- Kuva: Rautaruukki/ Markku Heinonen
Arkistokuvassa Rautaruukin tehdas Raahessa.
Suomen valtion velanmaksukyky on arvioitu parhaaseen luottoluokkaan kolmen eri luokitusyhtiön kriteereillä. Eilen oman luokituksensa antoi Fitch.
Aiemmin Moody's ja Standard & Poor's ovat antaneet Suomelle parhaan luokituksen.
Fitchin mukaan Suomen näkymät ovat vakaat, eikä luokitusta ole syytä muuttaa. Fitchin mukaan Suomi on toistuvasti vakuuttanut kaikilla mittareilla taloutensa kestokyvystä.
Luokittaja kuvailee "vaikuttavaksi" Suomen kehitystä paperi- ja metsäteollisvaltaisesta kansantaloudesta hyvin kannattavien tuotteiden viejämaaksi.
Suomen huolena oli finanssikriisin aiheuttaman laman raju 8 prosentin kansantuotteen lasku. Kansantuotteen romahdus oli yli kaksinkertainen verrattuna muihin AAA-luokan maihin, Fitch huomauttaa. Nyt yhtiö arvioi Suomen talouden olevan vakaalla 3,8 prosentin kasvu-uralla. Kasvu on nopeamaa kuin vertaismailla.
Fitch mainitsee raportissaan pitkittyneet hallitusneuvottelut ja uuden hallituksen talouspolitiikan, muttei usko sen vaikuttavan Suomen valtion maksukykyyn pitkällä aikavälillä.
Paras AAA-luokka tarkoittaa Fitchin kriteereillä sitä, että Suomi on luotettava velallinen ja hoitaa todennäköisesti luottonsa kunnialla. AAA-luokassa ovat kaikki maailman vahvat taloudet ja Yhdysvallat.
Kommentit
Miten niin finanssikriisi aiheutti BKT pudotuksen ?
Luulen että tiputus johtui pääasiassa siitä että meidän Stubbelooo sössi Venäjän suhteita. Mm. puutullit, Anton jne.
Jos Suomi saa vielä Kokoomus pressan, niin kaikkien sössimisten sössiminen on edessä.
18.3.2009
Stora Enso uskoo nyt Ruotsiin enemmän kuin Suomeen. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen lupaa siirtää mahdollisimman paljon yhtiön tuotantoa Ruotsiin, kertoo Dagens Industri -lehti.
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2009/03/18/stora-enso-siirtaa-tuot...
1.3.2010:
Bruttokansantuote supistui 7,8 prosenttia viime vuonna
Bruttokansantuotteen volyymi supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Tuotannon romahdus yksittäisenä vuonna oli suurin vuosien 1917 ja 1918 jälkeen
http://www.stat.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-03-01_tie_001_fi.html
AAA ja sitten hetkessä BBB
Suomi ei ole ihan vielä tarpeeksi velkaantunut kaadettavaksi rahaeliitin syliin.
Ammattitaidottomia palturinpuhujia koko luokituslaitospopula!
Kysykää vaikka Kataiselta! SUOMELLA ON AIVAN MAHDOTON KESTÄVYYSVAJE! Sietämätön!
Olemme vajoamassa suohon! Itse asiassta jos Kokoomusta kuuntelee, olemme jo suuta myötä vedessä ja hukkuminen on vain ajan kysymys!
Vain Suonenjoella on oikeaa tietoa siitä, miten meidän asiat ovat! Asiamme ovat päin h-ä! Ettäs tiiätte!
Turhaa tulla elvistelemään meille, totta mooses me itse tiedämme kuinka gusessa olemme!
Usan maksukyvytön
Hassua, käsittääkseni Usan maksukyvyttömyys on ehkä vain päivien päässä. Se taitaa olla kaikkien tiedossa.
Silti paras AAA+ luokka.
Se lienee tarkoittaa sitä, että ei ole maksukyvytön ennen elokuun 2.päivä kuten Usa.
USAn "ongelma"
USAn "maksukyvyttömyysongelma" on täyttä huuhaata. Kyse on siitä, että maan keskuspankki on ykstyinen yritys, jolta valtio on "lainannut" koko liikkeessä olevan rahakantansa. Jokainen maailmalla pyörivä (laillinen) taala on siis USAn "valtionvelkaa" tuolle yksityiselle keskuspankille.
