Perjantai 29.8.2014

Mies ahdistui: ”Missä piilevät ne hyvätuloiset?”

Luotu: 
1.11.2011 19:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa verotoimisto.

Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin hämmästelee suomalaisten intoa kiristää suurituloisten tuloverotusta.

Hän kommentoi Puheenvuorossa tänään "kansallisena kateuspäivänä" jälleen esitettyä solidaarisuusveroa, joka lankeaisi suurituloisten kontolle.

Herlinin mielestä palkkatulojen korkeampaan verottamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.

- Näin veropäivänä muutaman huippujohtajan julkaistut palkat antavat väärän käsityksen suomalaisesta johtajasta. Mikael Lilius, Matti Ala-Huhta ja Jorma Ollila ovat miljoonineen harvinaisia tapauksia, friikkejä. Oikeasti, teidän työpaikallanne iskokin pomo kuuluu todennäköisesti siihen pieneen joukkoon, 6000-10 000 euroa kuukaudessa ansaitseviin, joka maksaa suurimman osan veroista, Herlin kirjoittaa.

- Väitetään että Suomessa tuloerot ovat kasvussa. Jos ovat, niin eivät ainakaan palkkojen takia: missään muualla pomon ja rengin liksat eivät ole yhtä lähellä toisiaan kuin Suomessa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Observatori

Kansalta kysyttäessä saa aina saman 'oikeudenmukaisen' vastuksen kysyttäessä kenen pitäisi maksaa veroja enemmän : " Muiden". Jos ei olla itse rikkaita, niin sitten rikkaiden. Jos ei olla töissä, niin työssäkyvien. Ongelmana on vaan, ettei kovatuloisia ole paljon ja hekin optivoivat veronsa. Joskus ei kannata tehdä mitään, töitäkään. Tuloveroja on vaikea lisätä kun aiheutetaan kannustinloukku ja mennään optimin ja kohtuullisuuden yli.

Politiikoilta saa aina saman vastuksen kun kysytään millä maksetaan " Rahaa on", eli RO. Ei tajuta korrelaatiota verojen ja tehtyjen päätösten välillä. Luonnonlait eivät häiritse tajuntaa, ajattelua ja päätöksiä.

Käytännössä sitten virkamiehet tekevät ehdotuksen miten veroja saadaan kassaan "Laaja-alaisesti verottaen". Eli käyttöä verottaen. Nostetaan alvia, käyttömaksuja, valmistusveroja jne. Niin taviksen verotusta nostetaan. Vihreä vero on mediaseksikäs. Ihmisten on pakko liikkua, syödä, asua ja elää maksoi mitä maksoi.

Ella Salmon

Rahasta on helppo puhua silloin kun sitä on.

Herliniltä unohtui kaiken ohessa vastata köyhän ajatukseen miten vaurautta sitten pitäisi jakaa luontevammin muutenkin kun rosvouksen kautta?

Miksi sitten köyhyysloukku alkaa uhkaamaan jopa töissäkäyviä?Kaikki perus-elämiseen liittyvät maksut kallistuvat nopealla tahdilla.

6000-10 000e-tienaavat saattavat rikkaamman mielestä olla köyhiä tai keskituloisia mutta ei varmasti suurimman osan kansalaisista.

Ökytuotteisiin 50% lisää,ja sakkotullit EU-hun jotta niitä ei kannata tilata talous-alueen ulkopuolelta?

Rohmar

Palkkatyössä ei ole juurikaan lisää verottamisen varaa. Kilpailukyvyn kannalta katsottuna Suomi ei oikeastaan voi nostaa verotusta juuri millään alueella.

Ainoa oikea tie on pyrkiä ostovoiman ja kilpailukyvyn kasvattamiseen sisäisen devalvaation kautta, joka lähtee rajusta valtion kulutuksen leikkaamisesta. Toisin kuin politikot esittävät, tämä voidaan tehdä perusturvaan ja peruspalveluihin kajoamatta. Pikemminkin voi olla niin, että ydinasioihin keskittävä koneisto saa nämäkin asiat paremmin hoidettua.

Suomi on budjettikehyksillä pystynyt suitsimaan politikkojen pyrkimyksiä kasvattaa menoja. Tällä sinänsä hyvällä asialla on myös kääntöpuoli. Se on sementoinut budjettiin lukuisia turhia tai kyseenalaisia menoeriä pysyviksi läänityksiksi. Juuri näiden kimppuun tulisi käydä mieluummin isolla, kuin pienellä kirveellä. Kyllä, tämä tarkoittaa irtisanomisia ja työttömyyttä. Työttömyyskin on kuitenkin yhteiskunnalle vähemmän haitallista, kuin turha työ, sillä turha työ lisää turhaa työtä, joka puolestaan lisää turhaa työtä.