- Kuva: EPA / All Over Press
Euroopan unioni on alkanut vauhdittaa suunnitelmia kerätä lisää pääomia 16 pankille, jotka pärjäsivät huonosti kesällä EU:n alueella tehdyissä pankkien stressitesteissä. Asiasta kirjoittaa Financial Times.
Lehden mukaan pankkien odotetaan koettavan kerätä rahaa ensisijaisesti yksityisiltä sijoittajilta. Virkamiesten mukaan pankit saattavat kuitenkin tarvita valtioiden tukea. Ranskan hallitus saattaa ehdottaa, että pankkeja tuettaisiin EU:n 440 miljardin euron hätärahastosta, mutta muut jäsenvaltiot luultavasti kannattavat kansallisia toimia, Financial Times kertoo.
Listalla on seitsemän pankkia Espanjasta, kaksi Saksasta, Kreikasta ja Portugalista sekä yksi Italiasta, Kyproksesta ja Sloveniasta.
Euroopan pankkiviranomainen testasi kesällä 91 pankkia, ja miten ne selviäisivät niin sanotusta stressiskenaariosta. Yhdeksän pankkia reputti, ja niitä kehotettiin keräämään lisää pääomaa joulukuun loppuun mennessä.
Kommentit
Minullekin lisää pääomaa!
Kansantalous saa hyvin vauhtia rattaisiin, kun laitan kiertoon. "Hyvä sijoitus".
Lasketaan korkoa, miten se raha pyörittää myllyä ihan vaan vaikka 30 vuodelle. Sokeakin näkee, että kannattaa paljon paremmin kuin lahjarahat Kreikan läpi pankeille, - aseostoilla ja korruptiolla vähenettynä.
Jos olet satasen
velkaa pankille, se on sinun ongelmasi. Jos olet sata milliä velkaa pankille, se on pankin ongelma. EU:ssa tämä jälkimmäinen on kuitenkin ulkoistettu veronmaksajien murheeksi.
Mutta ei huolta! Euroherroilla riittää tekemistä. Jos yksi pankki pärjää omillaan, kyllä toiselle raha kelpaa. Pankkeja ja muita vippaamoita on euroalueellakin tuhansittain.
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/euroalueen_tilastoja/Pages/mfis_l...
Ulkoistetusti sisäistetty murhe
onkin se minkä Suomen kasööritkin ovat hyvin nielleet hyväksi diiliksi, ei omaa päätä, vaan pääomaa yhteishyvänä. krrr
Mä oksalla alimmalla
Juuri näin. Alkaa vahvasti näyttämään siltä, että ihmiset ovat taas olleet liian hyväuskoisia, poliitikot liian korruptoituneita ja pankkirit liian ahneita.
Selvä nokkimisjärjestys, jossa kansa on tietenkin alimmaisena.
Pankit ovat yrityksiä, jotka tähtäävät liikevoittoon
kyseessä on pankkien osalta vapaaehtoinen liiketoiminta, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa. Silti voitto- ja vastuuperiaate ei ole nykyisellään sidottu tulokseen ja vastuuseen. Eli kriisissä rahoja kerätään veronmaksajilta, mutta nousukaudella positiivista tulosta ei vastaavasti jaeta (EU:n) veronmaksajille. Ei palkkana, palkkioina, optioina, osinkoina tai muunakaan voittona.
Pankit voivat myös itse kerätä omaa vakausrahastoaan liiketoimintavastuun periaatteiden mukaisesti eri talouskausina ja niihin varautuakseen.
On outoa, jos mielikuva on että liiketoiminnasta vastaavat ihmiset eivät itse ole vastuussa tuloksesta toisin kuin ne, joilla ei ole osaa eikä arpaa asiassa.
Palkitsemisjärjestelmää voitaisiin myös kehittää niin, että vastuussa olevien ihmisten tulo- ja palkkiotaso ei vain nousisi nousukautena vaan lisäpalkitsemisjärjestelmät korreloisivat myös kun tulos on heikompi. Tämä tekisi päätöksenteosta vastuullisempaa mm. riskien osalta.
Jos yhteisiä varoja käytetään riskitilanteissa liiketoiminnan vakauttamiseen, pitäisi niistä vähintään seurata myös normaalia sijoistustoiminnan kaltaista voittoa parempina aikakausina, eli esimerkiksi osinkoja (myös vero)varoja sijoittaneille.
Ja jos järjestelmä on liiketaloudellisesti toimiva siihen voi kannattaa sijoittaa, mutta jos järjestelmä ei toimi siihen voidaan syytää vaikka miljardeja vain siirtäen ongelmia edelleen. Kannattavuus on siis kaikkien intresseissä ja kannattamatonta järjestelmää ei kannata ylläpitää.