Koko ongelma on pelkkä kirjanpitokupla.
Luottoluokitus ja Suomi
Luottoluokitus kertoo vain valtion velanmaksukyvyn, ei sitä, miten hyvin tai huonosti kansalaisilla menee. Tämä on koko modernin kvasikansantaloustieteen ongelma. Kuten luennoitsijamme meille aikoinaan opetti: "Ei tällä sentään todellisuuden kanssa mitään tekemistä ole." Aiheena oli inflaatio ja sen "kansantaloudelliset haitat".
Terkkuja Pruutukselle.
Kiitokset terveisistä
Jos nyt vielä palaisin tuohon inflaatioon, joka jäi turhautumisen vuoksi hieman kesken. Itsekin luennoin vuosittain useammallakin kurssilla inflaatioon liittyvistä kysymyksistä. Inflaatioindeksejä tilastoidaan lukemattomia. On rakennuskustannusindeksi, on tukkuhintaindeksi, on työvoimakustannusindeksi, on kuluttajahintaindeksi, on BKT-deflaattori jne... Ihan riippuu siitä mitä kustannusnousuja halutaan tarkkailla. Ei ole yhtä ainoata inflaatiomittaria.
Peruskamaa mm. rahapolitiikan ajattalumallissa (ja käytännön rahapolitiikassa) on ns. Barro-Gordon malli. Siinä inflatio jaetaan periaatteessa kahteeen osaan. On kysyntäinflaatio (demand pull inflation), joka johtuu siitä, että kysynnän nousu nostaa hyödykkeiden hintoja. Tämä on yrityksille edullista ja nostaa tuotantoa ja työllisyyttä. Sitten on kustannusinflaatio (cost push inflation), joka johtuu tuotantokustannusten noususta. Tämä voi johtua mm. palkkakustannusten tai raaka-ainekustannusten noususta, ja laskee tuotantoa heikentäen työllisyyttä.
Näin se vaan makroteoriassa on, eikä siitä pitäisi nostaa mitään suuria tunteita. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan todellakin kansantalouden valtavirtateoriaa. Sitten on erikseen empiirinen kysymys, mitkä kaikki tekijät ja nyanssit inflaatioon vaikuttavat, mutta taloudellisissa malleissa yleensä huomioidaan ne merkittävimmät tekijät.
Ihan peruskamaa
"Inflaatioindeksejä tilastoidaan lukemattomia. On rakennuskustannusindeksi, on tukkuhintaindeksi, on työvoimakustannusindeksi, on kuluttajahintaindeksi, on BKT-deflaattori jne... Ihan riippuu siitä mitä kustannusnousuja halutaan tarkkailla. Ei ole yhtä ainoata inflaatiomittaria."
"Inflaatio" on rahan ylitarjonnasta johtuvaa rahan arvon laskua. "Iflaatio" EI ole hintojen nousun synonyymi. Jos sinulla on tämä rahateoreettinen perusta kadokkeessa, ovat todellisuudelle vieraat käsityksesi ymmärrettäviä.
Otetaan ihan rautalankaesimerkki: Jos Suomessa on vaikkapa vain yksi spröötsömötehdas, jonka tuotanto on välttämätöntä, ja tuo tehdas palaa, johtaen tuotannon puolittumiseen, spröötsömön hinnat taatusti nousevat. Rahan arvo sen sijaan ei ole laskenut, sillä perunakilo maksaa kaupassa edelleen saman verran.
"inflaatio" on rahan, valuutan, ominaisuus, ei tavaran.
Näin se vaan on, eikä siitä pitäisi nostaa mitään suuria tunteita. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan todellakin kansantalouden todellisuutta.
Menee jo komiikan puolelle
Vaität: ""Iflaatio" EI ole hintojen nousun synonyymi. Jos sinulla on tämä rahateoreettinen perusta kadokkeessa, ovat todellisuudelle vieraat käsityksesi ymmärrettäviä." ja edelleen: ""inflaatio" on rahan, valuutan, ominaisuus, ei tavaran."
