Sunnuntai 27.5.2012

Vain pääkaupunki porskuttaa – Merkittävä käänne runo-Suomessa

Luotu: 
30.12.2011 09:24
  • Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
    Vanhojen asuntojen hinnat laskivat. Arkistokuva Turusta.

Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun, kertoo Tilastokeskus.

Koko Suomessa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat marraskuussa 0,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät lähes paikallaan, mutta kehäkolmosen ulkopuolella runo-Suomessa hinnat laskivat prosentin.

Eniten vanhojen asuntojen hinnat tulivat alas marraskuun aikana Pohjois-Suomessa.

Vuoden 2011 marraskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 076 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 275 euroa ja muualla Suomessa 1 606 euroa.

Vanhojen asuntojen hinnat ovat edelleen Pohjois-Suomea lukuun ottamatta korkeammat kuin viime vuonna tähän aikaan. Nousua on kuitenkin ollut vain 1,3 prosenttia. Vielä 2000-luvulla asuntojen hinnat kohosivat noin 5 prosentin vuosivauhtia.

Asuntojen hintojen muutokset ovat jakautuneet epätasaisesti, sillä pääkaupunkiseudulla vuodessa hinnat kohosivat 2,7 prosenttia. Runo-Suomessa hinnat ovat nyt 0,2 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

kyy

Onko toimittaja lanseeraamassa uutta termiä?

Me kehä-kolmosen ulkopuoliset nähdään kaiketi jonkinlaisina kannelta pimputtavina muinaisjäänne-Väinämöisinä.

Mutta siitä vaan, vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Nemo2

Jos kehä III:n ulkopuolella asuvat maksaisivat kaikki kustannuksensa ei olisi mitään ongelmaa mutta kun pääkaupunkiseutua kupataan koko ajan.

Varmaan seuraavaksi tarvitaan rahaa sähköjohtojen maakaapelointiin koko Suomeen niin että jokainen mökki on oikeutettu maakaapeliin ja pääkaupunkiseutu maksaa.

muuan

Me kun täällä Kehä III:n ulkopuolella olemme aina luulleet, että meitä kupataan, on kupattu jo satoja vuosia. Mitenkäs muuten se kurja merenrantakylä olisi päässyt paisumaan ja komistumaan tuollaiseksikin?
Vastavuoroista kaikki on vaan, kun katsotaan pintaa syvemmälle.

Mitä maakaapelointiin tulee, niin eivätköhän aggregaatit tule halvemmaksi.

wing

Tuollainen syytös on mielestäni vakava. Se ansaitsee tulla perustelluksi. Sen lisäksi ei ole mitään takeita, että se on totta. Joten ole hyvä ja perustele väitteesi jotenkin rakentavasti.

Syytöksesi kuulostaa juuri niin rakentavalta, kuin joku kehä III:n ulkopuolelta toteaisi, että ydinvoimalat ja muut sähkölaitokset ovat meidän. Hankkikoon pääkaupunkiseutu sähkönsä mistä hankkii. Tai ruokansa. Tai mitä tahansa, joten kaupungissa ei ole.

Kummatkin taitavat tarvita valitettavasti toisiaan, runo suomi ja pääkaupunki seutu. Kumpi kuppaa kumpaakin, onkin jo vaikeampi asia.

Nemo2

Egologisinta ja taloudellisinta olisi jos lähes kaikki suomalaiset asuisivat Etelä-Suomessa muutamassa kaupungissa, joiden välillä olisi tehokkaat liikenneyhteydet.

Koko Suomen pitäminen asuttuna niin että kaikki saavat samat palvelut tulee erittäin kalliiksi ja tehottomaksi.

Nemo2

Suomessa aluepolitiikkaan käytetään vuosittain n.7 miljardia euroa eli lähes 1500 euroa asukasta kohden.

Pääkaupunkiseudulta siirretään vuosittain n. 400 miljoonaa euroa verotulojen tasauksena muihin kuntiin.

wing

Miten iso osa pääkaupunkiseudun verokertymästä on sen ansiota, että lähes jokainen laitos joita on vain yksi Suomessa, on pääkaupunkiseudulla?

Niitä voisi aivan hyvin hajasijoittaa nyt edes Tampereen ja Turun tasolle asti. Samalla pääkaupunkiseudun asunto-ongelma helpottuisi edes vähän kun muuttoliike rahoittuisi vähän ja stadilaiset voisivat olla rauhassa.

Jotenkin maalaiset pitäisi saada pysymään siellä. Mielestäni se on halpa hinta siitä, että minulla on vielä varaa asua siedettävästi keskuksessani. Toisaalta olen jo täällä, joten kämppäni hinta vaan nousee. Kunhan en joudu muuttamaan isompaan, jolloin väliraha on karannut jo liian suureksi.

august

Ah! Ihanaa, me Helsingin ulkopuoliset saamme omia runot itsellemme, kuinka kaunis ele teiltä. Pitäkää te arkinen ja kuiva proosa Helsingissä! Mieluummin minä Runo-Suomessa asun.

AnttiVesala

"Runo-Suomi" kuvaa sitä aluetta, joka joskus satoja vuosia sitten oli kirjallisen kulttuurin piirin ulkopuolella (vs. "kirja-Suomi"). Jossain yhteydessä olen nähnyt rajan olevan suunnilleen sama kuin Pähkinäsaaren rauhan raja. Esimerkiksi Turku ei missään tapauksessa kuulu "runo-Suomeen". Tämä on taas yksi rimanalitus Usarin otsikointikulttuurin saralla.

muuan

Karjalan asutuksen Pähkinäsaaren rauha jakoi vuosina 1323-1595 kahtia, mutta muun Suomen asutus on peräisin rajan Ruotsin-puoleiselta alueelta. Nyttemmin on Karjalan asutus hajaantunut ympäri Suomen.
Pähkinäsaaren rauhan rajalla ei siis ole enää mitään merkitystä.

Kansanrunotkin ovat enää noissa kirjoissa.