskasvu jatkuu ripeänä, niin on ihan mahdollista että se alijäämä kuroutuu umpeen ilman merkittäviä veronkiristyksiä. Mutta toisaalta vähän pitemmällä aikavälillä väestö ikääntyy ja sitä kautta julkisten menojen kasvu kyllä jatkuu. Ja siinä tilanteessa on vaikea nähdä miten pitemmällä aikavälillä voitaisiin siitä tilanteesta selvitä ilman verotuksen kiristämistä tai sitten julkisten menojen leikkaamista, pohti Essi Eerola Ylen haastattelussa huhtikuussa.
Faktakulma
Arvonlisäverokannat muuttuivat 1.7.2010. Yleinen verokanta nousi 23 prosenttiin, alennetut verokannat 9 ja 13 prosenttiin. Samalla ravintola- ja ateriapalvelun myyntiin soveltuva verokanta laski 13 prosenttiin.
Kommentit
Jospa
Voisiko joku kertoa tämän mös Kutvoselle?
Kyllä
Kutvonen jo asian tietää. Mielestäni nyt kannattaa laittaa rahoja talteen "for rainy days". Kestävyysvajeen summa on edelleen suuri kysymysmerkki. Joten; "syö sammakko säästäen savea, sillä maailman sivu on pitkä".
Kutvoselle sataa jo "Terletuloa pikaisesti" -kutsuja
Etelä riemuitsee jo uutisesta, kestävyysvajeen tyhjentäjä on kohta matkalla täydentämään etelän kestovajetta.
Sitten nopeasti takaisin ruoskimaan Suomen köyhät julkisten menojen kulutuksesta,
Ei työtön olla saa, ei sairas olla saa, ei vanhetakaan saa, paitsi rahaa jos on sulla, niin ole mitä vaan.
Suomi on jo tupla-dekkeri. Ylhäällä on meno huimaa...alhaalla köyhät ruinaa.
Jees
Ylitarkastaja ja johtava ekonomisti kahdesta valtion puljusta..Eikä kumpikaan osaa sanoa mikä vaikutus ALV:n nostolla tai talouskasvulla on tuohon verotulojen lisäykseen.
Verotulojen kasvu
Julkinen valta, valtio ja kunnat, on Suomen uurin veronmaksaja. Juuri siksi valtiontalous on kuralla, ja velkaa tarvitaan lisää.
Ihan samaa ihmettelin
Ihan samaa ihmettelin minäkin. Ei sen luulisi kovin vaikeaa olla laskea. Kyllä niillä on tieto millä alvilla sinne on rahat tilitetty ja siitä voi laskea, paljonko olisi tullut vanhoilla prosenteilla. Sitten vaan verrataan saatua lukua X viimevuotiseen. Jos se on suurempi, kuin viime vuonna, on se tullut talouskasvusta. Toisaalta kun tämän vuoden verotuloista vähennetään se saman luku X, saadaan alvin noston osuus.
Tämä siis karkea laskelma, mutta antaisi kyllä vähän suuntaa.
Mitä menee EU:lle?
Eikös se ollut niin, että osa alv:stä menee EU:lle? Se oli aika pieni osa, mutta kyllä sillä kuitenkin olisi merkitystä. Kuinkahan hyvin noista PIG-maista tuo samainen osuus hoidetaan? Onko EU:n osuus aina kaikille maille sama prosentti riippumatta alv:n tasosta vai onko se osuus alv:llä saadusta verokertymästä? Tarkoitan siis sitä, että jos pelkällä alv-prosentin nostolla kertymä kasvaa, niin kasvaako myös EU:lle välitettävä summa?
Nyt myönnän, että olen hieman huteralla pohjalla tässä pohdinnassa, sillä minulla on vain mielikuvia asiasta enkä jaksa kaivella todellista menettelyä. Voi olla, että mielikuvani on ihan metsässä koko osuuden suhteen, mutta toivottavasti joku paremmin tietävä selventää asiaa.
EU:le menevä
summa ei suoranaisesti kasva jäsenmaan verotulojen kasvaessa. Kokonaistalouden koko ratkaisee, sekä myös kunkin jäsenmaan poliitikkojen lobbaus-taidot.
Siinä vinouma
meidän lobbari lobbaa fuulaten omaa kansaa jotta saa "isoilta hyvä-poika taputuksia".
Paljonkos oikein maksetaan veroja?
Kuinka paljon on tavallisen kansalaisen veroprosentti, kun otetaan myös nuo kaikki verot huomioon?
Otetaan huomioon laskelmissa tuo ALV, sähkövero, auto, polttoaine (ml lämmitysöljy) kiinteistö, perintö, kirkollis jne verot. Minusta ainakin vaikuttaa, että mitään ei jää kyllä enää mihinkään muuhun elämiseen, kuin verojen maksamiseen. Siksikö meidän pitää tehdä työtä? Ei kannattais.
Paljon maksetaan
Orionilta hyvä kommentti.
Tuo kannattaisi kertoa
Tuo kannattaisi kertoa poliittiselle vasemmistolle.
Oikeisto puolueet kasaa veroja pientuloisten niskaan.
