Yrittäjien verotus kevenee – nämä kärsivät

Yrittäjät tuntuvat olevan kohtalaisen tyytyväisiä tulevan hallituksen ohjelmaan. Sekä yrittäjät että varsinkin elinkeinoelämä pelkäävät kuitenkin ohjelman olevan liian vaisu viedäkseen Suomen uuteen kasvun aikaan.

–Priimaa yritettiin, kohtuullista saatiin, summaa Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja, kokoomuspoliitikko Pia Pakarinen Puheenvuoro-blogissaan.

–Yrittäjät tai yrittäjyys mainitaan 89-sivuisessa hallitusohjelmassa peräti 32 kertaa. Se on ehdottomasti plussaa, kehuu myös Pakarinen.

Pakarinen löytää kuitenkin heti myös yrittäjäjoukon, joita ohjelma kurittaa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän alentaminen ”puree ikävästi kotipalvelusektoriin juuri kun suomalaiset ovat alkaneet oppia käyttämään palveluja”. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä tippuu nykyisestä 3000 eurosta 2000 euroon.

Myös Suomen Yrittäjät katsoo, että yrittäjien merkitys työllisyydelle huomioitiin veroratkaisuissa. Yrittäjien osinkoverotuksen rakenteen säilyminen entisellään ja yhteisöveron prosenttiyksikön lasku merkitsee järjestön mukaan sitä, että yrittäjien suuren enemmistön verotus kevenee ja säilyy kannustavana.

–Hallitusohjelman linjaus vahvistaa yrittäjien tulevaisuudenuskoa ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Osinkokatto varjostaa kasvua

Toisaalta kasvunäkymiä varjostaa Järventauksen mukaan suurimpien osinkojen verotuksen kiristyminen. Kertaalleen verotettavan osingon euromääräinen raja alennetaan 60 000 euroon entisestä 90 000 eurosta.

–Vaikka se koskee vain pienehköä osingonsaajien joukkoa, kiristys kohdistuu myös sellaisiin kasvuyrittäjiin, joita Suomeen tarvittaisiin lisää, katsoo Järventaus.

Pia Pakarisen mielestä tärkeintä on, ettei osinkoveron rakennetta muutettu. Myös hän tunnistaa silti huolen kasvuyrityksistä.

–Suurinta osaa yrittäjistä [osinko]katon alentaminen ei sinänsä koske, koska useimmilla osingon määrä jää parhaimpinakin vuosina muutamiin tuhansiin euroihin. --- Osinkotulon verotuksen kiristys ei kuitenkaan kannusta kasvuyrittäjyyteen, kirjoittaa Pakarinen.

Pakarinen uskoo palvelujen ja kaupan alan yrittäjien olevan tyytyväisiä, koska arvonlisävero pysyy entisellään.

–Toisaalta sillä olisi saatu valtion kassaan nopeasti iso määrä rahaa, hän huomauttaa.

Tyydyttävästä neuvottelutuloksesta huolimatta Suomen Yrittäjät katsoo, että hallitusohjelma on kuitenkin kokonaisuudessaan liian vaisu turvatakseen Suomen menestyksen globaalissa kilpailussa.

–Ohjelman suurin heikkous on, että siitä puuttuvat kaikki sellaiset työmarkkinoiden rakennemuutokset, joilla lisätään työvoiman kysyntää ja edistetään kilpailukykyistä tuottavuus- ja kustannuskehitystä. Näiden uudistusten puuttuessa hallitus ei saavuta ensiarvoisen tärkeitä työllisyystavoitteitaan. On todennäköistä, että varsinkin tuotannollisten työpaikkojen häviäminen Suomesta jatkuu, Järventaus toteaa.

EK ja Keskuskauppakamari tyrmäävät

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Keskuskauppakamari ovat kriittisempiä.

–Hallitusohjelma ei tue kasvua, investointeja eikä työpaikkojen luomista. Suomi on tienhaarassa, jossa olisi tarvittu rohkeita ratkaisuja, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä.

-Valitettavasti ohjelmassa ei ole riittäviä toimia kilpailukyvyn palauttamiseksi, talouskasvun vahvistamiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Erityisesti veroratkaisut ovat elinkeinoelämälle pettymys, koska ne eivät kannusta työllistämään ja investoimaan Suomeen, kritisoi EK, joka toivoi yhteisöveron alentamista 20 prosenttiin 25 prosentin sijaan.

Keskuskauppakamarin Penttilän mukaan elinkeinoelämä tuntee ”vakavaa huolta” Suomen uudesta suunnasta.

– Talous- ja veroratkaisuissa pääpaino on tulonjaon muuttamisessa, kun olisi tarvittu talouskasvua ja työllisyyttä tukevia toimia, ihmettelee Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli Mattila.

Penttilän mukaan hallitusohjelmassa on sisäinen ristiriita: hallitus uskoo kasvun ratkaisevan Suomen ongelmat, mutta hallituksen veropolitiikka ei Keskuskauppakamarin mielestä tue kasvua.

–Esimerkiksi pääomatuloveron kiristäminen ja muuttaminen progressiiviseksi kurittaa erityisesti suomalaista omistusta. Ulkomaisten täältä saamiin pääomatuloihin progressiota ei voida kohdistaa, kamari katsoo.

Penttilän mielestä nyt olisi tarvittu samanlaista rohkeutta kuin viime lamassa, jolloin Suomi teki 15 vuoden kasvun ajan käynnistäneen kannustavan verouudistuksen.