Tässä on suomalainen puuihme – ”Täysin uniikki”

Sevillan vanhan kaupungin katujen yli on pingotettu kankaita. Ne varjostavat paahtavalta auringolta. Kadulla vaeltavilla turisteilla ja kaupunkilaisilla on uusi kohde – keväällä valmistunut kaupunkikeskus Metropol Parasol. Puusta tehdyt päivänvarjot yllättävät niitä erikseen katsomaan tulleenkin.

Kuusi ”päivänvarjoa” muodostavat yhden maailman suurimmista puurakennuksista. Etelä-Espanjaan toimitti puun Suomesta Metsäliitto, jonka tehtailla Saksassa syntyivät ainekset nähtävyydelle. Puun syyt eivät hivele silmää, mutta rakennus on vaikuttava.

-Puu on pinnoitettu kestämään pitkäaikaiset rasitukset vaativassa ilmastossa. Ihmisillä on harhaluulo rakentamisesta pelkästään puun vuoksi. Kyse on etenkin materiaalin keveydestä, lujuudesta ja kertopuun tarjoamista poikkeuksellisista arkkitehtonisista mahdollisuuksista. Teräsrakenteisena tämä painaisi valtavasti enemmän, kertoo valmiin rakennuksen näköalatasanteella johtaja Ole Salvén Metsäliitosta.

Metropol Parasol sijaitsee Espanjan Sevillassa, kirjaimellisesti vanhan roomalaisen kaupungin päällä. Historian kerroksista on kaivettu esille roomalaisten talojen olohuoneet, atriumit, ja antiikin ajan torin kalakauppiaiden myyntialtaat. Maanalaisen pysäköintitalon tilalle tehty museo viivästytti rakennustöitä muutamalla vuodella. Toisella mokomalla rakennuksen valmistumista pitkittivät lujuuslaskelmien haasteet. Kolmiulotteinen kantava rakenne ja geometrinen muoto vaativat niin suunnittelijoilta kuin rakentajilta taitoja. Pienetkin muutokset kertautuisivat koko rakennuksessa.

-Rakennusvaihe aloitettiin molemmista päistä. Kun 145 metrin päässä toisistaan edenneet kappaleet liitettiin toisiinsa, eroa ei ollut muutamaa millimetriä enempää, sanoo Sacyr-rakennusyhtiössä projektista vastannut Mariano Peláez Cervantes.

Ainutlaatuinen rakennus

Rakennusyhtiöllä on kokemusta jättiprojekteista. Suurin työ on tällä hetkellä Panamassa, jossa yhtiö rakentaa uutta kanavaa.

-Metropol Parasol on uniikki. Toista ei tule. Tämä eroaa Guggenheimin mainetta saaneesta museorakennuksesta siinä, että Bilbaon museonkaltaisia rakennuksia on useampia. Konsepti oli selvä, Cervantes sanoo.

Sevillan kaupunki tilasi keskuksen vanhan kaupungin Plaza de la Encarnación -aukion elävöittämiseksi vuonna 2004. Kerrostalojen väliin sovitettu kulttuurikeskuksen ja kauppahallin risteytys sopii tilaansa, mutta jakaa mielipiteet. Viereisiä taloja on tyhjillään ja huoneistoja myytävänä. Espanjan taloustilanne on vaikea, mutta syytä on varmaankin myös siinä, ettei uuteen rakennukseen ole ollut helppo tutustua.

-Aluksi työmaalla oli poliisivartiointi ilkivallan estämiseksi. Rakennustöiden edetessä vastustus kuitenkin pieneni, Cervantes selvittää.

Rakentamisesta päättämässä ollut kaupunginjohtaja ehti päivävarjojen avaisiin keväällä, mutta äänestäjät eivät antaneet hänelle jatkokautta.

Noin 80 miljoonaa euroa maksaneen Parasolin lujuus on mitattu ja testattu. Espanjan lakien mukaan rakennuksen kestäminen on sen arkkitehdin saksalaisen Jürgen Mayer H:n vastuulla.

Lämpö yksi rakentajien haasteista

Etelässä on tapana sanoa, että vain hullut ja turistit hakeutuvat aurinkoon. Sevillassa riittää aurinkoista kuukausikaupalla. Lämpötila saattaa kohota jopa yli 40 asteen useammaksi päiväksi. Näissä olosuhteissa vaadittiin erityisosaamista. Parasolia varten kehitettiin oma liimatyypinsä, jota on testattu ääriolosuhteissa. Rakennuttaja vakuuttaa, että rakennus kestää. Puuntoimittaja uskoo, että hanke kannatti.

–Jotta puurakentaminen olisi kannattavaa, arkkitehdin täytyy suunnitella rakennus puulle aivan alusta lähtien, Salvén sanoo.

Sevillan päivänvarjojen toteuttamiseen tarvittiin uskallusta. Rakennuttajalle Metsäliiton Puutuoteteollisuutta osasi suositella maailman korkeimpia rakennuksia suunnitteleva Arup. Arupin ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden (kansainvälisesti Finnforestin) suunnittelijat kehittivät liimattuihin terästankoihin perustuvan liitosmenetelmän, joka samalla optimoitiin nopeaa asennusta varten.

Pärjääminen näyttävissä projekteissa on tärkeää, mutta tavoiteena on myydä suomalaisia puutuotteita perinteiseen rakentamiseen: asuintaloihin, kouluihin ja varastoihin. Metsäliitto räätälöi CLT-levyn, jättiläisen vanerin, vaikka jokaiseen kohteeseen. Rakennuttajaksi tai talotehtaaksi Finnforest ei halaja.

Puu on ekoa, mutta Suomessakin sen kehittäminen rakennusteollisuudessa vaatii työtä. Puu ei sinänsä ole halpa eristysmateriaali. Kiistely betonivalmistajien kanssa rakennusmateriaalien ympäristöarvoista ja energiankulutuksen laskemistavasta jatkuu vahvojen lobbaajien välillä.