Itseasiassa oikeisto puolueet kuten kokoomus kasaa noita veroja juuri pientuloisten niskaan ja keventää ainoastaan hyvätuloisten verotusta.
Verot kasvaa ja kansan ostovoima laskee
Itse hurraisin kansan ostovoiman nousulle.
No Kokoomus onkin nykyään totalitarismipuolue eikä kapitalismipuolue.
Itsetuotantovero
Miksi tuota ei ole vielä olemassa? Metsämarjatkin verolle. Ei saa syödä mitään maksamatta siitä ALV-veroa.
Pitäähän tosin kaikkia veroja nostaa, kun Kreikkaan lahjoitettiin sitoumuksen mukaan 1,5 miljardia, ja nyt Portugalin takauksiin miljardi. Valtion pitää ottaa nyt lainaa jo muutenkin kuralla oleven valtioontalouden paikkaamiseksi. Suomen luottoluokitus taitaa olla jo vaakalaudalla. Valtion velka taitaa olla jo luokkaa 80 miljardia.
Nyt ei käsittääkseni ole vielä verolle pantu pettuleivän tekoa omista metsistä. Korvikekahviakin vois verottaa. Sitä saadaan mm. voikukasta tehtynä. Kessuakin vois kasvattaa verottta, ja pontikkaa keitellä jossain kaukana (ei ole kokemuksia)
Ei tätä suomalaista yhteiskuntaa kehitetä kulutusta kasvatamalla, eikä veroja nostamalla. Valtion ja kuntien pitää vaan kannustaa kansalaisiaan omatoimituuteen. Jyrkkä EI EU:lle ja sen sylikoirana olemiselle.
Luvattomasta pettuleivästä saa sakkoa jo nyt!
ympäristörikos, tietysti jos oma puu niin sitten, mutta naapuri ehkä soittaa verottajalle että "tuo tekee pettua myyntiin", ja rapsahtaa.
Korpikuusen kyyneleet kyllä alkaa taas tällä menolla tippua!
Jytkyn vaikutus näkyy jo
Jytkyn vaikutus näkyy jo nyt! Kyllä kansa tiesi.
Talous ei siis kasva lainkaan
Veroja tulee ainoastaan korottamalla veroprosentteja.
Tässä taas nähdään
Tämä on taas yksi näyttö siitä, että hallituksen toimilla ei ole mitään vaikutusta verokertymän muutoksiin, siis ilman veroprosenttien muuttamista tapahtuviin. Kansa ja markkinat ohjaavat kulutusta yleisten tulevaisuudennäkymien mukaan. Vallanpitäjät varmaan ottavat tästäkin makrotalouden - tällä kertaa positiivisesta, ainakin kasvu-uskovaisten mielestä - vaihtelusta kunnian itselleen.
Ollaan palaamassa sille tasolle, josta tipahdettiin siinä vaiheessa kun USA:n pankkiirit tekivät pääomien uusjaon laittamalla Lehmanin "lihoiksi". Ihan normaalia suhdannevaihtelua, ironista kyllä uuden mahdollisen hallituksen kaavailemat toimet muistuttvat hyvin paljon keynesiläistä talousajattelua; kun noususuhdanne alkaa pitää kiristää veroja ja leikata valtion investointeja ja julkista kulutusta. Ironista tämä on siksi, että kataislainen arpajaistyylinen talouspolitiikka ei pysty aidosti reagoimaan talouden liikkeisiin, vaan näiden toimien oikea-aikaisuus on pelkästään sattumaa ja perustuu enemmänkin pessimistiseen tulevaisuuden näkymään kuin siihen, että oltaisiin toimimassa noususuhdanteen mukaan, joka nyt näyttää olevan jo meneillään.
Uuden hallituksen
Talouspoliittinen ohjelma toimii jo. Osuutensa on varmasti vahvalla oppositiolla ja erityisesti perussuomalaisilla, jotka vahvalla osaamisellaan piiskaavat hallitusta ilmiömäiseen suoritukseen.
On totta että julkistalouden osuus kansantuotteesta on noussut erityisen suureksi velkaelvytyksen ja monen muun tekijän summana. Sehän on suomalaisen hyvinvointimallin perusperiaate, jolla on vahva kansan tuki, kuten vaalituloskin edellyttää. Demokratia on voittanut.
Paljonko on ALV:n osuus sähkölaskun kasvusta ja paljonko Olkiluodon ydinvoimainvestoinnin. Kansalaisille on kerrottu ydinvoiman olevan erityisen edullista. Suomalainen saa miljardinsa erittäin halvalla eli joku tarjoaa meille erityisen halpaa sähköä 7-9 miljardin € arvosta. Koska ydinvoima on erityisen halpa tapa investoida sähköntuotantoon, toisin kuin esim. ostamalla sähkö venäläisiltä, sähkölasku kasvaa vihreiden takia. Jo perussuomalainenkin ymmärtää tämän. Sähkö halpa, sähkövero ja ALV kallis.
Senhän ymmärtää erittäin helposti, jo Ojalan opin peruskurssilla.
Mitä sos.dem. ymmärtää verotuksesta. Ainakin sen, että Audi on auto. Persuilla ja demareilla on enemmän yhteistä kuin äkkiä luulisi.