- Kuva: EPA / All Over Press
Matalat korot saavat ihmiset ostamaan velaksi.
Sijoittajien, pankkien ja kuluttajien on totuttava hitaampaan talouskasvuun sekä korkeampiin korkoihin. Mitä kauemmin tätä totuttautumista vältellään, sen hankalammaksi tilanne käy. 2000-luvun kaltainen täysin kestämättömän kasvun aika ei ole enää mahdollinen.
Näin kehottaa kansainvälinen Bank for International Settlements (BIS). BIS tarjoaa pankkipalveluita maailman keskuspankeille. Se oli kansainvälisistä tahoista lähinnä ennustaessaan vuosian 2008-09 finanssikriisin.
Vuosikatsauksessaan BIS varoittaa hintojen nousun ja inflaation johtavan epävakauteen valtioiden ja kuluttajien talouksissa. Maailman taloudella menee jo liian hyvin, mitä nykyinen korkopolitiikka pitää yllä. Tilanne on jälleen kestämätön.
BIS:n raportti varoittaa poliitikkoja uskomasta "normaaliin" talouden palautumiseen edellisestä lamasta. BIS:n mukaan vuoden 2008 romahdus tuhosi finanssimarkkinoilta lopullisesti valtavan määrä varallisuutta ja muita resursseja. Tuolloin talous oli ehtinyt kasvaa pisteeseen, joka ei ollut kestävällä tasolla.
BIS:n pääjohtaja Jaime Caruana kehottaa talouspolitiikan johtajia luopumaan haaveista, joissa kasvu nopeutuisi 2000-luvun tasolle.
- Kestämättömän kasvun tuoma epätasapaino on korjattava nyt hitaamman kasvun ajalla, hän Caruana vaatii.
Caruanan mukaan paras keino korjausliikkeeseen olisi korottaa keskuspankkien ohjauskorkoja ympäri maailman. Muutoin sijoittajat ja kotitaloudet eivät kykene asettamana omaa talouttaan tulevaisuutta kestävälle tolalle.
Euroopan keskuspankki on jo ilmoittanut korottavansa ohjauskorkoa heinäkuussa.
Kommentit
Kasvu
Kasvusta keskusteltaessa on muitettava, että se on ennen kaikkea kirjanpidollista, laskennallista, kasvua, ei reaalikasvua.
Se, että tätä ei huomioida, vääristää keskustelua ja johtaa virheelliseen talouspolitiikkaan, jollaista Suomessa(kin) on harjoitettu jo Mauno Koiviston kruunaamisesta 1982 lähtien. Jäljet pelottavat.
Todellisen kehityksen tärkein mittari on heikoimman tulodesiilin tulotason kehityksen tarkastelu. Suomessa se on laskenut melko tasaisesti Koiviston uuslibertaarisen "määämääämäää"-politiikan alkamisesta lähtien, ja kehitys jatkuu.
Suomessa talouskehitys on siis reaalimaailmassa mennyt vuodesta 1982 lähtien tasaisesti kohti katastrofia. Kutvosen Kreikka-tuki on johdonmukainen osa tätä politiikkaa.
Realikasvu aiheuttaa
Realikasvu aiheuttaa ainoastaan kulueria mm. rakennuksien kulumisen ja investointien muodossa, eläkevakuutusvelkaa jne.
Suomi oli rikas
valtio Kekkosen kauden jälkeen. Nyt valtion omaisuus on lähes kaikki myyty ja otettu velkaa yli maksukyvyn. Bernsteinilaisella politiikalla Kovisto ajoi Suomea ja EU:n sosialistiseen eli marxilaiseen helvettiin. Suomessa on käynnissä Kiinan kulttuurivallankumouksen kaltainen kehitys. Kokemattomat ja täysin epäpätevät poliitikot jothavat meitä. Onko esimerkiksi presidentiksi pyrkivissä yhtään kelvollista? Yliopisto-opetus tuhotaan etunenässä Aalto-yliopisto.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero
Suomi ja rikkaus
Suomi oli Kekkosen aikana suunnilleen yhtä köyhä kuin nytkin. Sekoitat tulonjaon ja varallisuuden. Suomi on EUn köyhin varsinainen valtio. Jopa Romania on Suomeen verrattuan ökyrikas. Smoin esimerkiksi Portugali, jota Suomen nyt pitäisi tukea, on seuraavat 15 vuotta energian osalta omavarainen. Niin paljon kantoja Suomessa ei yksinkertaisesti ole.
