Sunnuntai 27.5.2012

Tulkinta eurokriisistä: ”Kyräilyä”

Ossi Kurki-Suonio
Luotu: 
22.12.2011 14:34
Raha

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korman luonnehtii Uuden Suomen haastattelussa EKP:n eilistä rahoituspäätöstä merkittäväksi.

Euroopan keskuspankki käytännössä painoi lisää rahaa, kun se eilen tarjosi Euroopan pankeille 489 miljardin euron edestä niin halpaa rahaa, että sen on markkinoilla katsottu olevan ilmaista. Ohjauskorolla, eli yhden prosentin korolla annettu lähes 500 miljardin euron piristysruiske on toistaiseksi suurin, mitä EKP on markkinoille tarjonnut yksittäisen operaation kautta.

– Tämä oli merkittävä päätös. Merkittävimpiä mitä viime aikoina on tehty. Se lieventää pankkien ahdinkoa, joka on johtamassa luottolamaan ympäri Eurooppaa, jolloin rahoitus on pullonkaula, Korkman sanoo viitaten siihen, että euroalueen pankeilla erääntyy ensi vuonna lähes 700 miljardin euron edestä velkoja maksettavaksi.

– Ei tämä ongelmaa ratkaise, mutta lieventää sitä oleellisesti, hän lisää.

Lisärahalla pankit voivat rahoittaa paitsi yritysten toimintaa, niin myös ostaa ongelmamaiden velkakirjoja, ja lievittää euron kriisiä tätä kautta.

EKP:n ja EU-poliitikkojen suhde ei ole ollut helppo eurokriisin aikana. Korkman kertoo, että molemmat ovat ”kyräilleet toisiaan”.

– Poliitikot kokisivat elämänsä helpommaksi, jos EKP puuttuisi suuremmilla summilla. EKP on toisaalta ymmärrettävästi huolissaan siitä, että jos se osoittaa olevansa valmis rahoittamaan näitä ongelmavaltioita, niin silloin poliittinen tahto välttämättömien uudistusten tekemiseen voisi haihtua sen saman tien, Korkman toteaa.

EKP:n 500 miljardin euron piristysruiske on eräänlainen kädenojennus talousunionikaavailuja kohtaan. Korkman kuitenkin painottaa, ettei EKP:n toimea voi nähdä signaalina sille, että EKP olisi valmis tarjoamaan lisää rahaa markkinoille huomattavasti enemmän.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan mukaan akuuttia eurokriisiä ei ratkaista uusilla EU:n huippukokouksilla.

”Ei tämä ongelmaa ratkaise, mutta lieventää sitä oleellisesti”

Tätä ennen täytyisi markkinoilla olla luottamus siihen, että korkokriisissä painiskelevat talousjätit Italia ja Espanja kykenevät selviytymään omista kriiseistään.

– Ratkaisun avaimet eivät ole Brysselissä, vaan ne ovat Madridissa ja Roomassa, Korkman sanoo.

– Ei voida edelleenkään ohittaa kansallisvaltioiden omia toimenpiteitä. Se on ainoa kestävä tie, että nämä maat itse ja omalla vastuullaan sekä kansalaisten hyväksynnällä tekevät niitä päätöksiä, joilla pienennetään vajeita ja toisaalta luodaan edellytyksiä sille, että talouskasvu voi vauhdittua, hän jatkaa.

Samalla Etlan toimitusjohtaja painottaa, että näiden itsenäisten toimien seurantaan tarvitaan ”yhteisötason seurantaa ja valvontaa”. Hän huomauttaa, että tätä valvontaa voi tehdä myös Maailman valuuttarahasto.

Ateenaa ja Kreikkaa Korkman ei enää täysin edes laske mukaan. Hän kuittaa nopeasti, että ”ne tappiot ovat jo taseissa”, eikä Kreikan kohtalo ole euron kannalta ratkaiseva.

Odotettavissa syvenevä kriisi

EKP:n rahoitusruiskeesta huolimatta kriisi ei Korkmanin mukaan ratkea heti ensi vuonna. Itse asiassa hän tulkitsee, että kaikki merkit viittaavat nyt siihen, että kriisi syvenee vain entisestään.

