Torstai 23.10.2014

Ruma luku Espanjasta? – Uusi varoitus

Luotu: 
2.1.2012 17:46
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva

Espanjan vuoden 2011 budjettialijäämä saattaa olla ennustettuakin pahempi, arvioi maan talous- ja kilpailukykyministeri Luis de Guindos radiohaastattelussa Financial Timesin mukaan.

Vasta perjantaina Espanjan hallitus arvioi, että alijäämä olisi kahdeksan prosenttia BKT:stä, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin EU:n kanssa sovittu tavoite. Luis de Guindos on nyt todennut, että alijäämä saattaa olla vielä suurempi kuin kahdeksan prosenttia.

Jos näin on, Espanjan alijäämä olisi euroalueen kolmanneksi suurin Irlannin ja Kreikan jälkeen, FT kertoo.

Espanjan hallitus julkisti perjantaina kaikkiaan 15 miljardin euron säästöohjelman. Siitä yhdeksän miljardia on leikkauksia ja kuusi miljardia veronkorotuksia.

Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Kiusallinen muisti

Kirje Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner ovat huolissaan riskeistä, joita Suomen Pankin toiminta voi aiheuttaa veronmaksajille. He ovat toimittaneet 7.12.2011 Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle alla olevan kirjeen, jossa kiinnittävät huomiota ongelmiin.
Me allekirjoittaneet pankkivaltuutetut olemme huolissamme ongelmista, joita aiheutuu Suomen Pankin osallistumisesta suuria taloudellisia riskejä sisältäviin arvopaperikauppoihin.

Taloudelliset riskit
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme riskeistä, joita Euroopan kriisimaiden tukemisesta aiheutuu Suomen Pankille ja viime kädessä Suomen valtiolle. Saamiemme laskelmien mukaan Suomen osuus EKP:n riskeistä ylivelkaantuneiden euromaiden velkapapereista on lähes 10 miljardia euroa.

Kriisin laajetessa lasku kasvaa entisestään, kun EKP ryhtyy uusiin tukiostoihin. On arvioitu, että jos kuusi keskeistä kriisimaata kaatuvat, Suomen kokonaisvastuut EKP:n ja Suomen Pankin kautta nousevat yli 15 miljardiin euroon.

Tämän mittaluokan vastuiden realisoituminen ajaisi Suomen valtio velkaloukkuun, kun lisäksi valtion niskaan kaatuisivat muiden tukivälineiden kautta tulevat vastuut. Karkeiden laskelmien mukaan Suomen kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä yhteensä 35 miljardia euroa, ja kuuden riskimaan kaatuessa ne voivat nousta lähes 70 miljardiin euroon. Pahimmassa tapauksessa Suomen valtion velka voi kaksinkertaistua nykyisestä tasosta.

Riskien näkymättömyys
Pidämme ongelmallisena sitä, että EKP:n kautta aiheutuvista riskeistä - kuten muistakin kriisimaiden aiheuttamista kokonaisriskeistä - on vaikea saada selvää ja riittävää tietoa. Tällainen tieto on välttämätöntä julkisen keskustelun ja päätöksenteon demokraattisen kontrollinen ylläpitämiseksi.

On yleisesti tiedossa, että tukeakseen euroalueen haurasta pankkisektoria, EKP on kriisin aikana joutunut useaan otteeseen heikentämään vaatimiensa vakuuksien laatua ja hyväksymään Irlannin, Portugalin ja Kreikan valtionvelkoja vakuuksiksi, vaikka näiden luottoluokitukset ovat roskalainaluokkaa. Tämä on luonnollisesti lisännyt EKP:n luottoriskiä dramaattisesti. EKP ei kuitenkaan ilmoita julkisuuteen taseensa tarkkaa rakennetta, joten ulkopuolisen on vaikea tarkasti arvioida sen riskejä.

TARGET2-järjestelmän epätasapaino
Mielestämme olisi syytä myös kiinnittää huomiota automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) saamisten epätasapainoon. Syyskuun lopussa TARGET2-järjestelmän epätasapaino oli yli 600 miljardia euroa.

Vaikka tämä epätasapaino ei normaalissa olosuhteessa lisääkään EKP:n tai yksittäisen kansallisen keskuspankin kokonaisriskejä, on syytä pelätä, että TARGET2-järjestelmän epätasapainosta realisoituisi tappioita, jos joku jäsenmaa yllättäen eroaisi eurosta. Voidaan pitää todennäköisenä, että jos velkajärjestelyyn ajautuva jäsenvaltio eroaisi eurosta, se tuskin kunnioittaisi TARGET2-velkaansa ainakaan täysimääräisesti. Virallisella tasolla tietenkin kiistetään eurosta eroamisen mahdollisuus, mutta tulevaisuus on ennenkin tuonut yllätyksiä mukanaan.