Bernsteinin ja Marxin kanssa Koiviston talouspoliittisella sekoilulla ei ole mitään tekemistä.
Suomi nousi jaloille sodan jälkeen pitkälti NL:n kanssa
käytävän bilateraalikaupan ansiosta, joka taas oli johdonmukainen jatke sotakorvauksille, jotka ikäänkuin avasivat markkinat suomalaisille teollisuustuotteille naapurisssa. Sitä ennen olimme olleet vain maataloustuotteiden viejä Pietarin alueelle.
No ei oikeestaan
Suomi teki bilateraalikauppaa Neukkulan kanssa siinä kuin vaikka Itä-Saksa tai Puola. Suomen nosti jaloilleen ja elintasoa kasvatti lähinnä vahva tulonsiirtopolitiikkaa, satsaaminen koulutukseen ja tietoinen inflatorinen rahapolitiikka.
Kun kaikista noista kolmesta on luovuttu, on maan talouskin saatu "kansainvälisesti vertailukelpoiselle tasolle", ts. ruvelle. Rikkaat ovat rikastuneet, köyhät köyhtyneet ja työväki sairastunut. Intia on uuslibertaarin ihmemaa, se näyttää olevan Suomenkin tulevaisuus.
Millä perusteella
80-luvulla köyhällä ei ollut kännykkää eikä internetiä. Nyt ne kuuluvat perusoikeuksiin.
Ehkä se johtuu siitä, että
80-luvulla ei ollut kännykkää eikä internetiä.
hehehe....mainio murjaisu Joukolta
:)
toisaalta, kuuluuko köyhän perusoikeuksiin nytkään, kun todellinen tapaus: sos-toimi sanoi toimeentulotuki asiakkaalle että halvin 9.90e/kk netti on turhaa ylellisyyttä ja esitti sen käytön lopettamista!
..mutta puhelinkoppi oli melkein joka korttelissa!
ne olivat ennen vanhaa aina kunnossakin kunnes nuorempi sukupolvi rupesi käyttämään niitä pisuaareina ja ottivat luurin matkamuistoksi.
Vandalismi ja varkaudet oli vanhassa Suomessa hyvin harvinaisia. Tähän olemme tulleet ja poliisi ei enää edes korvaansa lotkauta kummankaan ongelman edessä, kunhan hautovat takapuoltaan kleinbussin lämmössä.
Niin. 80-luvulla.
Ei ole ruotsinlaivalla ilman itse riittäväksi katsomaan rahoituspohjaa. Erittäin yksinkertaista. Jos se ei jostain kivalta tunnu, niin ostakoot osakkeita.
Realikorko
Itse pitäisin kaikkein tärkeimpänä taloutta vakauttavana tekijänä realikoron muodostumista. Nyt liian moni on saanut huseerata ilman pienintäkään korkoriskiä. Se kannustaa kohtuuttomaan riskin ottoon, kun syntyy mielikuva, että oikeastaan sillä ei ole mitään väliä kenen pääomilla pelataan eli omilla tai lainatuilla. Jos lainatuilla pääomilla pelaaminen on lähes riskitöntä tai riskit on mahdollista ohjata helposti muiden maksettavaksi pelaaminen vain kiihtyy ja kiihtyy. Pankkien tulisi tehdä suurempi osa voitostaan korkomarginaalilla kuten ennen vanhaa. Johdannaiskauppa on kestämätön malli ainakin nykyisessä laajuudessaan. Vaikka EKP:n koronnosto tuntuu omassakin kukkarossa lainakorkojen nousuna suhtaudun siihen positiivisesti. Vain korkoriskin realisoituminen tasapainottaa taloutta myös isossa mittakaavassa. Ainakin itse uskon tähän vahvasti.