Esim. kansainvälisesti yliopistoissa (mm. myös Helsingin Kauppakorkeakoulu) yleinen perusoppikirja "Parkin: Economics" sanoo inflaatiosta: "In macroeconomics, we are interested in prices...ande we measure the price level using on index called consumer price index (CPI). The CPI tells us how the average PRICE OF ALL GOODS AND SEVICES changes.... INFLATION IS A PROCESS OF RISING PRICES" - Tämän pitäisi olla täysin yksiselitteistä tekstiä.
En nyt tiedä miten asioita oikein pitäisi lukea, mutta jos tosiaan luet tämän inflaatiomääritelmän siten, että kyse ei ole hintojen noususta, niin en voi kuin nauraa. Olen voimaton. Sinun pitäis mennä joko Suomen kielen tai Englanninkielen kurssille uudestaan. Kyse ei nyt sitten ole enää taloustieteestä.
Inflaatio liittyy kyllä ns. "ostovoimapariteettiteorian" välityksellä myös valuuttoihin siten, että inflaatio laskee maan valuutan (rahan)arvoa pitkällä aikavälillä suhteessa muihin valuuttoihin. Mutta inflaatio on täysin yksiselitteisesti hyödykkeiden hintoihin liittyvä ominaisuus (PROCESS OF RISING PRICES).
Vielä varmemmaksi vakuudeksi katso Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Inflation
Menee jo komiikan puolelle
Et ilmeisesti osaa lukea, koska et lue viestejäni niin kuin ne on kirjoitettu. Sinulta jäi ilmeisesti tuo tehdaspalo kokonaan tajuamatta - nousivathan hinnat siinäkin. Ja kun tehdas sitten alkoi toimia, hinnat laskivat. Inflaatiota? Deflaatiota. mai ääs. Samoin jätit huomiotta toisessa ketjussa esittämäni Suomen taloushistorian tosiasian. Kysyinkin: Kun todellisuus on ristiriidassa teorioiidesi kanssa, arvaapa, kumpi on väärä?
Helsingin kauppakorkea on ammatiikorkeakoulu, josta EI valmistu taloustieteilijöitä, vaan kauppiaita. Ero näkyy englanninkielisissä tutkintominikkeissä: Kauppakorkea _ > MBA = Master of Business Administration.
Pannaanpa sellaisella kielellä, mitä sinäkin osaat: "Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua.[1] Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inflaatio
Primaari tapahtuma on siis rahan arvon heikkeneminen. Hintojen nousu on sen seuraus. Lue nyt ihan tarkkaan, ja YRITÄ edes ymmärtää.
Jos vielä on epäselvää, varaa paikka siltä kurssilta, jolle sinut jo kerran kutuin. Siellä lähdetään ihan alusta, mitä se raha oikein on.
Tervetuloa.
Täällä tätä on turhaa jatkaa, kun sinulla on perustermit hukassa.
Voi eiiiii....
Helsingin kauppakorkeakoulu oli vain esimerkki. Itse olen väitellyt tohtoriksi muualla ja nimenomaan rahataloudesta. Siksi minua tämä väittely huvittaa.
Voit valita minkä tahansa perusoppikirjan ja aina määritelmä on asiallisesti sama: "INFLATION IS A PROCESS OF RISING PRICES". Tämän takaan. Varmemmaksi vakuudeksi voit itse ottaa selvää. Suomenkielinen Wikipedia ei ole kovin tieteellinen tietolähde. Englanninkielisessä asiantuntemus on yleensä parempi - ainakin talousasioissa. Siksi käytän sitä.
Suomenkielisen wikipedian määritelmä lähtee hieman väärästä päästä (luin kyllä senkin). Ei se kuitenkaan väärin ole. Iflaatio todellakin merkitsee ostovoiman alenemista. Tässä ole mitään ristiriitaa. Kun hinnat nousevat niin samalla rahalla saa vähemmän hyödykkeitä l. rahan ostovoima laskee. Itse väitit, ettei tässä hinnoilla ole mitään tekemistä.
Kausaalisuus menee niin, että hintojen nousu aiheuttaa ostovoiman heikkenemistä. Primääritapahtuma on siis hintojen nousu (PROCESS OF RISING PRICES). Tämä johtaa rahan arvon heikkenemiseen ja ostovoiman laskuun.
