- Kuva: EPA / All Over Press
Sveitsin frangi on vahvistunut voimakkaasti viime päivinä.
Sveitsin keskuspankki on yllättäen laskenut ohjauskorkoaan tarkoituksenaan hillitä Sveitsin frangin vahvistumista.
Frangi on noussut ennätysvahvaksi Euroopan velkakriisin ja Yhdysvaltain taloushuolien seurauksena ja Sveitsin keskuspankki on nyt saanut tästä tarpeekseen.
Markkinoilla on viime aikoina etsitty turvasatamia, ja myös esimerkiksi kullan hinta on pompannut 1670 dollariin unssilta. Euroopassa huoli on kasvanut Italian ja Espanjan tilanteesta. Molempien maiden valtionlainojen korot lähestyivät eilen kriittisenä pidettyä seitsemän prosentin rajaa.
Sveitsin keskuspankin mukaan liian vahva frangi uhkaa maan talouden kehittymistä ja hintojen vakautta. Pankki sanoo, että viimeisten viikkojen aikana Sveitsin talouden näkymät ovat heikentyneet merkittävästi frangin voimakkaan vahvistumisen takia.
- SNB (Sveitsin keskuspankki) ei siedä jatkuvaa rahatalouden kiristymistä ja ryhtyy siksi toimiin vahvaa Sveitsin frangia vastaan, keskuspankki sanoo lausunnossaan.
SNB aikoo painaa kolmen kuukauden Libor-koron niin lähelle nollaa kuin mahdollista, kun se nyt on 0,25 prosenttia.
Kommentit
Hmmm...
Sveitsillä on positiivinen ongelma...
Ahaa, selitys Kataisenkin toimille
Taloutta pitää heikentää, jottei käy liian kuumana. Katainen toimii näin hiki hatussa (=illuusio, hattu jota ei ole),onkohan Katainen tai Urpilainen laihduttamassa? :)
Täältä löytyy selitys käytökselle:
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/114421-eiko-paino-putoa-%E2%80%93-hurj...
Kuurot hallituksessa
Taisi eräskin oppositiojohtaja kevät-talvella verrata Euroa valuuttana yhdenkoon lippalakkiin, joka ei sovi euromaiden erikokoisiin päihin. Vallanpitäjiä tämä on naurattanut, mutta vanha viisaus tietää, että se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Tokkopa Soini viimeksi
Tokkopa Soini viimeksi nauraa. Jos Soini on oikeassa, niin ainoat jotka nauravat ovat tietyt (onneksi vähemmistössä olevat) nettifoorumeilla ääntä pitävät persukannattajat, joille on tärkeämpää että oma puoli on oikeassa, kuin että asiat olisivat hyvin.
Soinin oikeassa olon ei pitäisi naurattaa ketään.
Niin kyllä siinä
vaiheessa kun pääministerikin toteaa että nyt on lorun loppu, niin ei paljon naurata. Rahaakin ja takuita on upotettu suomalaisten veronmaksajien selkänahasta saamatta mitään korvausta. Katkera paikka. Itkeäkin on ihan turha, se ei enää auta.
Nyt teit itestäs naurun kohteen, nimperi
ei kai tässä ketään naurata jos maa pilipali kuralla, hei c´moon, toi oli lapsellinen populisti heitto, buuuu!
Nauraakohan Katainenkaan kohta
puhumattakaan eriasteisista nyökyttelyistä ja niskalenkeistä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080414158112_uu.shtml
Kun puhumme maailman
Kun puhumme maailman velkakriiseistä, niin seuraava esimerkki kuvaa dialogin tasoa:
"Mies lähtee Alpeille ajelulle autolla, jossa ei ole jarruja. Mies ajaa ulos tieltä. Media ja poliitikot syyttävät kuskia. Kuski on vaihdettava, jotta auto ei suistuisi seuraavalla kerralla taas tieltä. Tai ehkäpä syynä on auton renkaat, valot tai väri, jotka pitää vaihtaa. Kukaan ei osaa epäillä jarruja. Kukaan ei ikinä puhu jarruista! Jarrut ovat tabu, joista ei saa puhua"
Samalla tavalla on huvittavaa seurata median ja poliitikkojen arvioita velkakriisistä. Kukaan ei osaa epäillä itse rahajärjestelmäämme. Kukaan ei ikinä kysy mistä raha tulee. Miten rahajärjestelmämme oikeasti toimii? Voiko edes teoriassa olla mahdollista maksaa velkoja pois? Raha on kulttuurimme sokea piste!
Kaikki raha luodaan velkana. Raha = velkaa = rahaa = velkaa = velkaa. Ja koska kaikki raha luodaan velkana koron kera, kierrossa on aina vähemmän rahaa kuin on velkaa. Tämän takia ollaan koko ajan kusessa ja pitää ottaa enemmän velkaa, jotta vanhoja velkoja voidaan maksaa pois. Ja mitä poliitikkoihin tulee, niin niillä ei ole mitään todellista valtaa, koska joutuvat tekemään sellaisia päätöksiä, jotka mielyttävät rahan luojia (pankkeja). Ketjun yläpäässä ovat luottoluokitusyhtiöt, joidenka sana on se jonka mukaan täällä kansakuntia kohdellaan. Siis yksityiset firmat viimekädessä päättävät miten kansakuntien tulee toimia.