Entäs tämä AAA-luokan ehdotus
Eu-komissaari Viviane Reding haluaisi vielä terveiden, AAA-luokituksen omaavien maiden lainaavan näille ongelmamaille omalla riskillään.
Että siitä vaan Suomikin Italialle rahaa halvalla korolla lainaamaan, ilman vakuuksia. Italian julkinen velka on 5-kertainen Kreikkaan verrattuna.
BNP Baripas Ranskassa hakee jo lisärahoitusta arabeilta.
Eli kohtahan se rytinä alkaa, mutta poliittisia päätöksiä ei saada. Merkel (= demokratia ?) tutisee kannatuksen hävitessä. Suomen mallioppilas-poliitikot jauhavat vanhaa levyään (paitsi tietysti Lipponen, joka aikanaan vakuutti "markka säilyy").
Kaksi tapaa systeemikriisin ehkäisyyn
Pohjoismaisessa finanssikriisissä 90-luvun alussa oli kaksi tapaa estää rahoitusjärjestelmän romahtaminen. Oli fiksu tapa, jota käyttivät Ruotsi ja Norja, ja sitten oli tyhmä tapa, jota käytettiin Suomessa.
Suomen typerä tapa sisälsi osittain pankkien pääomittamisen valtion varoista sekä tämän lisäksi roskapankin (Arsenal) perustamisen. Tähän roskapankkiin imuroitiin pankkien huonot luotot, jotka sitten maksettiin veronmaksajien piikkiin. Tämä tapa vei veronmaksajien varoja noin 4-5 miljardia euroa. Kansa siis maksoi pankkien töppäilyt.
Tämä tyhmä tapa vastaa karkeasti sitä, miten nykyisin hoidetaan Euroopan velkakriisiä eli pääomitetaan jonkin verran pankkeja, mutta suurin osa roskalainoista pistetään veromaksajien piikkiin näillä vakuusrahastoilla. Nämä vakuusrahastot (ERVV ja EVM) vastaavat roskapankkia.
Fiksu tapa, jolla Ruotsi ja Norja hoitivat homman käsitti pelkän pankkien pääomittamisen veronmaksajien varoilla. Pääomittaminen merkitsi tällöin pankkien osakkeiden ostamista, jolloin valtiosta ja sen kautta veronmaksajista tuli osakkaita. Kun kriisi meni ohi - niin hups - pankkien osakkkeiden arvot nousivat ja osakkeet myytiin markkinoilla jopa voitolla. Päinvastoin kuin Suomessa finanssikriisin hoito ei tullut maksamaan syyttömille kansalaisille juuri mitään.
Poliittisten päättäjien pitäisi nyt valita joko se fiksu tai typerä tapa hoitaa tämä kriisi.
Tässä on ideaa
Ottamalla sijoittajavastuu omistamalla pankkeja toteutuu myös demarien vakuusvaatimus. Vakuutena on pankkien osakkeita. Mausteeksi voisi ottaa Brasilian mallista pankin vastuuhenkilöiden henkilökohtainen taloudellinen vastuu. Bonukset voidaan myös periä takaisin, jos alkaa mennä huonosti.
Loputon miettiminen vie hallitsemattomaan kaaokseen. Jos huhut talletusten nostamisesta pitävät paikkansa, voi olla myöhäistä tehdä mitään. Se on dominopeli missä mustapekka jää veronmaksajille.
Taas väärin
<em>“lisää pääomia 16 pankille, jotka pärjäsivät huonosti ”</em>
Taas mennään perse edellä puuhun.
Tuki pitäisi antaa <em>hyville</em> pankeille eikä huonoille. Tällä tavalla ne voisivat omalla pääomalla yhdessä tuen kanssa pelastaa huonot pankit ostamalla ne pois.
<ul>Tässä vaihtoehdossa tosin huonojen pankkien epäonnistuneet johtajat menettäisivät hyväpalkkaiset (ja usein valtiolliset) työpaikkansa. – Ehkä heikkojen tukeminen on päivän trendi.</ul>
Tukeen käytettävä rahamäärä olisi murto-osa siitä, että tuetaan epäonnistujia.
Lisää?
Tämä kuvannee asiaa, veronmaksajaahan tässä viedään...
"Kuka Euroopassa
pelastetaan
Euroopassa käydään parhaillaan suurta yhteiskunnallista kamppailua. Taistelussa ratkeaa, kuka joutuu vastuuseen viime vuosien holtittomasta lainaamisesta ja velkaantumisesta.