EKP lupaa "elvyttävää politiikkaa", nostaa 0,25% 1,5 %:iin
Koron pitäisi Suomessakin olla asuntovelallisille n. 7% (inflaatio+ 3% keskiarvo reaalikorkotuotoille 1945-2011)+ marginaali), jotta "korkean kasvun kauden (2.MS- 2008) keskiarvo saavutettaisiin.
Eli n. 9% nykySuomessa!
Vasta silloin oltaisiin "normaalioloissa".
Mielenkiintoinen laskelma
Mielenkiintoinen laskelma, jota en lähde kiistämään. Ehkä se antaa ainakin jonkinlaisen kuvan siitä, miten rahan löysyys on talouteen vaikuttanut. Kovalta tuo esittämäsi 9 % tuntuisi nyt maksaa, sen myönnän. Toisaalta voidaan kysyä, että joudummeko kaikesta huolimatta maksamaan tuon korkoeron tulevaisuudessa, mutta jollakin toisella tavalla ja hallitsemattomasti. Koron maksun hyvä puoli on, että se kohdituu niihin, jotka ovat aidosti velkaa ja ainakin periaatteessa aina on valittavana myös ennakkosäästämisen mahdollisuus. Mahdollinen korkea inflaatio tietysti syö tuota halukkuutta.
Näin pientä ihmistä viedään
"Koron maksun hyvä puoli on, että se kohdituu niihin, jotka ovat aidosti velkaa ja ainakin periaatteessa aina on valittavana myös ennakkosäästämisen mahdollisuus."
Tämä on totta, jos omaisuusarvot pysyvät reaaliarvoisina, mutta matalien korkojen €uropönkityksessä logiikka ei ole toiminut, koska ennakkosäästöt (1995-2009) sulivat asuntojen hintarallissa.
Esim. 150000:n taloon säästettäessä 10000 vuodessa olisi talon hinta ollut saman verran kalliimpi vuotta myöhemmin, joten koko säästämisen idea ja vuosi omassa asunnossa esim. vuokra-asunnon sijaan olisi mennyt "sivu suun".
Tämän "talouskasvun" ja "arvonnousun" koko toiminta nimenomaan perustuu siihen, että on loogista ja järkevää ottaa velkaa, koska juuri sillä tämä matalien korkojen hiivalla kohotettu pullataikinatalous kasvaa.
Todellista kasvua ei kuitenkaan ole juurikaan enempää, kuin mikä on velan kasvun määrä. Velkaantumisen mahdollisuus vain tulee useampien ihmisten ulottuville. Lopulta velkaantumista on sietokyvyn-/maksukyvyn verran ja "kasvu" pysähtyy. Nyt osa maista on letkuissa ja elvytyksessä, mutta tyhjän päälle rakennettu ei tule missään toimimaan, vaan koko "järjestelmä" kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Periaatteessa oikein, mutta käytännössä toisin
Vuodet 1945 - 1985 verrannollisia (suhde palkkatasoon), mutta 1985-1995 ylämäki-alamäki (valuutan vapauttaminen ja siitä seurannut ylikuumeneminen ja raju taantuma).
1995 - 2009 (euron pönkittämiseksi) epäreaalisen matalana pidetty korkotaso, joka on nostanut omaisuusarvot kaksinkertaisiksi reaaliarvoon nähden.
EU ajan talouspolitiikka on ajanut palkansaajakotitaloudet ottamaan euromääräisesti kaksinkertaiset asuntolainat vrt, siihen, että korkotaso olisi ollut reaalitasolla 3-7% vuosina 1995 - 2009.