Lopuksi vielä sitaatti:
"On vain hyvä etteivät ihmiset ymmärrä vallalla olevaa pankki- ja rahajärjestelmäämme, sillä jos he niin tekisivät, maassamme olisi vallankumous ennen huomisaamua."
-- Henry Ford --
raha = velkaa =raha
Kun puhumme maailman velkakriiseistä, niin seuraava esimerkki kuvaa dialogin tasoa:
"Mies lähtee Alpeille ajelulle autolla, jossa ei ole jarruja. Mies ajaa ulos tieltä. Media ja poliitikot syyttävät kuskia. Kuski on vaihdettava, jotta auto ei suistuisi seuraavalla kerralla taas tieltä. Tai ehkäpä syynä on auton renkaat, valot tai väri, jotka pitää vaihtaa. Kukaan ei osaa epäillä jarruja. Kukaan ei ikinä puhu jarruista! Jarrut ovat tabu, joista ei saa puhua"
Samalla tavalla on huvittavaa seurata median ja poliitikkojen arvioita velkakriisistä. Kukaan ei osaa epäillä itse rahajärjestelmäämme. Kukaan ei ikinä kysy mistä raha tulee. Miten rahajärjestelmämme oikeasti toimii? Voiko edes teoriassa olla mahdollista maksaa velkoja pois? Raha on kulttuurimme sokea piste!
Kaikki raha luodaan velkana. Raha = velkaa = rahaa = velkaa = velkaa. Ja koska kaikki raha luodaan velkana koron kera, kierrossa on aina vähemmän rahaa kuin on velkaa. Tämän takia ollaan koko ajan kusessa ja pitää ottaa enemmän velkaa, jotta vanhoja velkoja voidaan maksaa pois. Ja mitä poliitikkoihin tulee, niin niillä ei ole mitään todellista valtaa, koska joutuvat tekemään sellaisia päätöksiä, jotka mielyttävät rahan luojia (pankkeja). Ketjun yläpäässä ovat luottoluokitusyhtiöt, joidenka sana on se jonka mukaan täällä kansakuntia kohdellaan. Siis yksityiset firmat viimekädessä päättävät miten kansakuntien tulee toimia.
Lopuksi vielä sitaatti:
"On vain hyvä etteivät ihmiset ymmärrä vallalla olevaa pankki- ja rahajärjestelmäämme, sillä jos he niin tekisivät, maassamme olisi vallankumous ennen huomisaamua."
-- Henry Ford --
pääosin
tämä kaikki kirjoittelu on hupsuttelua..:) Moni toivoo, että huonosti kävisi (ks.TalSa), mutta maailma menee toisaalla ja on aina mennyt. Kuinkahan montaakaan koskisi jos maailmantalous kaatuisi? Noh, eipä juuri montaakaan sellaista, jotka aidosti olisivat huolissaan niistä työpaikkansa menettäneistä. Olemme välinpitämättömyyden todellisilla lähteillä.
Rikas tuli
Rikas turisti saapui keskellä lamaa pikkukylän paikalliseen hotelliin.
Hän asettaa 100 euroa vastaanoton tiskille ja lähtee katsomaan huoneita.
Hotellijohtaja lähtee saman tien 100-lappusen kanssa lihakauppiaalle maksamaan velkaansa..
Lihakauppias menee karjankasvattajalle ja maksaa samalla setelillä velkansa tälle.
Karjankasvattaja menee paikalliselle huoltamolle ja maksaa velkansa sinne.
Huoltamoyrittäjä menee kylän huoran luo ja maksaa tälle 100 euron velkansa.
Huora menee hotelliin ja maksaa velkansa sinne 100-lappusella.
Hotellijohtaja laittaa setelin takaisin tiskille.
Turisti palaa takaisin vastaanottoon. Hän ei pitänyt huoneista ja ottaa 100-lappusen takaisin.
Kukaan ei siis ansainnut mitään, mutta koko kylästä tuli velaton ja kaikki katsovat myönteisesti tulevaisuuteen.
huomiopalvelutalous
tai jotain sellaista: olemme palveluyhteiskunnassa, jossa kaikki vain palvelevat toisiaan. Kaikilla on vain osa-aikainen työ, joten ei ole mitään rohkeutta tehdä tulevaisuuden suunnitelmia, kuten rakentamalla oma talo nuorella parilla. Kaikilla on niin mukavaa, kun kampaaja tupeeraa tukkani ja iloinen rengasasentaja vaihtaa autoni renkaat. Postiluukusta kolahtaa taas HongKong ja Robin Hood mainos, joten saamme kaiken tosi,tosi halvalla, mutta ruohotrimmeri sylkäisee vaijerin nilkoille ensikäynnistyksellä. Syljemme tämän harmin jälkeen kadulle tultuamme suomalaisen työttömän päälle: "iljettävä loinen! mene töihin!" Vikahan olikin suomalaisen työntekijän, joka rohkeni pyytää samaa palkkaa kuin muissakin läntisen Euroopan maissa, mutta ei suinkaan kyvyttömässä firmassa, jolta putosi ajat sitten housut nilkkaan Neukkula-ajan jälkeen.
Sveitsin pankkiirit miestenhuoneessa yksimielisiä aivan kuten
mitä suomalaiset hiihtäjät totesivat kisojen jälkeen? – Meitä on kusetettu!