Saksalaiset, ranskalaiset, brittiläiset ja yhdysvaltalaiset pankit ovat tienanneet muhkeita summia myöntäessään yhä suurempia lainoja heikoille euromaille, etenkin Kreikalle. Nyt ne haluavat, että euromaat tulevat täysimääräisesti apuun ja hoitavat velkaantuneiden maiden velat.
Professori Hudsonin mukaan finanssipiirien perusasenne on sama Yhdysvalloissa ja Euroopassa: otetaan rahat ja lähdetään käpälämäkeen."
http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/23/talouskriisi-mita-ja...
Näinhän se menee
Olen lukenut tuon Reinhart & Rogoff:n This Time Is Different-kijan. Siinä he ovat tutkineet finanssikriisejä jo peräti 1200-luvulta eikä vain 1800-luvulta kuten Taloussanomat väittää.
Kaikilla finanssikriiseillä on runsaasti yhteisiä piirteitä ja samalla tiettyjä erityispiirteitä. Yhteistä on löysän rahan kasaantuminen markkinoille, jota sitten erilaiset keinottellijat pankkijärjestelmässä käyttävät omien voittojensa haalimiseen. Tämä on ominaista myös nykyiselle kriisille, jossa sitten on omina erityispiirteinä nuo subprime luotot, luottojohdanaiset ja euromaiden velkaantuminen.
Kysymys on poliitikkojen ja rahoitusjärjestelmän yhdessä luomasta kuplasta, johon tavalliset kansalaiset ovat syyttömiä kuten Krugmankin toteaa.
Jos tällaisia kriisejä on esiintynyt jo 1200-luvulta lähtien, niin herää kysymys ovatko ne niin sitkeästi taloudellisessa rakenteessa, että niitä on kertakaikkiaan mahdoton estää edes tiukalla rahoitusmarkkininoiden säätelyllä?
Ehkä?
Tuossa Talsan uutisessa tarkoitetaan enemmän tätä nykyikaisen talouden muotoja ja mahdollisuuksia globalisaatioineen, onhan globalisaatioitota ollut ennenkin, 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ne vain ovat johtaneet lamoihin ja lopulta maailmansotiinkin, sen jälkeen taloutta kesytettiin demokratialla, kuten toimittajat Martin ja Schuman aikoinaan kirjoittelivat Globalisaatioloukku kirjassaan...70-luvun jälkeen demokratia (sääntely) on osin vähentynyt ja talous ottanut määräysvaltaa.
"Kehityksen pyörä on kirjoittajien mielestä kääntymässä taaksepäin. Kun aikanaan kapitalismi kesytettiin demokratialla, niin jatkossa demokratia väistyy kapitalismin raaimpien muotojen tieltä"
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/6.maaliskuu/GLOBE998.HTM
Mitä tarkoitetaan demokratialla?
Yksi keskeinen kysymys on, mitä on demokraattinen talous? Tarkoitetaanko sillä demokraattisesti valittujen poliitikkojen ohjaamaa taloutta. Tällöin pitäisi sanoa suoraan, että kyse on sosialismista erotuksena hajautettuun markkinatalousjärjestelmään. Tuo demokratia on aika epämääräinen käsite.
Joka tapauksessa, kuten totesit, varsinkin rahoitusmarkkinoiden säätelyn otteen kirpoaminen on yksi keskeinen tekijä nykyisessä kriisissä. 1930-luvun laman jälkeen pankkeja alettiin säädellä mm. perustumalla talletusvakuutusjärjestelmä, joka stabiloi rahoitusmarkkinoita. Tämä rauhoitti tilanteen pitkäksi aikaa.
Tämän jälkeen erilaiset finanssi-innovaatiot mahdollistivat säätelyn kiertämisen mm. varjopankkijärjestelmän kautta, mikä ei kuulunut säätelyn piiriin. Finanssimarkkinoilla tapahtuu jatkuvaa kilpavarustelua rahoituslaitosten harjoittaman säätelyn kiertämisen sekä säätelyn kiristämisen välillä. Aukotonta järjestelmää ei ole näköpiirissä.
Koska rahoitusmarkkinat ovat kansainväliset ja raha liikkuu nopeasti bittiavaruudessa sinne, missä säätely on lievintä, finanssimarkkinoiden saaminen "demokraattiseen" valvontaan edellyttäisi lähes koko maailman finanssijärjestelmän sosialisointia. Tätä on pidettävä aika utopistisena tavoitteena.
