- Kuva: Posiva/Jussi Partanen
Tähän Olkiluodon alla sijaitsevaan onkaloon Fennovoima haluaa sijoittaa jätteensä. Onkalon louhinut Posiva vastustaa.
Kiista ydinjätteiden loppusijoituksesta Suomeen leimahti jälleen liekkiin, kun Fennovoima ilmoitti eilen rakentavansa Suomen kuudennen ydinvoimalan Pyhäjoelle.
Fennovoima ei ole toistaiseksi ratkaissut sitä, mihin sen voimalan ydinjätteet sijoitetaan. Yhtiö olettaa, että se saa haudata Olkiluotoon rakennettavaan Posivan onkaloon.
- Posiva sai vuonna 2001 eduskunnalta periaatepäätöksen, jonka mukaan Olkiluotoon sijoitetaan Suomessa syntyvä ydinjäte. Meidän mielestämme ei ole mitään järkeä suunnitella toista loppusijoituspaikkaa ennen kuin ensimmäistäkään on rakennettu, Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen sanoo Uudelle Suomelle.
Posiva on toistellut koko Fennovoiman projektin ajan, etteivät uuden yhtiön jätteet mahdu Olkiluodon onkaloon. Onkaloon on toistaiseksi suunniteltu Teollisuuden Voiman ja Fortumin jätteet.
Fennovoiman on ratkaistava jäteongelma vuoteen 2016 mennessä. Kettunen ei pidä aikataulua kovin tiukkana.
"Keskustelut alkavat"
Tänään elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoi Ylen Aamu-tv:ssä aloittavansa keskustelut Fennovoiman jätteiden sijoittamisesta "lähiaikoina". Häkämiehen mielipide on, että Posiva ja Fennovoima voivat tehdä yhteistyötä, "vaikka jätteitä ei sijoitettaisi samaan luolaan".
Fennovoiman Kettunen huomauttaa, että kukaan ei tiedä, kuinka paljon tilaa Olkiluodossa on. Posiva on tutkinut Olkiluodon maaperän soveltuvuuden 12 tonnille radioaktiivista jätettä. Tutkimuksia suuremmasta määrästä ei ole julkaistu.
Ministeri Häkämies kuitenkin sanoo, että Posivaa ei voi pakottaa huolimaan Fennovoiman jätteitä. Häkämies ei sulje pois mahdollisuutta rakentaa Suomeen myös toinen loppusijoituspaikka.
Posiva ilmoitti tänään jatkavansa yhteistyötä ruotsalaisen SKB:n kanssa ydinjätteen käsittelyssä. SKB aikoo rakentaa loppusijoituspaikan Ruotsin Oskarshamniin. Paikan rakennuslupa päätetään Ruotsissa vuonna 2014, ja jos lupa hyväksytään, loppusijoitus alkaa vuonna 2025.
Posivan aikataulu on tiukempi. Olkiluodon onkalon lopullinen rakennuslupa tulee hallitusken käsiteltäväksi ensi vuonna. Onkaloon ensimmäiset jätteet sijoitettaisiin vuonna 2020.
Jos Fennovoiman voimalaprojekti etenee aikataulun mukaan, Pyhäjoen ensimmäiset loppusijoitukset tapahtuvat 2050-luvulla.
Kommentit
Fennovoima voisi pumpata muutaman vedellä täyttyneen vanhan
käytöstä poistetun kaivoksen omaksi onkaloksi. Valmiit kuilut ja turvallista kallioperää kosolti. Tulee tuplasti halvemmaksi kuin uuden kaivaminen.
Sitten kun varasto on täynnä - antaa veden taas nousta onkalossa, ja kas-- ilmainen jäähdytyskin on siten keksitty!
Oivaltavaa ja ekologista.
Aika iso asia
Tilkkutäkkihallituksen vaali/hallitusohjelmapetoskin on pientä vähintään 300 000 vuoden ydinjäteongelman rakentamisen rinnalla.
Vedet nousevat pian. Sekä ydinvoimalat että niiden jätteet käyvät meren pinnan alla. Kukaan ei pysty tietämään perustellusti, kuinka kallio halkeilee ja liikkuu seuraavan esim. 500 000 v. aikana aikana.
"Maailma muuttuu, Eskoseni!"
Jos joku säilyy hengissä ja siirtyy keräilytalouteen, hänen antioksidanttipitoisuutensa luultavasti ehkäisee Onkalon ja hällä-väliä-voimaloiden vuotojen aiheuttamat kromosomivauriot, mutta ei ehkäise huomenna ehkä tapahtuvaa ydinvoimalaonnettomuutta, koska sitä pitoisuutta ei tavan elämää viettävällä, esim. suomalaisella, ole.
Hieno oletus. Eikö asioista
Hieno oletus. Eikö asioista kannattaisi ottaa etukäteen selvää? Varsinkin kun käsittääkseni Olkiluodon onkalo on mitoitettu Olkiluodon tarpeisiin.
jaa eikö Fennovoimassa osata laskea maailman tapahtumia
30.000 vuotta eteenpäin? Millaista peruskoulua he ovat käyneet? Kyllä tuollainen laskelma nyt syntyy esim Fortumissa alle aikayksikön vaikka tupakkiaskin kanteen
Koko voimala maan alle
Miksei sitä voi koko voimalaa rakentaa maan alle tarpeeksi syvälle?
Kun voimalan kilometrit tulee täyteen, niin viimeinen joka poistuu sammuttaa valot ja laittaa oven kiinni. Jonka jälkeen valetaan kaikki kulkuaukot umpeen ja vóila, ydinvoimala on loppusijoitettu.
