Sunnuntai 27.5.2012

Kreikka-lainoista 60 % turpaan? ”Enemmän”

Luotu: 
11.10.2011 14:36
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Euron kriisi voi murskata koko järjestelmän, sanoo keskuspankin pomo.

Sijoittajat varautuvat jo yli 60 prosentin luottotappioihin Kreikka-lainoistaan. Tämä kävi ilmi viimeistään tänään, kun tiedotusvälineisiin levisi tieto euroalueen johtajien keskusteluista Kreikan velkakriisistä.

Ensinnä euroalueen puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker antoi itävaltalaiselle televisiokanavalle haastattelun, jossa hän sanoi sijoittajien vastuiden todennäköisesti kasvavan kesällä Kreikka-pakettiin sovitusta 21 prosentista.

Televisiotoimittaja kysyi Junckerilta tarkoittiko hän huhuja, joiden mukaan eurojohtajat pohtivat jopa 50-60 prosentin luottotappioiden toteutumista mahdollisessa velkojen leikkauksessa.

- Puhumme parhaillamme enemmästä määrästä, Juncker vastasi.

Myöhemmin Junckerin tiedottaja vahvisti kommentin Bloombergille ja Telegraphille.

Samaan aikaan Euroopan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti, että EU on ajautunut velkakriisin vuoksi järjestelmän kriisiin. Koko euroalue ja unionin yhtenäisyys on velkakriisin seurauksena vaarantunut, Trichet luonnehti tilannetta tiistaina.

- Yksittäisten maiden stressi on siirtynyt pieniltä mailta suurten maiden ongelmaksi, Trichet sanoi ja tarkoitti Ranskaa.

Ranskalais-belgialainen Dexia ajautui luotto-ongelmiin viime viikolla, kun sijoittajat lakkasivat lainaamasta sille enää rahaa. Nyt pelkästään Belgia tukee pankkia yli 90 miljardin euron luottotakauksilla. Vertailuksi Kreikan tuorein hätäpaketti tarjoaa noin 110 miljardia euroa lainatakauksia kokonaiselle valtiolle.

Dexia on erikoistunut rahoittamaan kuntia Ranskassa ja Välimeren maissa, eivätkä sijoittajat enää uskoneet pankin omaisuuden, kriisimaiden kuntien joukkolainojen, olevan kelpoa omaisuutta.

Dexian koko omaisuuden arvo on reilusti yli 500 miljardia euroa, ja sen kaatuminen on jo aiheuttanut miljardiluokat tappiot sijoittajille. Ranska ja Belgia ovat ilmoittaneet pilkkovansa pankin osiin ja ottavansa haltuunsa sen toiminnan.

Deadlineen 2 viikkoa

Kahden viikon kuluttua järjestettävä euroalueen hätäkokous on sekä Saksan Angela Merkelin että Ranskan Nicolas Sarkozyn mukaan viimeinen paikka korjata euron kriisi, ja kertaheitolla.

Nyt alkaneet puheet Kreikka-velkojen leikkauksista näyttävät suuntaa, johon sijoittajamarkkinat ovat jo pitkään katsoneet: Kreikka ajautuu todennäköisesti velkasaneeraukseen ja joutuu leikkaamaan suuren osan veloistaan.

Tällä hetkellä asiantuntijat uskovat, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömäksi ei kuitenkaan suista maata pois eurosta. Merkel ja Sarkozy ovat molemmat luvanneet, ettei Kreikkaa päästetä ulos eurosta. Tästä päättää kuitenkin myös Kreikka itse.

Sunnuntaina tavanneet Sarkozy ja Merkel ilmoittivat suurielkeisesti laittavansa pisteen euron kriisille viimeistään lokakuun lopussa ennen G20-maiden kokousta.

Kaatumisen seuraukset

Jos Kreikka todella leikkaisi julkista velkaansa 60 prosentilla tai yli, käynnistäisi se todennäköisesti pelätyn lumipalloefektin. Tällä hetkellä Kreikkaa ei ole luokitettu maksuhäiriöiseksi, joten ympäri Eurooppaa sijoittuvat saatavat eivät ole virallisesti tuottaneet luottotappioita.

Eurojohtajat ovat yrittäneet ratkaista velkaongelmaa pääomittamalla pankkejaan ja antamalla Kreikalle riittävästi hätälainoja, että maan valtionvelat eivät olisi lopullisesti määritelty tappiollisiksi.

Kuitenkin sillä hetkellä, kun Kreikka ilmoittaa jättävänsä osan veloistaan maksamatta, maa luokitellaan maksuhäiriöön, ja sijoittajien lainasuojasopimukset laukeavat. Tämä johtaa todennäköisesti Kreikan julkisen velan osto- ja myyntirulettiin, jonka seurauksista ei ole täyttä varmuutta.