Kiitos vaan kutsusta, mutta tämä keskustelu on kyllä paljastanut, minkä tasoisia kurssisi mahdollisesti ovat. Itse pidän kursseja rahataloudesta täysille saleille.
Voii eiii!!!!
"Vain esimerkki"! Roiskit siis tavaraa miten sattuu, ja syytät minua tiedon puutteesta. Nerokasta.
" Iflaatio todellakin merkitsee ostovoiman alenemista. Tässä ole mitään ristiriitaa."
Kyse on siis /yleisen hintatason noususta/. Näin mitään /erillisiä inflaatioita/ ei ole, koska kyse on nimen omaan rahan, ei tavaroiden arvosta. Jos et tätä ymmärrä, tai väität vastaan ihan periaatteesta, olet todellakin puupää.
" Kun hinnat nousevat niin samalla rahalla saa vähemmän hyödykkeitä l. rahan ostovoima laskee."
Tismalleen päin vastoin. Kausaalisuus menee tässä niin, että rahan tarjontaa lisätään yli myytävän tuotannon arvon, mikä aiheuttaa rahan arvon laskun ja sitä kautta /yleisen hintatason/ nousun. Koska ostovoima laskee, hinnat nousevat. Jos et ymmärrä kausaalisuhdetta, ongelma on sama, kuin yllä.
Taas taloushistoriaan - joka muuten on kansantaloustieteen ainoa tutkimusmetodi ja -kohde: Mitenkäs ne hinnat sitten nousevat? Ihan ajankuluksiko? Ja miten sitä "hintavakautta" käytännössä ylläpidetään? Kieltämällä hinnannousut vai rajoittamalla rahan määrää?
Tähänkään en tietysti saa vastausta, koska en saanut edellisiinkään.
" Itse väitit, ettei tässä hinnoilla ole mitään tekemistä."
En ole missään vaiheessa väittänyt, että "tässä hinnoilla ei ole mitään tekemistä". Oletko valehtelija, vai ainoastaan lukutaidoton.
Mikä oli muuten väitöskirjasi tuoma uusi tieteellinen anti?
Täydet salisi johtunevat pääosin siitä, että opintosuorituksia ei muutoin saa. Joten siinä "täyden salin" todistusarvo.
Rahanarvokerroinlaskuri avuksi toteamaan fakta(t)
http://service.nordea.com/nordea-openpages/fi/calculators/moneyValue.act...
Voi pyhä sylvi
"Tismalleen päin vastoin. Koska ostovoima laskee, hinnat nousevat. Jos et ymmärrä kausaalisuhdetta, ongelma on sama, kuin yllä."
Jos ostovoima (siis ihmisten kulutuskapasiteetti) laskee, tämä johtaa pienentyneeseen kysyntään. Kysynnän lasku taas merkitsee aivan alkeellisen perusteorian mukaisesti hintojen laskua - ei nousua. Pitäisi tuntea nämä peruslainalaisuudet - käyttäytymismekanismit. Mikä johtaa mihinkin? Kuten totesin luepa muutakin kuin suomenkielistä wikipediaa. Sillä ei kansantaloudessa pitkälle pötkitä.
Summa summarum: inflaation määritelmä on hintojen nousu (PROCESS OF RISING PRICES), vai väitätkö, että tiedät paremmin, kuin kansainvälisesti ehkä eniten käytetyn oppikirjan tekijä (mm suuret USA:n yliopistot). Jos näin on, niin ansaitset totisesti taloustieteen Nobelin palkinnon.
Kurssini ovat muuten saaneet erinomaista palautetta. Palautelomakkeet annetaan ennen tenttiä.
Nyt ymmärrän
Olet trolli - tai tosiaankin lukutaidoton puupää. Muita vaihtoehtoja en enää keksi:
"Jos ostovoima (siis ihmisten kulutuskapasiteetti) laskee, tämä johtaa pienentyneeseen kysyntään. Kysynnän lasku taas merkitsee aivan alkeellisen perusteorian mukaisesti hintojen laskua - ei nousua. "
Rahan arvon lasku ei ole sama kuin ostovoiman lasku koska, kuten olen moneen kertaan todennut, rahan arvon laskun syy on sen liikatarjonta.