– Tätä kriisiä ei ole millään tavalla voitettu tässä vaiheessa, vaan tilanne on tilapäisesti ehkä lievästi helpottunut osin siksi, että maailmantaloudessa on ollut hyviä uutisia, osin tämän EKP:n toimen ansiosta ja osin siksi, että Espanjassa ja Italiassa ollaan tekemässä oikean suuntaisia toimia.

Hyvien uutisten lisäksi akuutin kriisin taltuttamiseksi tarvitaan Korkmanin mukaan tukirahoitusta, jota voidaan suunnata joko pankeille tai suoraan valtioille. Jos valtioita ryhdytään tukemaan, niin tällöin on tehtävä oikea arvio siitä, että kyse on maksuvalmiusongelmasta, eikä vakavaraisuusongelmasta. Kreikan kanssa tehtiin väärä arvio, Korkman sanoo.

Tukirahoituksen kanavia voisi olla EKP:n lisäksi ERVV ja Kansainvälinen valuuttarahasto.

Riittääkö markkinoille samanlainen 500 miljardin euron potti kuin minkä EKP juuri antoi?

– Jos kriisi pahenee ja syntyy tällainen voimakas luottamuspula, niin ei se kyllä silloin välttämättä riitä. On puhuttukin, että silloin voisi olla tarvetta, jos ei rajattomaan, niin merkittävästi suurempaan erään.

– Tämähän on juuri se syy, että väistämättä käy niin, että viime kädessä EKP on ainoa, jolla on riittävän syvät taskut, kuten sanotaan tai se iso sinko. Se tilanne voi tulla eteen, että EKP:n on pakko tätä vakavasti harkita, Korkman pohtii.

Henkilöt: 
Sixten Korkman
Paikat: 
Eurooppa, Espanja, Suomi, Kreikka, Italia
Muut asiasanat: 
rahoitus, Euroopan velkakriisi, Eurokriisi
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (31)
ksr

Prosentin korolla hankitulla rahalla voi ostaa vaikka Italian valtionlainoja, joille maksetaan moninkertainen korko. Alkuperäisen lainarahan antaja ja uuden lainan takaaja on sama taho: sinä ja minä.

Christina Holm

Täysin moraalitonta toimintaa. Pankeille jaetaan prosentin korolla satoja miljardeja jotka ne sitten muuttavat maailmalla 16% voitoksi kulutusluottojen ja johdannaisten muodossa, joista itse eurooppa EI hyödy millään tavalla. Ainoat edunsaajat tulevat olemaan suursijoittajat joiden omaisuus kasvaa Sveitsin pankeissa hyödyttämättä ketään muuta, ei edes sveitsiläisiä pankkeja. Kuinkahan monen sukupolven leivän EU:n pankkimafia onnistuu vielä lähivuosina kahmimaan?

Appi

Viimeaikoina tapetilla on ollut erityisesti pankkien keskinäinen luottamuspula. Pankit eivät ole olleet valmiita lainoittamaan toisiaan. EKP:n toimia voitaisiin arvioida myös tästä näkökulmasta. Onko EKP:llä parempaa tietoa pankkien todellisesta tilanteesta, kun sillä ei tunnu olevan minkäänlaista luottamuspulaa pankkeja kohtaan? Myöntääkö EKP pankeille niin paljon lainaa kuin nämä haluavat vai miten se arvio vaikkapa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia? On luonnollista, että tavallisten pankkien luotonanto on vähentynyt, kun niiden on tarvinnut kiinnittää huomiota omien taseidensa kuntoon laittamiseen, mutta olisi mielenkiintoista tietää miten EKP:n lainoitusta pankeissa käsitellään? Miten se näkyy taseissa ja miten rahavirtoja ohjaillaan? Menevätkö rahat realitalouteen vai siirtyvätkö ne johdannaisiin ja spekulaatioihin?