Edellä mainituista syistä on mielestämme toivottavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa taseensa rakenteesta. Vähintään olisi suotavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa omistamiensa arvopapereiden määristä, arvoista ja hallussaan olevien vakuuksien arvostusperiaatteista.

Toivomme myös, että EKP julkistaisi arvion siitä, miten suuria tappioita sille aiheutuisi, jos Kreikka tai jokin muu maa eroaisi eurosta. Euroalueen valtiot voisivat näin paremmin arvioida, onko heidän näin tapahtuessa mahdollisesti pääomitettava EKP:tä. Nykytilanteessa olisi mielestämme perusteltua, että EKP julkaisisi TARGET2-järjestelmän tasapainon viikoittaisen taseraportin yhteydessä.

Oikeudellisia ongelmia
Edelleen me allekirjoittaneet pidämme oikeudellisesti ongelmallisena sitä tosiasiaa, että Suomen Pankki osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää on ostanut jo miljardeilla euroilla kriisimaiden velkapapereita. Toimenpiteiden lainmukaisuus on vaikeasti sovitettavissa yhteen EU:n perussopimuksen (SEUT) 123 artiklan sekä Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltojen ja 7 §:ssä ilmaistun riittävien vakuuksien periaatteen kanssa. Vaikka kyseisissä säännöksissä kielletään nimenomaisesti vain julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkiminen ensimarkkinoilta, yleisemmin kielletään myös mikä tahansa valtioiden rahoittaminen tai luotottaminen keskuspankkien toimesta.

Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.

Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta. Tästä johtuen kriisimaiden velkakirjojen poikkeuksellisen korkeat markkinakorot eivät ole markkinahäiriöitä, vaan heijastusta sijoittajien epäluottamuksesta maiden maksukykyä kohtaan. On esimerkiksi yleisesti tiedossa, ettei yksikään riippumaton asiantuntija usko Kreikan selviytyvän nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä.

On joka tapauksessa selvää, että jälkimarkkinoilla tapahtuvat kaupat siirtävät luototusta yksityisiltä sijoittajilta keskuspankeille, lisäten keskuspankkijärjestelmän tappioriskiä sekä vääristäen markkinahintoja. Mikäli toimenpiteitä ei katsottaisi lainkaan oikeudellisten rajoitusten vastaisiksi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että perussopimuksen ja Suomen Pankista annetun lain asettamat rajoitteet olisivat muuttuneet kuolleiksi kirjaimiksi.

Suomen Pankin julkisuuskuva
Lopuksi haluamme Suomen Pankin julkisuuskuvan kannalta kiinnittää huomiota siihen, mitä julkisuudessa on viime aikoina esitetty pankin edustuskuluista ja suurista palkkioista. Toivomme, että erityisesti nykyisessä synkentyvässä taloudellisessa tilanteessa pidättäydytään kohtuuttomuuksilta, kun edustetaan ja järjestetään kestityksiä.

Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner

Julkaistu 31.12.2011 klo 09:12

Htalk

Tämä on tiedettiin yleisesti jo keväälllä 2011...

Yllä mainittu piilevä velka- eli Espanjan julkisen velan piilottelu komisiolta on rinnastettavissa täysin Kreikan huijaukselle sen omien velkojen piilottelussa...

Odotamme välimeren mailta rahoittamiemme tulevien kriisimekanismien kunnioittamista sen jälkeen kun ...

1. Kreikka valehteli systemaattisesti talouden tunnusluvut Komissiolle ja EKP:lle.

2. Irlannin pankit läpäisivät stressitestit mutta muutaman kk. päästä ne olikin pakko rahoittaa EU kautta..

3. Portugali saadakseen tukipaketin valehteli oman säästämisen siten että merkitsi säästettyihin varoihin myös erääntyneitä velkoja joita ei oltu maksettu.

Lähde: Ks. YLE:n uutinen

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/wsj_portugali_saasti_...

4. Espanjalla Budjetin ulkopuolista velkaa on piiloteltu lainvastaisesti kuntahallintoon...

"Kansainväliset pankit ja muut Kreikan valtion yksityiset rahoittajat ovat kriisivuoden kuluessa vetäneet maasta turvaan ainakin 75 miljardia euroa. Tilalle ovat riskin kantajiksi tulleet eurovaltiot, IMF ja EKP. Nyt jo yli puolet Kreikka-riskistä on euromaiden veronmaksajilla – joiden huoleksi jäävät tätä menoa pian myös Kreikan velkasaneeraukset."

Lainauksen lähde: Jan Hurri Taloussanomat

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/25/yli-puolet-kreikka-r...