Väännetäänpäs nyt trollisedälle ihan rautalangasta:
Jos sinulla on 100 simpukkaa, on sen ostovoima sata kännykkää, koska enempää tarjontaa ei ole. Lisätään simpukoitesi määrä 110een. Nyt sillä saa 100 kännykkää. Paljonko simpukan arvo on laskenut? Entä ostovoimasi? Laskiko rahan arvo, vai muuttuiko kännykän arvo?
Kiitos tuosta Nobel-ehdokkuudesta. Olen otettu.
Et ole vastannut yhteenkään kysymykseeni. Oletan, ettet pysty. Taisi olla tuo "väikkärikin" pelkkää puhetta.
Et ymmärrä vaan jankkaat
Tarkoitin vain, että jos ostovoimma laskee ennen kuin inflaatio on noussut, niin se merkitsee kulutuskapasiteetin laskua. Jos inflaatio ei edellä ostovoiman laskua niin ostovoiman laskun täytyy johtua reaalisesta tulotason laskusta. Ostovoima voi laskea monesta syystä - ei pelkästään inflaatiosta.
Sinulta puuttuvat tämän alan peruskäsitys, joten tulkitset sanomiani aivan omallta tavalla - ja pieleen. En ole tottunut keskustelemaan tällä tasolla, joten sanomani ei varmaan mene perille.
Tuo simpukkaesimerkkisi ei nyt pure. Jos simukat kuvaavat kansantalouden rahan määrää, ja 100 kännykkää maksoi ennen 100 simpukkaa ja nyt 110, niin simpukoiden (rahan määrän kasvu) on johtanut simpukoiden hinnan nousuun eli inflaatioon. Tämä on aivan loogista. Inflaatio johtuu rahan määrän kasvusta ja se johtaa ostovoiman laskuun. En ole koskaan toisin väittänytkään. Rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota ja iflaatio johtaa ostovoiman laskuun.
Kertakaikkiaann en ymmärrä mitä jankaat. Olen tottunut hieman toisenlaisiin keskustelukumppaneihin.
Kyse on ollut inflaatiosta, rahan arvosta
"Tarkoitin vain, että jos ostovoimma laskee ennen kuin inflaatio on noussut, niin se merkitsee kulutuskapasiteetin laskua. "
Sotket siis asioita tahallasi. Sellaista kutsutaan trollaamiseksi.
"simpukoiden (rahan määrän kasvu) on johtanut simpukoiden hinnan nousuun"
Häh? Loogista????
"Rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota ja iflaatio johtaa ostovoiman laskuun."
Lukutaidossa edelleenkin puutetta? Paljonko siis ostovoimasi laski, kun ensin sinulla oli 100 sinpukkaa, joilla sait 100 kännykkää, sitten sinulla oli 110 simpukkaa, joilla sait 100 kännykkää?
Inflaatio on nimen omaan rahan ylitarjonnasta johtuvaa RAHAN ARVON LASKUA. Opettele suomea.
Uskon todella, että olet tottunut sellaiseen keskusteluun, jossa kukaan ei välitä, mitä muut sanovat.
Etkä edelleenkään ole vastannut. Liian vaikeita kysymyksiä?
Vielä vastaus kysymykseen
"Taas taloushistoriaan - joka muuten on kansantaloustieteen ainoa tutkimusmetodi ja -kohde: Mitenkäs ne hinnat sitten nousevat? Ihan ajankuluksiko? Ja miten sitä "hintavakautta" käytännössä ylläpidetään? Kieltämällä hinnannousut vai rajoittamalla rahan määrää?"
Taloushistoria on vain kansantaloustieteen yksi nyanssi, jonka harrastajia on hyvin vähän. Pääasialliset tutkimusmetodit ovat teoreettinen ja empiirinen tutkimus. Teoreettinen tutkimussuunta on tällä hetkellä eutpäässä matemaattisten mallien rakentelua ja empiirinen tutkimus on pitkälti ekonometriaa eli tilastojen analysoimista ekonometrisin menetelmin.