Onkalokin
on ihan eri tason ratkaisu, kuin Saksassa jätteiden vieminen hylättyyn suolakaivokseen valmiiksi trukin sarvilla puhkotuissa peltitynnyreissä. Käuanko peltitynnyri kestää suolan syövytystä? (Se riippuu veden määrästä)
esim Kristiinankaupungin susiluolassa asuttiin varmuudella jo
75.000 vuotta sitten! Kyllä alueella on osattu!
http://www.nba.fi/fi/susiluola
Varmuudella?
Muinaistiedon harrastajana en ole saanut itselleni varmuutta susiluolan asumisesta. Todennäköistä se on ehdottomasti.
Olen käynyt fiilistelemässäkin luolan edessä olevan äärimmäisen ruman aidan takana. Milloin päättyy kaivinkoneukkojen ympäristöterrori? Kaikki eivät halua olla tajuttomien ukkeleiden murske- ja jätekasojen ympäröimänä.
"Asia selvä..." Ei ole! Meitä kauneuden rakastajiakin riittää paljon.
Onkohan yksikkö oikein?
"Posiva on tutkinut Olkiluodon maaperän soveltuvuuden 12 tonnille radioaktiivista jätettä."
Ydinpolttoaineen tiheys on suurempi kuin lyijyllä. 12 tonnia on siis alle kuutiometrin kokoinen klimppi.
Yksikkö ei voi olla mitenkään oikein, kun ydinvoimala tuottaa käyttöikänsä aikana lähes omakotitalon kokoisen klimpin käytettyä polttoainetta.
12 tonnia...
...kuulostaa kovin pieneltä määrältä. Lieneekö oikein?
12 000 tonnia
http://www.tvo.fi/ytimekas/0108/posiva_yva.html
Kuulostaa oikeammalta
Tuo arvo voi jo olla tottakin.
Hassua vain, että asia ilmoitetaan vain tonneissa.
Kuutiometri olisi havainnollisempi mittayksikkö. Uraanin ominaispaino on noin 20, joten 12 000 tonnia / 20 = 600 m³.
600 m³ on sama asia kuin 120 m² kokoinen, 5 metrin korkuinen omakotitalo.
Aika pieni klimppi käytettyä polttoainetta vuosikymmenten aikana syntyy.
Matematiikasta on hyötyä
Sinähän asa harrastat samaa kuin minäkin eli suhteuttamista ja havainnollistamista.
Saksalaiset ottakooon omansa
Kysyn taas, miksi Saksaan ei saa tehdä ydinjätteen loppusijoitusta ja miksi se pitäisi ottaa Suomeen ? EON omistaa Fennovoimasta suuren osan, ottakoon myös jätteet, ei pelkkää energiaa ja rahoja.
Mitä tulee rakentamiseen, suurin osa rahoista menee ulkomaille.
eikös Saksassa ole vanhoja suolakaivoksia
nehän pysyy kuivina ikuisuuden. Tulevaisuudessa niitä käytetään terveysluolina; terveellistä suolahengitystä ja läpivalaisu samalla keikalla.
Valitettavan huono ennuste
Voitot yksityistetään ja vastuut yhteistetään.
Ei tarvitse taaksepäin katsoa, kuin 40 vuotta, niin ei sen ajan yrityksistä ole kovinkaan moni ollut jälkiään siivoamassa. Miten kuvitellaan, että voimalaitoksen tuotettua "halpaa" energiaa 30-40 vuotta, niin sen omistajatahot vastaisivat jälkihuollosta käytännössä ikuisuuden. Teoriassa se voisi olla mahdollista, kuten Olkiluodon onkalossa, mutta siis oikeesti - käytännössä !
Rehellisyyden nimissä täytyy uskaltaa sanoa, että loppusijoitus on maksa-rakenna-ja-unohda tyyppinen poliittinen hyväntahdon ele. Ei todellinen ratkaisu.
Ydinvoiman puoltajatkin tosiasiassa odottavat, että tiede kehittää kierrätysmenetelmän, jolla ydinjäte loppukäytetään ja jollakin tulevaisuuden kemiallisella reaktiolla saadaan muutettua vaarattomaksi.
Mutta miksi ydinvoima on ylivertainen ?
"Follow the money" - antaa ensimmäisen johtolangan.
Kuluttaja maksaa ensin markkinahinnan ja sitten verot siihen päälle. Jälkisijoituksesta sitten jälkipolvet maksavat jälkiveroa tavalla, jota nykyiset sukupolvet eivät vielä osaa edes ennustaa.
Ei mitään kiirettä
Uusi ydinvoimala alkaa tuottamaan käytettyä polttoainetta noin 10 vuoden kuluttua.
Sitä säilytetään ensin vesialtaissa noin 40 vuotta, eikä ole estettä säilyttää pidempäänkään.
Käytetty ydinvoimalan polttoaine voidaan sitäpaitsi kierrättää uudelleen ydinvoimalan polttoaineeksi siten, että 95% hyödynnetään ja vain noin 5% pitää loppusijoittaa.
Jos nyt viisastellaan.
Kaikki ratkaisut ovat loppusijoittamista. Sekin on aina väliaikaista.
Jotkut meistä surevat, kärsiikö Putin Venäjän ongelmista kuolemansa jälkeen? Minä ajattelen, kärsiikö ihmiset kulutusyhteiskuntamme romahtamisen jälkeen ydinjätteistämme. Sen aikajana on pidempi kuin mihin ihmisen laskupää riittää.
Elämme rahaa hyvin lyhyesti keräävässä tuholaiskulttuurissa.