tulevaisuuden profeetta

On se vaan kumma, että näitä pidetään väkisin pystyssä näitä pankkeja. En ole lukenut vielä yhdestäkään uutisesta, että joku pankkiiri olisi saanut Euroopassa kenkää. Muissa hommissahan jos ei ammattitaito riitä ja jatkuvasti töpeksii, lentää yleensä pihalle kuin leppäkeihäs. Näille suhareille on jopa maksettu bomuksia, vaikka ovat ahneuksissaan ajaneet pankkejaan liki selvitystilaan ja joita on rahoiteltu veronmaksajien takaamilla rahoilla. Kyllä tästä pöyristyttävästä toiminnasta tulisi tehdä loppu ja antaa pankkien kaatua, jos niiden johtajat ovat täysin umpiturveloita, niinkuin nyt selkeästi näyttää.

abc

Nimenomaan se ei eliminoi ongelmaa.

Tama lainaraha olisi pitanyt antaa suoraan maiden keskuspankeille jatettavaksi edelleen.

Maiden keskuspankit ovat ainoita organisaatioita, jotka tietavat miten raha pitaa jakaa maissaan toimiville yksityisille pankeille tuloksen maksimoismiseksi.

Toimien nain tasta olisi muodostunut tarkea ennakkotapaus ja tie milla JP Morganin ja muiden suurpankkien loiselama voidaan lopettaa.

Nama loiset "hallitsevat" suvereenisti maailman $600 Triljoonan derivatiivikasinoa (Mega, Giga, Tera) ja sen kautta raaka-aineiden hintoja. JP Morgan yksin omistaa tassa kasinossa $90 Triljooan panoksen uunituoreen tiedon mukaan. Maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote on luokkaa $55 Triljoonaa.

Brutus

EKP:n ja EU-poliitikkojen suhde ei ole ollut helppo eurokriisin aikana. Korkman kertoo, että molemmat ovat ”kyräilleet toisiaan”.

EU:n poliittinen päätöksenteko on sössinyt perusteellisesti koko Euroopan talouden. EKP on toiminut suht' koht' asiantuntevasti ja kunniallisesti koko olemassaolonsa ajan. Nyt europoliitikot olettavat, että EKP käyttää mittavia resurssejaan ja rikkoo omia toimintaperiaatteitaan pelastaakseen poliitikot suosta. Ei ihme että EKP suhtautuu kyräilevästi EU:n suuntaan.

Tässä kriisissä nähdään hyvin kirkkaasti se, mikä on poliittisten opportunistien ja ammattitaloustietelijöiden ero.

amppeeri antti

Pankit saavat EKP:ta rajattomasti lainaa 1% korolla. Sijoittavat kriisimaiden velkakirjoihin joista saa 5% koron.
Veronmaksajat rahoittavat kriisimaita ERVV:n ja EVM:n kautta rajattomasti. Kriisimaat maksavat pankeille erääntyviä luottojaan näillä rahoilla.

Toisin sanoen : veronmaksajat rahoittavat eurooppalaisia pankkeja kiertoteitse. Eikö suora pankkituki olisi rehellisempää, koska aina löytyy keino tai kiertotie miten joka tapauksessa ns. kriisien varjolla maksatetaan toisten laskut mm. Suomalaisilla.

amppeeri antti

Pankit saavat EKP:ta rajattomasti lainaa 1% korolla. Sijoittavat kriisimaiden velkakirjoihin joista saa 5% koron.
Veronmaksajat rahoittavat kriisimaita ERVV:n ja EVM:n kautta rajattomasti. Kriisimaat maksavat pankeille erääntyviä luottojaan näillä rahoilla.

Toisin sanoen : veronmaksajat rahoittavat eurooppalaisia pankkeja kiertoteitse. Eikö suora pankkituki olisi rehellisempää, koska aina löytyy keino tai kiertotie miten joka tapauksessa ns. kriisien varjolla maksatetaan toisten laskut mm. Suomalaisilla.

tatu

Ei ole mulle kauhalla annettu, eikä lapsena varovasti kannettu
Ja se jälkensä jättänyt on. On pääkin multa pienenä jäätynyt,
Vihdoinviimein mä olen tänne päätynyt. On järki mulle tarpeeton,
Sillä mun on niin pirun kiva olla, voiko olla enää hauskempaa? Olen
Sankari tällä osastolla. Touhuni kaikkia naurattaa.