Hintojen nousun perussyille on eri teoreettisia koulukuntia. Monetaristien mukaan perussyy on raha määrän liiallinen kasvu. Rahan määrän kasvu aiheuttaa viiveellä inflaatiota, koska se johtaa aluksi kysynnän kasvuu, mikä aiheuttaa sitä kysyntäinflaatiota (demand pull inflation).
Kysynnän kasvu johtaa tuotannon kasvuun, mikä johtaa työvoimman kysynnän kasvuun ja palkkainflaatioon. Syntyy ns. inflaatiokierre. Palkkojen nousu eli palkkainflaatio aiheuttaa yritysten kustannusten kasvua (cost push inflation), mikä heikentää kannattavuutta ja vähentää tuotantoa ja työllisyyttä. Näin rahan määrän kasvulla ei lopulta ole mitään pysyvää vaikutusta - muuta kuin inflaation nousu. Tämä on mainitsemani Barro-Gordon mallin ydin.
Koska rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota, keskuspankin yrittävät ylläpitää hintavakautta säätelemällä rahan määrää.
Voi äiti!
Sinä olet tosiaan sekaisin: "Pääasialliset tutkimusmetodit ovat teoreettinen ja empiirinen tutkimus. Teoreettinen tutkimussuunta on tällä hetkellä eutpäässä matemaattisten mallien rakentelua ja empiirinen tutkimus on pitkälti ekonometriaa eli tilastojen analysoimista ekonometrisin menetelmin."
Mitäs ne tilastot ovat muuta, kuin taloushistoriaa? Vai onko teillä Helsingissä jossain saatavissa reaaliaikaisia tilastoja? Wau! Ja mihinkäs ne teoriat perustuvat? No, noihin historiallisiin tilastoihin, tietysti.
Mutta, kuten oma taoustieteen - todella loistava - luennoitsijani totesi "Eihän tällä mitään tekemistä todellisuuden kanssa ole".
odotan EDELLEEN vastauksia kysymyksiini.
Mitä tieteellisesti uutta "väikkärisi" muuten toi?
Onkohan siellä nyt kesän ryyppyputki päällä
Taloushistoria ei ole tutkimusmetodi vaan tutkimussuunta, jolla on useita eri metodeja muutakin kuin tilastot. Suomessa taitaa olla tällä hetkellä vain yksi tai kaksi tämän suunnan professoria.
Tilastoja taas voi olla poikkileikkausaineistoja tai aikasarjoja. Ne eivät välttämättä kerro historiasta mitään. Et tunne edes alkeellisia termejä.
Olet aivan pihalla.
Voi reppanaa
"Tilastoja taas voi olla poikkileikkausaineistoja tai aikasarjoja. Ne eivät välttämättä kerro historiasta mitään."
Mistä muusta aikasarja ylipäätään voi kertoa, kuin historiasta? Sinulle on näköjään historiantutkimus jo ajatuksena täysin tuntematonta. Myös poikkileikkausaineisto - jos se ei ole reaaliaikainen - kertoo nimen omaan historiasta. Vai nykyajastako menneisyys teillä "laitoksella" kertoo?
Tämä on paras: "useita eri metodeja muutakin kuin tilastot"
Mikä helkkarin "metodi" tilasto on? Selvitä itsellesi termit ja niiden sisältö. Aloita vaikka termistä "metodi".
Jos olisit muuta, kuin trolli, et kirjoittaisi mitään noin typerää. Ei tilasto ole metodi. Mutta olet jo osoittanut, että pelkästään suomen kieli on sinulle ongelma.
Minä olen ihan sisätiloissa, mutta, kuten jo aiemmin totesin, sinulle on koko terminologia "purple hazen" takana. Kannattaa ehkä sittenkin harkita ssitä kursiille tuloa, voisi tuo perusterminologiakin seljetä.
Et muuten edellenkään ole vastannut selviin kysymyksiini. Olivatko liian vaikeita?
Voi, voi, voi voi ...
Aikasarja kyllä on mennyttä dataa, mutta poikkileikkausdata voi olla käytännössä nykypäivää. Sen vaan yritin sanoa, että ekonometria on muutakin kuin historiallisen aineiston pyörittelyä.