Dexian viimeviikkoinen kohtalo näyttää tilanteen olevan jo todella lähellä.

Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa kyse oli yksityisestä investointipankista Lehman Brothersista. Elettiin vuoden 2008 lokakuuta, josta alkoi kaksi vuotta kestänyt finanssikriisi ja sitä seurannut lama.

Tällaisen tilanteen kehittymistä eurojohtajat ovat yrittäneet välttää erilaisilla vakausrahastoilla.

Telegraphin haastattelema analyytikko uskoo, että heti Kreikan perään kaatuisi Portugali, jonka 10 vuoden valtionvelka lähentelee 17 prosenttia ja joka on jo vakausrahaston sylissä.

Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Leila

ovat tietoisesti ottaneet kovia riskejä Kreikan suhteen ja uskoneet, että ne eivät joudu vastamaan riskinotostaan. Nyt näin näyttää käyvän, mutta unohdetaan se, että kyseessähän puhtaan markkinataloudellinen prosessi. Finanssisektori on tottunut ja halukas ottamaan kovia riskejä, mutta ei vastaamaan riskien toteutumisen aiheuttamista seurauksista.

A_L

No, onko ne lainat kiinni niissä Brittien, Ranskalaisten ja Saksalaisten loma-asunnoissa ?
Vai mitä niissä papereissa lukee ?
Mitä muuta siellä Portugalissa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa on sijoittajille niin arvokasta ja kannattavaa ollut, kuin lomakohteet ja usko loputtomaan turistivirtojen kasvuun varakkaiden suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ?

Kyllä pankkien velkapapereihin yleensä on tapana rahan käyttötarkoitus ilmoittaa, ettei nyt ihan pelkillä "Valten vakuuksilla" ( http://www.youtube.com/watch?v=7-jR0u5Aqkg ) ole huseerattu.

Aku

"Tällä hetkellä Kreikkaa ei ole luokitettu maksuhäiriöiseksi, joten ympäri Eurooppaa sijoittuvat saatavat eivät ole virallisesti tuottaneet luottotappioita."

...käyvät harvoin käsikynkkää, mutta nyt puhutaan jo aivan eri maailmoista. Kreikka ei saa enää markkinoilta velkaa MILLÄÄN korolla, eli se on tosiasiassa luokiteltu konkurssissa olevaksi.

frantisec

Pankit ja sijoittajat ovat toimineet EU:ssa määritettyjen riskinhallinnan ohjeiden ja säädösten mukaan. Päättävät poliitikot ovat itse päättäneet Basel II -säännöistä ja vakaraisuuden valvonnasta. Euroopan sijoitusmarkkinoita valvovien viranomaisten vastuulla on ollut seurata sijoitusmarkkinoiden tilaa ja vakavaraisuuden Basel II sääntöjen mukaista noudattamista.

Syypäänä ovat siis yksin poliittiset päättäjät ja johtavat virkamiehet, jotka ovat eurooppalaisten sijoitusmarkkinoiden vakavaraisuussäännöt aikanaan valmistelleet ja päättäneet. Pankit ja sijoittajat ovat sijoittaneet näiden ohjeiden mukaan. Niissä ei ole sanottu, että Kreikan lainoittaminen olisi mitenkään riskillisempää rahoitustoimintaa kuin sijoittaminen Saksan valtionpapereihin.

Suomi on ollut osasyyllinen näiden EU-säännöstön luomiseen. Vastuulliset ovat Valtionvarainministeriön, Rahoitustarkastuslaitoksen ja Suomen Pankin virkamiehet. Vastuullinen on valmistelun aikainen valtionvarainministeri ja Suomen Pankin pääjohtaja. Heille on kuulunut vastuu ja heidän on syytä nyt kantaa vastuu.

Suomen Pankki, hallitus ja nykyinen valtiovarainministeri eivät siis voi vetäytyä nyt enää rahoitusmarkkinoiden euroopanlaajuisesta vastuusta. Suomella on vääjäämätön osavastuu koko eurooppalaiseen rahoituskriisiin, jonka se on osaltaan säännöt hyväksyessään ollut aikaansaamassa.

Kotkanpoikii

oikeassa kirjoituksessasi,pukit kaalimaan vartijoina.Mielenkiintoista olisi tietää kuntatalouksien velat Suomessa myös,Valtion velan kasvun tekijät tunnemme pitkälti "kansanedustajan" titteliä käyttävistä,tosin iso osa luisti karkuun kun tajusivat missä mennään.Äänestäjätkin osaltaan vastasivat "ulosmarssista" usean ex.kansanedustajien kohdalla.

kansalainen k

"Pankit ja sijoittajat ovat toimineet EU:ssa määritettyjen riskinhallinnan ohjeiden ja säädösten mukaan. Päättävät poliitikot ovat itse päättäneet Basel II -säännöistä ja vakaraisuuden valvonnasta."