Mitä tulee tuohon kehityksen pyörään, niin arvostettu taloustieteilijä Taylor on todennut, että kyse ei ole mistään trendistä tiettyyn suuntaan, vaan maailmantaloudessa on aina tapahtunut muutaman kymmenen vuoden välein aaltoliikettä julkisen säätelyn ja vapaiden markkinoiden suhteessa. Kun sosialismi epäonnistuu, palataan enemmän markkinaohjautuvuuteen. Kun markkinat pettävät lisätään julkista ohjausta jne... Tämä on jatkuvaa vaihtelua.
Miten tuo
Miten tuo talletusvakuujärjestelmä aikoinaan toimi ja onko mitään syytä miksi se ei nyt toimisi ?
Talletusvakuutusjärjestelmällä...
taatiin ja taataan edelleenkin se, että pankkien konkurssitilanteessa tallettajat eivät menetä rahojaan, vaan he saavat korvauksen yhteisestä rahastosta. Tämä ehkäisi pankkipaniikkeja eli sitä, että tallettajat alkaisivat yht'äkkiä nostamaan talletuksia pankeista yleisestikin laajassa mittakaavassa. Tällöin pankkijärjestelmä romahtaisi.
Se ei toimi enää samalla tavalla, koska rahoitusmarkkinoiden muutoksen jälkeen pankit eivät hanki enää varoja pelkästään tallettajilta, vaan kasvavassa määrin ns. interbank markkinoilta eli ne lainaavat toisilleen. Jos markkinoille syntyy epäilyksiä, että joillakin pankeilla on taseissaan saatavina runsaasti ns. roskaluottoja (kuten nyt esim. Kreikka-lainoja), pankit eivät uskalla enää lainata rahaa toisilleen, jolloin merkittävä osa pankkien varainhankinnasta tyrehtyy ja ollaan finanssikriisissä. Tämä on nykyinen tilanne.
Talletusvakuutusjärjestelmä ei siis toimi enää alkuperäisellä tavalla pankkien varainhankinnassa tapahtuneen jyrkän muutoksen vuoksi.
Epämääräinen
"Tuo demokratia on aika epämääräinen käsite."
Ehkä niinkin, Korten toteaa, että "Markkinatalous ilman sääntelyä ei ole markkinataloutta
Korten myös varoittaa sekoittamasta todellista markkinataloutta nykyiseen maailmanlaajuiseen kapitalismiin.
- Globaalin kapitalismin suhde markkinatalouteen on kuin syövän suhde ihmiskehoon. Syöpä kehittyy, kun yksi solu unohtaa olevansa osa kokonaisuutta ja ryhtyy kasvamaan hallitsemattomasti. Lopulta se tuhoaa koko kehon
- Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta vaihtoehto on demokratia ja markkinatalous"
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/30.lokakuu/MARK4298.HTM
Jokseenkin näin sen myös näen.
No nyt ymmärrän
"Ehkä niinkin, Korten toteaa, että "Markkinatalous ilman sääntelyä ei ole markkinataloutta"
Markkinatalous ilman säätelyä ei todellakaan ole markkinataloutta vaan raakaa kapitalismia. Tässä olen todellakin samaa mieltä.
Markkinataloutta tulee säädellä pääasiassa siten, että asetetaan tiettyjä rajoituksia ja luodaan kannustimia (demokraattisesti), mutta ei siten, että poliitikot suoraan ohjaavat taloudellista toimintaa. Varsinaisen vaihdannan ja hinnanmuodostuksen tulee kuitenkin tapahtua markkinoilla hajautetusti.
Juuri näin
kuten sanoit:
"Markkinataloutta tulee säädellä pääasiassa siten, että asetetaan tiettyjä rajoituksia ja luodaan kannustimia (demokraattisesti), mutta ei siten, että poliitikot suoraan ohjaavat taloudellista toimintaa."
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55308-vaarat-vast...
Niin valtavista tulonsiirroista on kyse,
että normaali järjellä varustettu on kadottanut suhteellisuuden tajun viimeistään tässä vaiheessa.
Miljardi sinne ja miljardi tänne...pikkurahaa.
Vakuuksien tuplaus ei ole mikään läpihuutojuttu.
Suomalainen veronmaksaja työskentelee jo nyt yli puoli vuotta vuodesta valtiolle veroja maksellessa suoraan ja välillisesti. Tämä lisävakuus vastaa muutamaa kuukautta verotaakka lisää vuodessa.
Pitäisköhän lisätä kuukausia vuoteen että verottaja saisi rokottaa vielä loputkin. Olemme kohta kaikki valtion palveluksessa ja sen järjestämässä velkavankeudessa. Tätäkö tämä demokratia on.