Aikasarjadatallakin yritetään selvittää usein nykyistä käyttäytymistä menneen datan avulla eikä vain penkoa taloushistoriaa. Siis ekonometria ei ole sama kuin taloushistoria.
Empiirinen analyysi on metodi, ja siinä käytetään aineistona tilastodataa sekä ekonometrisia analyysimenetelmiä. En ole koskaan sanonut, että tilasto on metodi. Aivan pöhköä. Olen taloustieteen tutkija ja varmasti tunnen metodit ja käsitteet. Se nyt on minimivaatimus pätevyyteen.
Et sinä näistä asioista mitään ymmärrä. Tiedät sen itsekin. Egosi vain on niin heikko, että jankkaat tätä lapsellista jankutusta ehkä pienessä keppanapöhnässä.
Typeriin kysymyksiin ei aina viitsi edes vastata. Kysymyksesi ovat lähinnä typerän lapsellisia. Täytyy olla jokin taso, ennenkuin lähden vastailemaan. Jos esität jonkun järkevän kysymyksen yritän vastata, vaikka epäilen ettet kuitenkaan ymmärrä tätä vastausta, vaan tulkitset se omalla tavallasi.
Wau! Tuosta ovat jenkitkin kateellisia!
Mistä sinä saat reaaliaikaista kansantalouden dataa? Kerro ihmeessä, ja tee itsesi kuuluisaksi: "poikkileikkausdata voi olla käytännössä nykypäivää"
Tämä on hyvä: "Aikasarjadatallakin yritetään selvittää usein nykyistä käyttäytymistä menneen datan avulla eikä vain penkoa taloushistoriaa."
Se mennyt data on nimen omaan taloushistoriaa. Voi voi sinua! On tuo suomen kieli näköjään sinulle ongelma. Tai sitten jokin muu.
Tämä vielä parempi: "En ole koskaan sanonut, että tilasto on metodi"
Leikkaa-liimaa -lainaus omasta viestistäsi: "useita eri metodeja muutakin kuin tilastot"
Kuten aiemmin kysyin: Valehteletko tahallasi, vai sekoiletko vain? Katso ongelmista edellä. Ihan mielenkiintoisella tavalla tähän on yhdistettävissä törkeä heittosi "ryyppyputkesta". Ehkä kyse sinulla onkin vain siitä. Liian pitkä loma?
Et muuten vieläkään ole vastannut selkeisiin kysymyksiini, vaan keskittynyt lähinnä sekoilemiseen, trollaamiseen ja henkilökohtaisiin loukkauksiin, joihin viimemainittuihin sitten kyllästyttyäni vastasin samalla mitalla. Olivatko kysymykseni todella niin vaikeita, "professori" trolli?
Mutta jos kysymykseni:"Mitä tieteellisesti uutta "väikkärisi" muuten toi?" on typerän lapsellinen, niin olkoon niin. Tai ehkä rehellinen vastaus olisi liian nolostuttava (?).
Mahtava kisa, Jouko kyllä vei erä ja ottelupallon Brutukdesta!
Eräs tuntemani kauppamies sanoi minulle näistä viisasteluista: "silläaikaa kun te näpräätte kikkaillen teorioillanne joku toimii tehden rahaa" ja jatkoi: "ystäväni osti aikaa sitten upeat stereot luettuaan ensin satoja testejä, hän ei muusiikista tiedä paljoa, kun nytkään ei jouda kuuntelemaan kun hän esittelee ja lukee kavereille teknisiä hienouksia laitteestaan joiden toisto ylittää ihmiskorvan kuuloalueen".
Tästä olen kyllä eri
Tästä olen kyllä eri mieltä. Suomi on sen verran kallismaa, ettei täällä työntekeminen ole kannattavaa. Tämä taas johtaa siihen, että kaikki hajoaa käsiin ja velkataakka vain jatkaa kasvamistaan. Suomessa kokeilee yrittämistä joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä todetakseen vain, ettei elle 1 000 euron tuloilla tule toimeen ja varsinkin työmäärään nähden.