Lippostelua?

amppeeri antti

"Htalk Lisärahalla pankit voivat rahoittaa paitsi yritysten toimintaa, niin myös ostaa ongelmamaiden velkakirjoja"

Vaikka EKP painaisi rahaa yötä päivää rahaa(niinkuin se nyt tekee) ei ongelman ydin, eli euromaiden erilaisuudet ja erilainen velkaantumisaste mihinkään katoa. Pankkiirit lihoo ja kansalaisten ostovoima heikkenee. Liialla setelirahoituksella on mahdollista saada aikaan suur-inflaatio. Ja sillä taas ostovoima heikkenee.

Nemo2

Jos pankkien luontonantokyky romahtaisi niin siinä vasta kansalaisten ostovoima heikkenisikin.

Pieni inflaation olisi vain hyväksi asuntovelallisille. Muistan kun ensimmäisen asuntolainani söi tehokkaasti yli 10%:n inflaatio.

Eikä EKP paina rahaa vaan se hoituu tietokoneen näytöllä.

Eikä EKP:n rahalla valtioiden velkaantumista pyritä saamaan kuriin, se on poliitikkojen tehtävä.

Htalk

Setelirahoitus on ajan peluuta ja peittää todelisen ongelman että valtiot eivät kykene rakenteelisesti tevehdyttämään talouksiaan.

EKP:n toimilla tähdättiin Italiaan... Italian suurin ongelma on kilpailukyvyn puute ja siksi ei Italiaan kavattua talouden kasvua ole odetettavissa...

Paraneeko Italian kilpailukyky 1. rahanmäärää lisäämällä Italialaisssa pankeissa vai 2. Italian valtion rakenteelisin toimin... väitän nro 2. olevan oikea vastaus...

Lisärahan vaikutus yli 3 v. päähän Italian talouteen on kuin palkkasella kus*si höusuun...ja ei tuo kestävää kasvua...

Nemo2

EKP:n toimet eivät kohdistuneet mitenkään erityisesti Italiaan vaan rahoitus on tarjolla kaikille pankeille luottolaman välttämiseksi.

EKP:n rahoituksen tarkoituksena ei ole valtioiden kilpailukyvyn parantaminen vaan se on poliitikkojen tehtävä.

Htalk

Italian pankit olivat suhteellisesti innokkaimpia hakemaan EKP:n rahaa ja Italian pankkien tilanne Italian valtion rahoittajana/takaajana oli kaikkien tiedossa. Kun tammikuu koittaa Italian toivo-talkoot alkavat...

Italian rahantapeesta mm. uutinen

"Italialaisten pankkien lisäpääomien tarve on yli 15,4 miljardia, saksalaispankkien 13,1 miljardia ja Ranskan pankkien 7,3 miljardia.

(MTV3 - STT)"
Lähde:

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/12/1456942/stressitesti-arv...

Brutus

EKP helpottaa pankkien likviditeettiongelmaa. Vakavaraisuusongelmaa eli pääomatarvetta voidaan hoitaa hallitusten toimesta pääomittamalla pankkeja veronmaksajien rahoilla.

peejii71

tulee väkisin mieleen,en ole talousnero,hyvä kun pidoissa pysyy.jotenkin vaan hiipii mieleen se mitä ne ns. talousnerot väittää,että derivatiiveista muodostuneet summat pyörii about 900 biljoonassa.biljoona=trillion,nämä takaus ja muut zydeemit ei enää kuulosta miltään,ensin oli satoja miljoonia,sitten miljardeja,kuuluisimpana näistä se mikä meidän tulee muistaa,eli se 2.täällä usarissa on tullut luettua hyvää selvitystä missä oikeesti mennään,mutta se mitä ajan takaa on.Yritetäänkö meille hissukseen vähissä erissä syöttää karvas totuus koko mällistä,vai mitä käy kun paljastuu koko skaala?

masat

Muutamasta miljardista 50:een miljardiin. -90 luvulla pyrittiin opettamaan, että omavelkainen takaus on sama kuin velkakin. Nyt on unohdettu asia ja valtionvarainministeri, alakoulunopettaja Urpilainen otti käyttöön uuden pelkistetyn termin takuus. Velat ja vakuudet irroittettiin kokonaisvastuista. Saas nähdä, miten "takuudet", vakuudet ja takaukset sekä annetut avustukset aikanaan reaalisoituvat suomalaisille veronmaksajille.