Nykyisessä korkean velkatason tilanteessa "normaaliolojen" 9% korkotaso aiheuttaisi koko kansantalouden romahduttavan dominoefektin sekä omaisuusarvojen puolittumisen, joten sitä ei voida poliittisesti käytännössä toteuttaa.
Siksi on pakko luoda lisää rahaa kulutukseen ja lopulta päästää velat sulamaan (hyper?)inflaation kautta.
Vain näin voidaan työikäiset palkansaajat pitää mukana virallisessa talousjärjestelmässä.
Etelä-euroopassa useiden valtioiden talous on jo siirtynyt kolmanneksen tai jopa puolittain toimimaan kansallisen kirjanpidon ulkopuolella.
Niin sisämarkkinoilla, kuin vapaassa globaalissa taloudessakin on käynnissä pudotuspeli eli sota.
Ja perinteisesti niin sodassa, kuin rakaudessa ovat kaikki keinot sallittuja.
Enpä väitä vastaan
Olen päätelmiesi kanssa lähes täysin samaa mieltä. Perusfakta on, että kupla on jotenkin puhkaistava, mutta miten sen voi tehdä. Kaikkein vaarallisinta on kuplan kasvattaminen ja sitä tulisi kaikin keinoin pyrkiä välttämään. Ongelmana mielestäni on, että sellaisetkin toimet, jotka tähtäävät kuplan puhkaisemiseen voivat tosiasiassa sitä kasvattaa. Hyperinflaatiota olen itsekin jossain vaiheissa uumoillut, mutta siinäkin on ajoituksella suuri merkitys. Oleellista on, kenellä on taseissaan ne suurimmat kuplat kuin hyperinflaatio kiihtyy. Toisten omaisuuserien suhteellinen arvo säilyy inflaation aikana, mutta niiden kuplien arvonalennus voi olla huomattava. Ehkä kullan hinnan nykyinen nousu kertoo jotain myös inflaatio-odotuksista.
Valtiontalous
Menneisyyden synneiksi voidaan laskea porvari-valtiovarainministerien ja -hallituksen valtiontalouden hoito. Ei haluttu neutraloida yksityisen velkaantumisen kasvua julkista velkaa voimakkaammin leikkaamalla. Velkaa olisi pitänyt maksaa pois. Sen sijaan kuplaan perustuvaa kasvua ruokittiin populistisesti veronalennuksin.
Nopean talouskasvun aikana valtion suurempi velan poismaksun ei olisi edes tehnyt kipeää, mutta bkt kasvu +3-5% luokkaa oli liian suuri houkutin porvaripäättäjille. Seuraukset tullaan maksamaan tulevina vuosina kituliaana kasvuna ja käyttämälle kasvu julkisen ja yksityisen velan maksamiseen.
Kultainen 2000+ -luku
Totesin eräälle puolivarakkaalle ystävälleni 2002 , lapsemme eivät tule keski-ikäisinä saavutamaan tällaista kulutushurmiota, kuin nyt meillä on. Ystävä hyvä on saanut myös taloudellisen koulutuksen. Sain oudon epäilevän katseen. "Me surffataan nyt aallon harjalla vielä hetken pienen ". OECD -maiden keskiluokan (palkansaajat) käytettäviissä oleva nettotulot on laskeneet kohta 20 -vuotta. Tämän surauksena keksittiin "leikkiraha". Sitä saa pankista niin ihminen kuin valtiokin. Globasaation ansiosta leikkirahan seuraukset alkavat näkyä nopeassa tahdissa. Mm. USAn konservatiivit ovat oikeilla jäljillä. Maailman suurin
markkina-alue on säädettäväa säästöliekille". Muuten heidät Kiina perii.