Itselleen ei voi maksaa palkanilisiä kuten julkisella sektorilla 1/3 osa tuloista. Veroja ei voi myöskään kierättää itselleen kuten julkisella sektorlilla. Tämän vuoksi 1 000 euron tulot on julkisella sektorilla 2 500 euron tulot palkanlisien ja veronkiertämisen vuoksi.
Yrittämmisen autuus
Yrittämisen autuutta korostetaan nuorille ja työttömille nimen omaan siinä tarkoituksessa, että perinteisestä hyvinvointivaltiomallista päästäisiin eroon. Jos yrittäminen jollain alalla ei kannata, niin se ei kannata. Palkat eivät kuitenkaan ole irrallisia, vaan sidoksissa toisiinsa. Tehokkaimmin yrittäjyyden Suomesta on tuhonnut verojen leikkaukset, tulonsiirtojen leikkaukset ja tuloerojen kasvu.
Tämä on tilastohistoriallisesti helppoa osoittaa. Myös syy on ilmeinen: Tulonsiirtojen leikkaaminen heikentää massojen kulutuskysyntää, ts. työllisyyttä ja yrittämisen menestymismahdollisuuksia. Sen sijaan se lisää suurituloisten jo ennestään suuria tuloja, keskittää varallisuutta ja vähentää työllisyyttä.
Usein unohdettu fakta on, että eri alojen tuottavuus vaihtelee
luonnostaan valtavasti! On siis aloja, joilla ei pääse palkoille vaikka painaisi 24/7/30/12/bis elinikäodote.
Jollei yritys pysy kuolemanlaakson jälkeen pystyssä normaalilla 8 tunnin panoksilla, kannattaa miettiä alan vaihtoa. En nyt puhu taiteilijoista ja sen tyyppisistä jukertajista, joille työ on samalla harrastus
Aika tyhjentävästi todettu
Yrittäjyys onkin usein saman lainen elämäntapaammatti kuin vaikkapa maalaustaide. Ja tosiaan, jos se ei kannata, se pitää lopettaa.
Ongelma on, että nykyisin jo kouluissa opetetaan yrittäjyyden olevan jotenkin "hienoa" ja myös väistämättä tuottavaa, mikä on tietysti lähes lastensuojelurikos.
J.H.:"Jos yrittäminen jollain alalla ei kannata, niin.."
J.Heyno:"Jos yrittäminen jollain alalla ei kannata, niin se ei kannata"
Jostain on syötetty uusyrittäjille ihme oppia että yritys pystyyn ja raha juoksee. Ja eihän yrittämisen lähtökohtanakaan ole mikään "takkutulos" kun siihen ryhtyvän on ymmärrettävä pelin henki, voit menestyä ja vaurastut tai et ja menetät jopa kaiken.
Jos et menesty, niin syitä on monta mahdollista: sinä itse ja väärät toimesi, myyt jotain jota muut ei tahdo, väärä konsepti jne.
klassinen esimerkki "väärästä myyntitavan innovoinnin puutteesta vuosikymmenien takaa menneisyydestä, OVISILMÄ:
keksintö jot alettiin myydä ei vain käynyt kaupaksi, ei millään, viimeisellä tuli kaveri joka osti pilkkahinnalla koko satsin, mietti millä saisi kaupaksi, keksi mainosidean : Silmä jolla voit nähdä oven läpi...menekki räjähti nousuun...päätyen lähes jokakodin ovessa olevaksi...vähällä oli painua kaatopaikalle unhoon..noin pienestäkin se voi olla kiinni!
Mitä on velka! Miettikää, jollei selviä, tässä vastaus
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Velan+veljet/1135267707311
VALTIO PIILOSSSA
Kuka luottaa luottoluokittajiin. niillä on vuoden takainen näyttö osaamisestaan kreikasta. Kaikki tietää,että hallitusohjelma on pielessä, ohjelma johtaa vain velkataakan kasvuun, Rakenteisiin asioihin tulee puuttua, ja siinä on ensimmäisenä kansainvälinen kilpailukyky. Saksasta olisi opittavaa.
EU-valtioiden tulisi ottaa pankeilta pois tai ainakin rajoittaa"rahanpainatusoikeutta" ja ottaa se itselleen. Silloin valtioiden taset olisi helpompi hoitaa.