Htalk

Oli todella tolloa Sasilta lähteä arvioimaan, että kyllä me 80% BKT::stä voidaan velkaantua kuten Saksakin... Tällainen -etukäteen piikki auki-- lausunto on tapana toteutttaa itse itasensä neuvottelupöydässä.

Sasilta tuo A-Talk-llausunto oli aika moraalitonta kun vedetään vyötä oman maan kansalisilta taas muuutama reikä kireämmäle kun ensivuoden alkupuolella...

Linkki A-Talk ohjelmaan YLE areena:
http://areena.yle.fi/video/1324585810489

Brutus

siitä mihin lisävelka käytetään. Yleensä lamaoloissa lisävelkaantuminen tarkoittaa elvyttävää finanssipolitiikkaa eli lisätään lainarahalla sosiaalitukia, työllisyysohjelmia jne.... Toisin sanoen kansalaisten vyötä löysennetään eikä kiristetä.

Tietysti mitalin toinen puoli on se, että kun velkaa myöhemmin maksetaan takaisin, kiristetään tulevien veronmaksajien vyötä.

Htalk

Totta tuo elvytys, Suomen osalta elvytystoimin on mahdollisuuksia kohdistaa tarkaan toimia kansantalouden verokertymää tehoikkamin kasvattaviin sektoreihin.

Suhtaudun yhteiskunnantyöllisyysohjelmiin elvytystoimina melko kriittisesti koska ne tehdöään usein lähinnä aluepoliittisista syistä ilman talouden dynamikaan ymärrystä kannustaen Suomi- Soffa talousilmiöön....

Ymmärsin Sasin "Piikki auki 80% velkaantumiseen BKT:stä" liittyvän niimenomaan Suomen resursseihin auttaa velkaant5uneita EMU maita... ei omaan maan elvytykseen...

Brutus

"Ymmärsin Sasin "Piikki auki 80% velkaantumiseen BKT:stä" liittyvän niimenomaan Suomen resursseihin auttaa velkaant5uneita EMU maita..."

Tämä olisi jo rikollista. Jos Suomea velkaannutetaan 80%:iin asti tässä tarkoituksessa, niin sitten olisi jo kapinan paikka.

Brutus

En ole katsonut tuota A-talkia aikaisemmin. Ja kyllä se on kuten sanoit. Siinä keskustellaan suomen takausvastuista, ja Sasi väittää että raja takausvastuille on tuo valtiovelan määrä elli 80% bkt:sta. Sasi puhuu tuossa aivan pehmoisia eli Kataista tukevaa kokoomuspolitiikkaa.

Tässä ei todellakaan puhuttu elvyttämisestä.

Htalk

"Tätä ennen täytyisi markkinoilla olla luottamus siihen, että korkokriisissä painiskelevat talousjätit Italia ja Espanja kykenevät selviytymään omista kriiseistään."

Teidän lausuntonne ovat parantuneet syksyn aikana...
Euro-kriisimaiden oma toiminta on ainoa tie joka vie kestävään ratkaisuun.

Sitten kun päätetään IMF:stä tehdä eurokriisimaiden työrukkanen Komissio-johtoisessa EMU maiden koordinoinin alaisuudessa, ollaan jo lähempänä ratkaisua...

Lainanhoitokyvyttömyyden hoitaminen lisälainalla ei toimi koska se vain kasvattaa ongelmia ja peittää todellisia rakenteelisia euro-kriisimaiden muutostarpeita kun niitä pitäisi alkaa tekemään...

Tämä on myös ratkaisuna moraalisesti väärin niiden maiden veronmaksajia kohtaan, jotka maksavat viiime kädessä lystin oman maan säästötoimenpiteillä.