Oikeat jäljet
Siltä osin ehkä USA:n konservatiivit ovat oikeassa, että siellä on syytä laittaa kulutusjuhlat säästöliekille. Heidän politiikassaan kuitenkin korostuu aivan liikaa sotilaalliseen toimintaan panostaminen. Se on jo pitkään ollut USA:n ratkaisu niin työttömyyteen kuin energiatalouteenkin. Sotatalouden korostamisella on kuitenkin vääjäämättömiä vaikutuksia, jotka paljolti lisäävät ongelmia ympäri maailmaa. USA:n konservatiivien politiikka ei edes arvosta tavanomaista puolustusta vaan nimenomaan hyökkäävää toimintaa. Jo sotatekniikan painopisteen pitäminen hyökkäysaseissa on paljon puolustuspainotteista aseteknologiaa kalliimpaa. USA:n talous paranisi nopeasti ja huomattavasti jo pelkästään sillä, että se jäädyttäisi sotilasmenonsa nykyiselle tasolle. Tällaiseen eivät USA:n konservatiivit koskaan suostu.
Nyt menee liian huonosti
Huomenna on hätäkokous Italian takia.
Korot saatava ylös!
Nyt korot ovat keinotekoisesti alhaisia, oikea korkotaso pitäisi nyt olla n 5-6% ja siitä sitten nostettava lähelle 10%:a.
Nyt on luotu epäterve tilanne kun ihmiset saavat huuserata lainoilla.
Myös korkovähennys on poistettava.
Myöhäistä . . .
Korot ovat olleet koko Suomen EU jäsenyyden ajan siis jo 16 vuotta keinotekoisesti alhaisia ja mahdollistaneet lainoilla huseeraamisen. Nyt sen korjaaminen on myöhäistä ja myös väärin, sillä ylivelkaantuneiden kotitalouksien oloissa korkojen nostaminen 6-10% :n johtaisi suomen talouden romahtamiseen ja työikäisen koulutetun väestönosan maastapakoon.
Kuka sitten huolehtii "kestävyysvajeesta" (ennen puhuttiin eläkepommista), "talouden tasapainottamisesta" (ennen puhuttiin velkaantumisesta) sekä "tulevaisuuden Suomesta" (se entinen koti, usko ja isänmaa).
BIS loruilee
Tämä "kestämätön talouskasvu" tulee jatkumaan niin kauan kuin ihmisten lukumäärä maapallolla lisääntyy, ja niin kauan kuin korkeampi elintaso ja hyvinvointi on myös muidenkin kuin länsimaisten kuluttajien haaveissa ja tavoitteissa.
Ja kuten tiedämme, on jo pelkästään Intiassa ja Kiinassa noin 2 miljardia korkeampaa elintasoa havittelevaa asukasta.
Eli suomeksi sanottuna talouskasvu tulee jatkumaan, ja se tulee kiihtymään entisestään.
On tietenkin sitten aivan toinen asia miten paljon epätasapainoa ja muita kasvavia jännitteitä talousmekanismeihin kertyy, mutta sehän on taas täysin poliitikkojen harjoittaman suunnitelmatalouden syy.
Poliitikot kun yrittävät hallita ja ohjailla erittäin monimutkaista järjestelmää - maailmantaloutta - vaikka he eivät edes tiedä ja ymmärrä miten se toimii. Seurauksena kasvavia jännitteitä ja epätasapainoa - ja talouskriisejä.
Täysin poliitikkojen syytä.
Olisi paljon parempi pienentää valtioiden valtaa ja päästää markkinavoimat vapaiksi; sähläävät ja mistään mitään ymmärtämättömät poliitikot pitäköön näppinsä irti maailmantaloudesta.
Vakaaseen kasvuun
Kestämätön kasvu on maallikon ymmärrykselläni ja historiantuntemuksellani sitä, kun kasvatetaan talouden kuplaa eli sallitaan finanssimarkkinoiden paisua perusteettomasti. Kun kupla sitten puhkeaa, kuten tapahtui esimerkiksi 1920-luvun lopusaa ja vuonna 2008, seuraa siitä kaikenlaista kurjuutta. Parempi siis on kasvattaa taloutta kestävästi, hallitusti, niin ettei korjausliikkeitä tarvita.