Onko Basel II - sääntöihin kirjattu, että pankkien lainatessaan ja sijoittajien sijoittaessaan ei tule käyttää lainkaan järkeään, vaan luottaa sokeasti näihin sääntöihin. Ja lainattava on, vaikka maan talousluvut osoittaisivat, että maan velkaantuu sitä vauhtia, ettei se kykene koskaan maksamaan velkojaan?
Maan vaihtotaseen yli- ja alijäämät kertovat maan velankantokyvystä. Kreikan vaihtotaseen alijäämät ts. kuinka paljon Kreikka on rahoittanut talouttaan ulkomaisella velalla: Vaihtotase 2004 -8,0 , 2005 -17,86 , 2006 21,37 , 2007 44,4 , 2008 51,53 , 2009 34,43 ja 2010 17,1 miljardia dollaria (lähde: CIA World Factbook).
Vientitulot samoina vuosina: 2004 5,9 , 2005 15,5 , 2006 18,54 , 2007 24,42 , 2008 29,14 , 2009 21,34 ja 2010 21,14 miljardia dollaria (lähde: sama). Luvuista käy ilmi, että Kreikka on joka vuosi (poislukien 2010) ottanut reippaasti enemmän velkaa kuin sillä on ollut vientituloja. Millä se siis voisi maksaa velkansa pois?

Niin, ei maksukyvytön ole hölmö, jos ottaa lainaa, vaan hölmö on se, joka maksukyvyttömälle lainaa. Mutta kaikkein hölmöin on se, joka maksukyvyttömän lainat takaa. Tämän olisi luullut tulleen selväksi suomalaisille parikymmenen vuoden takaisesta kotikutoisesta pankkikriisistämme.

olavinieminen

Miksei nyt verrata Suomen ja Ruotsin tilannetta Kreikka-kysymyksessä?

Silloin nähtäisiin euron ja kruunun ero ja talouden onnistuminen eli kumpi on parempi malli?

Kreikka kaatuu kumminkin eikä sinne pidä Suomesta pistää enää mitään.

Nyt olisi korkea aika saada tieto, mihin Kreikan rahat uppoavat. Jokuhan niitä kahmii kuitenkin, ei ne itsetään häviä. Rikostutkinta on aloitettava heti!
Miksi Kreikan mittavaa omaisuutta ei käytetä ja Suomi maksaa koko ajan lisää?

Koko EU alkaa olla sopimusrikkojien ja rikollisten tyyssija. Sieltä tulee Suomellekin ajolähtö kun ollaan konkurssissa. Onko Suomi viisas???

Htalk

Mikä on vastikkeettoman veronmaksajien maksaman pankkituen mielekkyys?

Miksi näitä Kreikkalle maksettavia lainoja -joilla Kreikka lyhentää omia lainojaan saksalaisille ja ranskalaisille pankeille - ei voida antaa osakeomistusta vastaan suoraan pankeille?

Jos politiikot pelaisivat omilla rahoillaan niin antaisivatko he lainanhoitokyvyttömälle Kreikalle rahaa, jotta kreikka voisi antaa samat rahat pankeille?

Miten lainanhoitokyvyttömälle lisälainan antaminen ja korkorasituksen kasvattaminen voi olla ratkaisu... siis lainan antaminen ilman velkakestävyysarvioita...

Nyt on epärehellistä puhua lainoista, kun tiedetään että Kreikka menee velkasaneeraukseen.

puutarhuri

luovuttaa ja lopettaa rahan pumppaaminen noihin ylivelkaantuneisiin kohteisiin. Sehän on täysin päinvastoin kaikkea lainauksen ja velanmaksun periaatteita. Vai onko globaalit markkinavoimat voittaneet koko bisneksen ? Miksi pelotellaan vielä pahemmilla seurauksilla jos tuet lakkautetaan ? Pitäisi olla joku raja, jonka yli ei mennä. Kaatukoon sitten jos ei muu auta.

puutarhamies

En haluaisi olla siinä mukana.

Juntti-Urpilainen puhuu "tartunnasta". Vertaus on lähinnä pösilön vertaus tautiin muutaman ison kansantalouden osalta. He ovat sen itse rakentaneet tautinsa jo aiemmin! Ei se tartu. Juntti mikä juntti.

Urpilainen ei tiedä tai ei sano muuta kuin valetta. Uskon vaihtoehtoon tietämättömyys.

Paras ratkaisu olisi sanoa nykyinen hallituksemme irti.

Ei kai ilman jonkinlaista lahjontaa näin suuria menetyksiä maksateta meiltä?

Tyhmimmiille riittää pään silittäminen, tai vaikka Kataisen saama suurvallan johtajan vastaanotto äskettäin Saksassa sotilasrivistöineen kunniakujana pistimet toistaikseksi pystyssä.